Kilometrien mittaisena jatkuva hiekkaranta ja tummansinisenä hohtava meri eivät tule varmaankaan monelle ensimmäisenä mieleen Belgiasta. Täytyy myöntää, että itsellenikin mielikuvieni Belgia oli ennen vierailuani keskiajan kaupunkeja, vohveleita ja toinen toistaan upeampia linnoituksia. Sitten aloin kuitenkin katsella karttaa tarkemmin ja päädyinkin hetkessä viettämään parin päivän rantalomaa Belgian suurimpaan rantakaupunkiin Oostendeen.
Oostende on kuin saapuisi toiseen maahan. Puolentoista tunnin junamatkan jälkeen Brysselistä edessä ei ollut enää harmaita vanhoja rakennuksia, enää ei puhuttu ranskaa ja ympärillä näytti vallitsen leppoisan nuorekas lomailmapiiri. Ensimmäisen viiden minuutin aikana kävelin lämpimässä aurinkoisessa lomasäässä heti aseman edessä aukeavalle jokisuistolle ihailemaan veneitä ja katselemaan jäätelöä syöviä ja lokkeja väisteleviä ihmisiä. Tuli mieleen kesäinen Kööpenhamina. Kuulostaahan hollannin kieli tai paremminkin flaami jopa vähän samalta.
Oostende syntyi paikalleen 1200-luvun jälkipuoliskolla pieneksi kalastajakyläksi. Tänä päivänä kaupungissa asustaa reilu 70 000 ihmistä ja kalastus on pitänyt paikkansa taloudessa, joskin palvelusektori on noussut yhdeksi alueen tärkeimmistä elinkeinoista. Kesämatkailu onkin Oostenden kantava voima, mikä näkyy monipuolisena tapahtumalistana, mutta myös ihan käytännössä ihmismäärässä.
Jo heti jokisuulla laitoin myös merkille, että Oostende on melko kompakti paketti ja vähän kuin olisi kotiin tullut. Rautatieasemalta käveli keskuskadulle kymmenessä minuutissa ja edessä aukesi kotoisasti ruutukaavaan rakennettu pieni kaupunki. Sivusin 1908-luvulla valmistunutta ylväänä seisovaa goottilaista katedraalia, käännyin kaupungin pääkadulle kerkstraatille vaatekauppoineen ja saavuin Wapenpleinin aukiolle. Terassit mäkkäreineen päivineen olivat täynnä ihmisiä ja kun tunsin nähneeni pääkeskustan suuntasinkin aukionlaidalla sijaitsevaan majapaikkaani, heitin kimpsuni ja kampsuni ja kiiruhdin kohti Oostenden kilometrien mittaisia hiekkarantoja.
Kauaa ei Wapenpleinin aukiolta tarvitsekaan kävellä saavuttaakseen Belgian rivieran. Kerkstraatin suora katu muuttaa aukiolta nimekseen Louisstraat, josta ranta avautuu kokonaisen kolmen korttelin ja parin minuutin kävelymatkan päässä.
Turhaa en Belgian rivieralle asti matkustanut, sillä edessähän avautui sen verran mahtavan leveä rantabulevardi pyöräilijöineen, rullaluistelijoineen, lenkkeilijöineen ja ajankuluttajineen. Ihan kuin Espanjassa! Tässä vaiheessa näin kuitenkin enää silmissäni valkoisen hiekan peittämän rannan ja annoin itseni heittää kengät reppuun ja sukeltaa rantaelämään Belgian tyyliin. Tältä rannalta on turha odottaa mitään erinomaisia palveluja. Meno on vähän sama kuin kotona Nallikarissa. Vesi on melko viileää, mitään atlannin hurmia aaltoja ei ole odotettavissa ja omia eväitä saa syödä aivan rauhassa. Tämä on sellainen ranta, johon tullaan perheellä tai kavereiden kesken oman viltin kanssa, pelataan vähän rantapalloa, uidaan ja syödään omia eväitä. Sellainen helpon kaunis lomaranta. Näillä leveyksillä edes valkoisen haamun ei tarvitse koko ajan miettiä palaako vai eikö pala kunhan rasvaus on jollain tasolla kunnossa. Muutaman tunnin jälkeen allekirjoittanut olikin niin nälkäinen, että päätin suunnata takaisin muutaman minuutin päähän keskustaan ja palata illalla takaisin ihailemaan auringonlaskua.
Auringonlasku oli tunnelmallisen rauhallinen kuten voitte ehkä alla olevista kuvista nähdä. Parasta oli ehkä kuitenkin se, että aamupäivän väkimäärä ja päivämatkalaiset olivat kaikonneet ja maisema oli taas kerran kuin kotirannalla Nallikarissa. Hiljaisen autio, mutta häkellyttävän kaunis. En voinut uskoa olevani Belgiassa.
Seuraavana päivänä katsastin vielä Oostenden loput nähtävyydet. Näihin voinee lukea kaupungin puiston Leopoldin ja Mathildan, sekä rautatieaseman kupeessa sijaitsevan suuremman Maria Hendrikan puiston. Samalla sivuutin Akvaariumin, sekä nykytaiteesta kiinnostuneiden ykköspaikan Mu.ZEE museon.
Oostendessa olisi viihtynyt kauemminkin kuin 2 päivää. Varsinkin kun heinäkuun puolivälissä sää antoi parastaan. Tämä oli taas hyvä muistutus siitä, että rantaelämää ja tunnelmaa löytyy muualtakin kuin trooppisilta vesiltä ja välimeren rannoilta ja, että mikä jottei esimerkiksi kesäloma Belgiassa voisi olla ihan hyvä ajatus jo ihan sen monipuolisuudellaan ja lyhyillä välimatkoillaan!
