Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Shkoder

Pikainen wellness pyrähdys Andorrassa

Nukkumattoman lentokenttäyön ja päivän Toulousen koluamisen jälkeen seuraavanakaan aamuna ei saanut nukkua kukonlaulua pidempään, sillä bussi odotti jo malttamattomana yhtä Suomi tyttöä valloittamaan tuota minimaata. Niinpä minubussi lähti kohti Pyreneitä ja aamupäivästä ranskan kieli vaihtuikin katalaaniin ja kotoisaan espanjaan.

Andorra la Vella, jonka bussiasemalle pölähdin vaikutti heti mukavan pieneltä ja kotoisalta kaupungilta. Pääkatu ja hotelli löytyi heti pienen kipuamisen jälkeen, hotelli miellytti heti silmää ja olin aivan valmis tutkimaan ne muutamat Andorra la Vellan kadut. Andorra lienee tunnetuin verovapaista kaupoistaan ostosparatiisina ja maineen näki heti kaduille astuessa. Kovin olisi tehnyt mieli alkaa ostospuuhiin, mutta pienellä ylipursuavalla käsimatkatavaralla matkustettaessa sitä ei onneksi voinut tehdä. Hinnat näyttivät kuitenkin edullisilta niin ryysyjen kuin syömisenkin suhteen, joten hyödynsin sentään mahan ylläpidon ihan kunnolla.

Mitä Andorra la Vellassa sitten on? Ei oikeastaan mitään, mutta silti aika paljon. Kaupunki ei ole iso. Keskusta koostuu uudesta ja vanhasta puolesta, joista kumpikin on vain muutaman kadun mittaisia ja helposti käveltävissä (ilman kauppoihin eksymistä) muutamassa tunnissa. Tunnelma oli rauhallinen, näytti että kellään ei ollut kiire ja eipä ollut minullakaan. Aloitin itse uudesta puolesta, jonka matkailuinfosta kävin hakemassa itselleni vaelluskartat ja jatkoin vanhan puolen muutamalle kadulle ihmettelemään niin rauhallista ilmapiiriä.

Andorran jutunjuju selkeni kuitenkin jo ensimmäisten tuntien aikana ja se on ehdottomasti wellness ja hyvinvointi. Ympärillä olevat vuoret, jonne menin itsekin seuraavana päivänä tarjoaa aivan mahtavia näköaloja ja patikointimahdollisuuksia. Hotellit ovat korkeatasoisia ja pitävät huolen hyvistä yöunista. Ruoka on edullista ja laadukasta ja Andorra on tunnettu kylpylöistään, jotka pitävät huolen, että viimeinenkin kireys katoaa. Kylpylöistä Caldea lienee tunnetuin, mutta itse tyydyin ilmaiseen pieneen hotellini spahan, jossa kävin rentoutumassa kumpanakin iltana.

Kaksi päivää Andorrassa sai kehon rentoutumaan ihan kunnolla ja olin tyytyväinen valintaani, vaikka kaikki Madridin ystäväni nauroivatkin kohteelleni. Andorra ei todellakaan ole se paikka, minne mennä kavereiden kanssa juhlimaan. Andorraan täytyy tulla lepuuttamaan mieltä ja kehoa ja nauttimaan laakson avaamista vuorimaisemista ilman mitään kiirettä mihinkään. Andorra oli pähkinänkuoressa juuri sellainen mun lomakohde.

Shkoderin maisemia linnoitukselta käsin

Matka Albanian puolelle Shkoderin kaupunkiin ei varmasti olisi ollut yhtä onnistunut ilman ensimmäistä pysähdystä muutaman kilometrin päässä keskustassa sijaitsevalla kukkulalla ja sen linnan raunioilla. Ohjatulla retkellä kipuaminen 130 metriselle kukkulalle kävi kätevästi minibussikyydillä ja siinä bussissa istuessa ja alas katsoessa sitä huokaisi helpotuksesta tilaisuudesta säästää hiukan voimia.

Rozafa_1

Rozafa_2

Rozafa_4

Rozafan linna on rakentunut melko strategiselle paikalle jokien väliin kaupungin juurelle, minkä erottaa varsin lahjakkaasti ylhäältä käsin. Jokien yhtymäkohdassa käytiin ennen vilkasta kauppaa, mutta nykyään maisemaa hallitsee lähinnä pellot. ainoan vanhan moskeijan rauniot ja horisontissa siintävä iso kaupunki Shkoder. Eniten vaikutuksen tekee rajaamattomat näkymät ihan joka suuntaan. Ei tarvitse varvistella ja miettiä aitojen olevan edessä vaan tämäkin puolitoista metrinen tyttö pystyi aivan hyvin kävelemään muureilla ja katselemaan maisemia ilman häiriötekijöitä.

