Browsing Category

Oostende

Oostende – Rantaparatiisi Belgiassa

Kilometrien mittaisena jatkuva hiekkaranta ja tummansinisenä hohtava meri eivät tule varmaankaan monelle ensimmäisenä mieleen Belgiasta. Täytyy myöntää, että itsellenikin mielikuvieni Belgia oli ennen vierailuani keskiajan kaupunkeja, vohveleita ja toinen toistaan upeampia linnoituksia. Sitten aloin kuitenkin katsella karttaa tarkemmin ja päädyinkin hetkessä viettämään parin päivän rantalomaa Belgian suurimpaan rantakaupunkiin Oostendeen.

Oostende on kuin saapuisi toiseen maahan. Puolentoista tunnin junamatkan jälkeen Brysselistä edessä ei ollut enää harmaita vanhoja rakennuksia, enää ei puhuttu ranskaa ja ympärillä näytti vallitsen leppoisan nuorekas lomailmapiiri. Ensimmäisen viiden minuutin aikana kävelin  lämpimässä aurinkoisessa lomasäässä heti aseman edessä aukeavalle jokisuistolle ihailemaan veneitä ja katselemaan jäätelöä syöviä ja lokkeja väisteleviä ihmisiä. Tuli mieleen kesäinen Kööpenhamina. Kuulostaahan hollannin kieli tai paremminkin flaami jopa vähän samalta.

Oostende syntyi paikalleen 1200-luvun jälkipuoliskolla pieneksi kalastajakyläksi. Tänä päivänä kaupungissa asustaa reilu 70 000 ihmistä ja kalastus on pitänyt paikkansa taloudessa, joskin palvelusektori on noussut yhdeksi alueen tärkeimmistä elinkeinoista. Kesämatkailu onkin Oostenden kantava voima, mikä näkyy monipuolisena tapahtumalistana, mutta myös ihan käytännössä ihmismäärässä.

Jo heti jokisuulla laitoin myös merkille, että Oostende on melko kompakti paketti ja vähän kuin olisi kotiin tullut. Rautatieasemalta käveli keskuskadulle kymmenessä minuutissa ja edessä aukesi kotoisasti ruutukaavaan rakennettu pieni kaupunki.  Sivusin 1908-luvulla valmistunutta ylväänä seisovaa goottilaista katedraalia, käännyin kaupungin pääkadulle kerkstraatille vaatekauppoineen ja saavuin Wapenpleinin aukiolle. Terassit mäkkäreineen päivineen olivat täynnä ihmisiä ja kun tunsin nähneeni pääkeskustan suuntasinkin aukionlaidalla sijaitsevaan majapaikkaani, heitin kimpsuni ja kampsuni ja kiiruhdin kohti Oostenden kilometrien mittaisia hiekkarantoja.

Kauaa ei Wapenpleinin aukiolta tarvitsekaan kävellä saavuttaakseen Belgian rivieran. Kerkstraatin suora katu muuttaa aukiolta nimekseen Louisstraat, josta ranta avautuu kokonaisen kolmen korttelin ja parin minuutin kävelymatkan päässä.

Turhaa en Belgian rivieralle asti matkustanut, sillä edessähän avautui sen verran mahtavan leveä rantabulevardi pyöräilijöineen, rullaluistelijoineen, lenkkeilijöineen ja ajankuluttajineen. Ihan kuin Espanjassa! Tässä vaiheessa näin kuitenkin enää silmissäni valkoisen hiekan peittämän rannan ja annoin itseni heittää kengät reppuun ja sukeltaa rantaelämään Belgian tyyliin. Tältä rannalta on turha odottaa mitään erinomaisia palveluja. Meno on vähän sama kuin kotona Nallikarissa. Vesi on melko viileää, mitään atlannin hurmia aaltoja ei ole odotettavissa ja omia eväitä saa syödä aivan rauhassa. Tämä on sellainen ranta, johon tullaan perheellä tai kavereiden kesken oman viltin kanssa, pelataan vähän rantapalloa, uidaan ja syödään omia eväitä. Sellainen helpon kaunis lomaranta. Näillä leveyksillä edes valkoisen haamun ei tarvitse koko ajan miettiä palaako vai eikö pala kunhan rasvaus on jollain tasolla kunnossa. Muutaman tunnin jälkeen allekirjoittanut olikin niin nälkäinen, että päätin suunnata takaisin muutaman minuutin päähän keskustaan ja palata illalla takaisin ihailemaan auringonlaskua.

