Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Japani

Bling blinggiä Ginzassa

Kiinnostaako luksus ja merkkituotteet? Tunnetko olosi kotoisaksi Ferrareiden keskellä? Onko kiillotetut pilvenpiirtäjät juuri sun juttusi? Jos vastasit edes johonkin kyllä Ginza on taatusti oikea paikka vierailuun Tokiossa. Tai vaikka et vastaisikaan kannattaa Ginzaan ehkä siltikin eksyä, sillä tuossa alueessa oli sellaista suuren maailman meininkiä varsinkin aamuisen vilkkaan ja hektisen kalatorin jälkeen.

Ginza_1

Ginza_3

Ginza_2

Ginza löytyy Tokion eteläpuolelta Tsukijin perinteisen kalatorin ja keisarillisen palatsin välistä ja on kyllä taas niin omasta maailmastaan. Uuteena kiiltävät pilvenpiirtäjät nousevat kohti taivaita, lasit heijastavat taivaan muutamia poutapilviä ja näyteikkunoita koristavat merkkituotteet. Ison tien yli menevät liukuportaat ja joka paikassa on jopa kliinisen siistiä.

Aamulla ennen yhdeksää vain työläiset juoksevat ja ajelevat hienoihin toimistoihinsa, mutta muuten kadut loistavat tyhjyyttään. Itse tuijottelin yläilmoihin ja mietin miltä tuntuisi työskennellä jossain ympärillä hohtavista tuttujen brändien taloista. Vasemmalla suunniteltiin tulostimeni ja tietokoneeni, oikealla tuotettiin elektroniikkaa ja sitten oli niitä kaikkia brändejä, mitä pieni materialisti sisälläni on pitkään halunnut, mutta järki ja matkaileva sielu ei ole sallinut koskaan hankkia.

Ginza_4

Ginza_5

Ginza_6

Ginza_7

Ginza ei ole iso ja sen neljä katua poikkikatua on kierretty melko nopeaa varsinkin jos on aamulla putiikkien vielä ollessa kiinni liikkeellä. Alueella ei edes varsinaisesti ole mitään varsinaista nähtävää, mutta omasta mielestäni nuo muutama kadunpätkä kaikkine kiiltävyyksineen oli jotain niin omanlaista, että kävely läpi alueen tunnissa parissa kannatti ihan ehdottomasti. Ja tietenkin, jos laatutavaran ostaminen kiinnostaa, saa alueella taatusti kulumaan enemmänkin aikaa. Sitä Ginza on nimittäin pullollaan. Ja viikonloppuisin tämä suuren maailman överi ostosalue on muuten suljettu autoliikenteeltä, joten vuittonin kassien kanssa saa liihottaa menemään ihan keskellä katuakin!

Ginza_8

Mikä? Ginza
Missä? Tokion eteläosissa Tsukijin kalatorin ja Imperian Palacen välissä
Mitä? Korkeita pilvenpiirtäjiä, loistavat mahdollisuudet laatuostoksille
Miten? Pohjoisimmalle Ginza-itchōmen asemalle Tokyo metron Yurakucho linjalla Ikebukurosta ja Tokion itäsuunnasta
Ginzan pääasemalle Tokio metron Ginza linjalla Asakusasta, Uenosta ja Shibuyasta, Marunouchi linjalla Ikebukurosta, Tokion pääasemalta ja Shinjukusta, sekö Hibiya linjalla Uenosta, Akihabarasta, sekä Roppongista.
Higashi Ginzan asemalle Toei linen Asakusa linjalla Asakusasta, sekä Tokion eteläosista. 

Budjetilla näkymiin Tokyo metropolitan government buildingissä

Jokaiseen reissuun kuuluu aina vähintään yksi näköalapaikka ja Tokio ei tehnyt tässäkään asiassa poikkeusta. Itse asiassa Tokion kokoisessa kaupungissa näköalapaikkoja olisi riittänyt vaikka joka sormelle, mutta koska tälläkin matkalla oli mukana budjetti ja rajallinen aika valikoitui kaupunkivjyyn tarjoajaksi se ilmainen vaihtoehto nimeltään Tokyo Metropolitan Government building, Tōkyō-to chōsha. 