Rozafa_5

Rozafa_6

Rozafa_7

Rozafa_8

Rozafa_9

Aika kuluukin maisemia katsellen ja raunioilla tasapainotellen varsin nopeaa. Tänne kannattaakin varata aikaa, aurinkorasvaa ja juotavaa, sillä korkealla kukkulalla varjoa on turha hakea ja helteisenä päivänä lämpötilat voi nousta melkoisiin lukemiin. Toukokuisena pilvisenä päivänä sää oli kuitenkin täydellinen maisemien ihailuun ja olisi ollut täydellinen paikka eväiden syöntiin.

Rozafa_10

Rozafa_11

Voi että voi näiden syyssateiden kourissa vaan kaivata juuri tällaisiin maisemiin!

Seuraa mun seikkailuja vanhoissa tutuissa Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa, mutta nykyään myös arkikuulumisia Snap Chatissa kaksulii nimimerkin takaa! 

Shkoder: Pala pohjoista Albaniaa

Montenegron ollessa pieni maa eteläinen naapuri Albaniakin oli saavutettavissa päiväretkellä ja tämä piti ehdottomasti hyödyntää. Retki ostettiin valmiina opastettuna Apollmatkoilta, mutta kuten villiluonto retki, myös tämäkin oli kansainvälinen englanninkielisellä opastuksella. Tässä siis samalla retken rakenne, jos joku siellä ruudun takana on suunnitellut päivävisiittiä opastetulla retkellä Albaniaan Montenegrosta.

Retkibussi hotellilta (Slovenska Plaza) tuli noutamaan klo 7:20, josta alkoi retki kohti Albaniaa. Matka eteni rannikkomaisemissa Barin kaupunkiin asti, josta bussi nousi vuorien väliin. Raja ylitettäessä noin 3 tunnin ajon jälkeen vuoret alkoivat hälvetä, tie meni kapeaksi ja maisema muuttui perinteiseksi maalaismaisemaksi. Kovin nopeaa ei matka taittunut noilla mutkikkailla maalaisteillä ja tilanteet, joissa toinen bussin kokoinen auto tuli vastaan oli hyvin mielenkiintoisia.

Ennen puolta päivää bussi saavutti kuitenkin Shkoderin kaupungin. Ensimmäinen pysähdys tapahtui noin 2 kilometrin päässä keskustasta Rozafan linnoituksella. Pikkubussit veivät mukavasti melkein 113 metriä korkean linnoituksen huipulle, joten tämän linnoituksen saavutukseen ei tarvinut nähdä paljoa vaivaa. Huipulla oli taas hyvä hymyillä ja katsella jalkojen alla näkyvää Shkoderin kaupunkia, sekä Drini-, Kiri-, ja Bunajokien yhdistymistä.

Linnoitukselta matka jatkuikin alas Shkoderin kaupunkiin. Shkoder on yksi Albanian suurimmista kaupungeista koko alueen noin 215 000 asukkaallaan ja on toiminut merkittävänä solmukohtana historiassa. Päätie oli pitkä, jonka varrella oli hienoa uutta taloa vanhan ränsistyneen vierellä. Silti yllätyin kaupungin näkymistä. Matkaopas kirjanen kun antoi ymmärtää, että toisen maailmansodan jälkeen kaupunki jäi unholaan ja kehitystyöt ovat vasta alkaneet. Nyt taloja oli maalailtu kirkkailla väreillä ja uusia oli nousemassa sinne sun tänne. Kontrasti, jossa uuden kiiltävät lasipalatsit ovat vierekkäin purkukuntoisten hökkeleiden kanssa oli selkeä ja toi ehdottomasti luonnetta.

Erityisen hieno oli Shkoderin kävelykatu, jossa oli myös hetki (aivan liian vähän) omaa aikaa tutustua. Italialaiset ovat olleet rahoittamassa kaupunkia ja se näkyi myös kävelykadun tyylistä. Pihvi tuolla kadulla tunnelmallisessa ympäristössä olisi maksanut vain 6€ . Tällä kertaa ei ollut aikaa jäädä syömään vaan kävely kadun päästä päähän ottaen kuvia ja etsien postikortit oli kaikki, mitä omalla ajalla ehti tehdä.

Kävelyiden jälkeen oli aika aloittaa paluumatka kohti Montenegroa. Vielä ennen rajan ylittämistä nautimme lounaan kauniissa puitteissa, josta matka jatkui samaa tietä takaisin kuin, mistä olimme tulleet.

Retki oli erittäin onnistunut. Oli mukava nähdä tämä pohjoinen pala melko tuntematonta maata. Aiemmin olen vieraillut eteläisessä rantakaupungissa Sarandassa, joka oli hyvin erinlainen. Retki vain vahvisti kiinnostustani maata kohtaan, eikä varmasti jäänyt viimeiseksi visiitiksi! Shkoderissa olisi voinut viettää hyvin päivän enemmänkin.