Auringonlasku oli tunnelmallisen rauhallinen kuten voitte ehkä alla olevista kuvista nähdä. Parasta oli ehkä kuitenkin se, että aamupäivän väkimäärä ja päivämatkalaiset olivat kaikonneet ja maisema oli taas kerran kuin kotirannalla Nallikarissa. Hiljaisen autio, mutta häkellyttävän kaunis. En voinut uskoa olevani Belgiassa.

Seuraavana päivänä katsastin vielä Oostenden loput nähtävyydet. Näihin voinee lukea kaupungin puiston Leopoldin ja Mathildan, sekä rautatieaseman kupeessa sijaitsevan suuremman Maria Hendrikan puiston. Samalla sivuutin Akvaariumin, sekä nykytaiteesta kiinnostuneiden ykköspaikan Mu.ZEE museon.

Oostendessa olisi viihtynyt kauemminkin kuin 2 päivää. Varsinkin kun heinäkuun puolivälissä sää antoi parastaan. Tämä oli taas hyvä muistutus siitä, että rantaelämää ja tunnelmaa löytyy muualtakin kuin trooppisilta vesiltä ja välimeren rannoilta ja, että mikä jottei esimerkiksi kesäloma Belgiassa voisi olla ihan hyvä ajatus jo ihan sen monipuolisuudellaan ja lyhyillä välimatkoillaan!

6 päivää ja 6 kaupunkia Belgiassa

Yksi kotimatkapätkä päättyi kuuden päivän kiertueeseen Belgiassa. Kuuteen päivään mahtui joka päivälle uusi kaupunki, joiden valinnassa paikallinen ystäväni oli apuna. Hän halusi kaupunkisuosituksillaan näyttää Belgian kaikki eri puolet ja tämän kierroksen saattelemana voin nyt sanoa hänen ehdottomasti onnistuneensa siinä. Jokainen kaupunki oli aivan omanlaisensa ja oon vieläkin ihan hämmästynyt, kuinka näin pieneen maahan voi mahtua näin paljon erilaisia mestoja. Tässä jotain mun pohdintoja tuoreeltaan näistä kaupungeista ja miten ne mun mielestä erikoispiirteillään toisistaan.

Charleroi – Monikulttuurinen teollisuuskaupunki

Ensimmäisenä Rynkyn rattaiden pasahtaessa kentälle ja oikeaa bussia metsästäessä maan ei paljoa voinut sanoa muuttuneen, sillä joka paikassa kaikui yhä vain ranska. Charleroiria näin tasan bussimatkan verran lentokentältä juna-asemalle ja juna-asemalla reilun tunnin verran junaa odotellessa. Jos jotain tässä ajassa ehti kuitenkin laittaa merkille niin ehdottomasti monet rakennukset jotka sopivat paremmin urbexiin kuin asumiseen. Bussin ikkunassa vilkkui parhaan päivänsä nähnyt teollisuuskaupunki ja juna-asemaa väritti hyvin monikulttuurinen ilmapiiri. Ehkä mielikuva olisi eri, jos olisin ehtinyt oikeasti tutustua kaupunkiin.

Namur – Historiaa ja teollisuuskaupungin havinaa

Punaiset tiilitalot, rustiikkinen teollisuuskaupungin fiilis ja kaikuva ranskan kieli loivat Namurille omat erottuvat piirteensä perinteisenä Vallonian alueen pääkaupunkina. Lauantaina keskusta oli täynnä terasseista nauttivia ihmisiä ja sunnuntaina kaupat pysyivät visusti kiinni. Mikään hurja matkailukaupunki ei Namur ollut, sillä hotellivalikoima oli aivan tavattoman surkea ja jopa upea kaupungin yllä kohoava linnoitus oli ilmainen kaikille.