Tokion metropolin hallintarakennus löytyy Shinjukun alueelta muiden pilvenpiirtäjien keskeltä. Se koostuu kahdesta erillisestä tornista ja niiden väliin jäävistä tiloista. Korkeutta tuolla tornitalolla on 243 metrin verran ja kerroksia riittää aina 48 asti. Paikallisille paikka on vain kuiva hallintorakennus, mutta matkailijalle se avaa aika oivat näkymät kohti Tokiota.

Tokyo Governmental building_1

Tokyo Governmental building_2

Ilmaisia näkymiä pääsee kurkkaamaan kummankin tornin 45 kerroksesta 202 metrin korkeudesta ja koska paikan päällä ei ollut minkäänlaisia jonoja täytyi näkymät toki käydä kurkkaamassa kummastakin tornista.

Ensimmäisenä matka vei etelätorniin ja, koska tuossa tornissa oli itselle uutuudenviehätystä tuntui se näkymiltään paremmalta.  Kummastakin tornista avautuu kuitenkin puhdas ja hyvä näkymä eri puolille Tokiota selosteineen mitä on nähtävillä missäkin. Kirkkaalla säällä tornista voisi nähdä myös Japanin ylväimmän vuoren Fujin, mutta vaikka sää olikin osittain pilvinen ja vuori jäi näkemättä oli näkymät kuitenkin käymisen arvoiset. Kyllähän pientä tyttöä taas ihmetytti se kaukaisuuteen jatkuva betonin määrä ja ne muutama rakentamatta jätetty puisto talojen keskellä. Ylhäältä löytyy myös kahvilaa, matkamuistomyymälää ja penkkiä, jos vaikka näkymät alkaa pyörryttää ja haluaa vähän aikaa hengähtää.

Tokyo governmental_3

Tokyo governmental_4

Tokyo governmental_5

Tokyo governmental_6

Tokyo governmental_7

Tokyo governmental_7

Kyllä taas kannatti, sillä alas päästyä kasvot oli yhtä hymyä ja mieli täynnä uteliaisuutta jatkaa matkaa Shinjukun kaduille. Suosittelen ehdottomasti kaikille näköalafaneille budjetista riippumatta!

Mikä? Tokion metropolin hallintarakennus
Missä? Shinjukussa Tokion länsipuolella
Mitä? Ilmaiset näkymät 202 metristä kahdesta eri tornista eri puolille Tokiota
Miten? Kehälinja Yamanotella kaikilta pääasemilta (Tokyo, Shibuya, Ikebukuro, Ueno), Toei metron Shinjuku ja Oedo linjoilla, sekä Tokio metron Marunouchi linjalla

Ueno, joka oli paljon muutakin kuin puisto

Ueno löytyy sopivasti Asakusan vierestä Tokion pohjoisosista ja koska ensimmäisenä päivänä uteliaisuutta uutta kaupunkia kohtaan oli enemmän kuin muille jakaa, tuntui luonnolliselta jatkaa matkaa kävelypelillä kapeiden hiljaisten katujen läpi kohti uutta aluetta. Matkaa Asakusasta Uenoon oli sellaiset 1,5 kilometriä, mutta Uenon saavuttaa toki hyvin myös julkisilla yhteyksilläkin.