Dinant – Perineinen pikkukylä

Maasjoen rannalta löytyy pikkuinen kylänen nimeltään Dinant, jonka erikoisuus on sen rakentuminen jylhien kallioiden siimekseen. Pieni kylä ei ehkä pitänyt sisällään kuin muutaman kadun, mutta antoi kuvan siitä, miltä nämä pienet ranskankielisen alueen kylät näyttävät ja ovat näyttäneet aikojen saatossa. Tuntui, että erityisesti paikallisille ylhäällä kohoava linna oli erittäin merkityksellinen.

Oostende – Rantaparatiisi

Belgia on siitäkin hieno maa, että vaikka ei heti uskoisi länsirannikolta löytyy nuorekas rantakaupunki nimeltään Oostende. Kieli vaihtui Hollantiin tai kuten paikalliset sanovat Flaamiin, ilmapiiri oli rennon nuorekas ja ranta tosiaan jatkui vaaleana kilometreittein houkutellen ottamaan rentoa ja nauttimaan ilmapiiristä. Täytyy sanoa, että muutos oli huomattava ja Oostende aivan oma maailmansa.

Brugge – Kulttuuripääkaupunki

Brugge, Belgian oma Venetsia on maan suosituin matkakohde ja itse nimeäisin sen yhdenlaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Koko pieni keskusta on nimittäin kuin suuri ulkoilmamuseo, jonka jokaisella kadulla riitti ihasteltavaa. Ei ihme, että Unescokin on huolinut kaupungin helmoihinsa. Täällä jos jossain näki myös eniten matkalaisia ja jotenkin koko kaupunki vaikutti kalliilta ja näistä kaikkein epäaidoimmalta.

Antwerpen – Trendikäs hipsteripitäjä

Saapuessa Antwerpeniin oli pitkästä aikaa kuin saapuessa isoon pitäjään. Oli isoa ja hienoa ja mitä pidemmälle käveli sellainen tuore ilmapiiri oikein hehkui ympärillä. Oli jos minkälaista trendikästä kahvilaa ja katutaidetta ympäröiviä katuja. Tuli todella Skandinaavinen olo ja kaikki yksityiskohdat sai hymyn huulille ja teki Antwerpenistä yhden mun lemppareista tällä reissulla. Ainoa vika oli se, että yksi päivä kaupungissa oli aivan liian vähän!

Ghent – Nuorekas opiskelijakaupunki 

Viimeisenä saavuin eniten odottamaani Ghentiin, jossa kaverini oli juna-asemalla ferrarillaan vastassa. Hieman rallia supermarketin kautta kämpille ja iltaiselle tutustumiskierrokselle keskustaan. Vaikka kyseessä oli torstai ilta, jokainen kuppila oli täynnä nuorisoa ja sama nuorekas ilmapiiri sai jatkoa seuraavana päivänä paremmalla kaupunkikierroksella. Yliopisto olikin ainoa asia, mistä tiesin Ghentin etukäteen ja yliopiston vaikutus todella näkyi katukuvassa. Toki Ghent on myös historiallinen ja kaunis, mutta erottuva tekijä on ehdottomasti nuorekas ilmapiiri.

Yksi tärkeä nimittäin Bryssel jäi tällä reissulla näkemättä, mutta itsestäni tuntui että nyt ei ole oikea aika tuolle Euroopan pääkaupugille. Pääkaupunkeihin on niin helppo muutenkin lentää paremmalla ajalla. Muuten tunnen, että sain aika hyvän kuvan tuosta pienestä maasta ja sen kummastakin kulttuuriltaan aivan erilaisesta puolesta.

Oletkos käynyt Belgiassa ja onko sulla ollenkaan samanlaisia mielikuvia näistä paikoista?