Uenon puisto

Lammet ja Bentendo-temppeli

Ueno_1

Ueno_3

Ueno_2

Ueno on tunnettu sen valtavan kokoisesta puistostaan ja puisto toimikin luonnollisesti ensimmäisenä paikkana jonne gps ohjasi pari ihmettelevää Suomi-neitoa. Ensimmäisenä pysähdyspaikkana puiston syövereissä toimi lampialue, jota vastaanottaa jo kauas näkyvä Bentendon temppeli. Markkinointikuvissa lampi säihkyää lootuksen kukista ja kasveista, mutta syyskuu ei ollut tämän näkymän ihailuun oikea aika. Mutta vaikka kasvit eivät olleetkaan loistossaan, jo pelkkä kävely lammen ympäri luonnon rauhassa sai pohjoisen kasvatin tuntemaan olonsa varsin rentoutuneeksi. Pieni levähdystauko puiston penkillä kuivaten hikeä, katsellen pyöräileviä japanilaisia ja pappoja lintujen syöttö hommissa takasi aika täydellisen lomafiiliksen. Ja viimeistään siinä vaiheessa kun penkki tuntui lähtevän oikein kunnolla jalkojen alta tiesi olevansa Japanissa.

Kan’ei-Jin temppeli

Ueno_5

Ueno_6

Ueno_9

Ueno_7

Lammen jälkeen matka jatkui pikku hiljaa kohti puiston pohjoisosia ja pienen kipuamisen päästä löytyi nelisen sataa vuotta vanha Kan’ei-Jin temppeli aika makoisilla näkymillä. Muinaisina aikoina temppeli on olluy Uenon keskipiste ja sanoo muut mitä tahansa itsestä tuntui maisemaa katsellessa, että tämä oli sitä vieläkin.

Museot

Ueno_9

Ueno_10

Lammen ja temppelin lisäksi Uenon puistosta löytyy surullisen kuuluisa eläintarha, sekä valtava määrä erilaisia museoita aina kansallismuseosta taiteisiin ja tieteisiin. Jos siis museot on se juttu täältä löytyy vaikka joka päivälle.

Yanakan hautausmaa

Ueno_11

Ueno_12

Ueno_13

Mulla oli kuitenkin mielessä aivan jotain muuta, sillä halusin ehdottomasti käydä vilkaisemassa paikallista hautausmaata, joka kartan mukaan sijaitsi melko lähellä puistoa Uenon pohjoispuolella. Puiston pohjoispuolelta oli siis aika sukeltaa taas hetkeksi lähiöiden vietäväksi ja tavoittaa Yanakan hautausmaa. Sää oli täydellinen hautausmaavierailuun, sillä melko synkkä taivas ja painostava ilma sai vanhat antiikkiset kivet näyttämään mahtinsa. Jotain tunnettuja herrojakin täällä piti olla, mutta mistäs sitä tällainen lukutaidoton mistään ymmärtää. Haudat kuitenkin oli komeita ja lääniä hautausmaalla olisi riittänyt pidempäänkin haahuiluun ja se oli sitä, mitä täältä tultiinkin hakemaan.

 Ameyoko

Ueno_14

Ueno_16

Ueno_16

Ueno_17

Ueno_19

Kun monen tunnin puistoilun ja hautausmaa rupeaman jälkeen alkoi tuntua, että oli erakoitunut tarpeeksi oli aika ottaa jaloilla suunta takaisin Uenon eteläosiin ja takaisin kuhisevan kaupungin keskelle. Eteläpuolelle aluetta jääkin alueen ilmastoidut ostoskeskukset, sekä ostoskadut ja Uenosta löytyikin ehkä koko reissun mielenkiintoisin ostoskatu rykelmä nimeltään Ameyoko. Yhdeltä kadulta löytyi markkinatunnelmaa, toiselta nuorten muotia, kolmannelta pelikeskittymä ja neljänneltä kaikki aistit sulattavia ruokakojuja. Vaikka ilta alkoi jo hämärtää ja pää oli ihan pyörällä jo kaikesta päivän aikana nähdystä ja koetusta, jotenkin täällä kävellessä tunsi taas olevansa niin uudenlaisessa maailmassa, että ei olisi uskonut puiston rauhan olevan ihan kivenheiton päässä meiningeistä.

Uenossa olisi viihtynyt paljon pidempäänkin, sillä jotenkin tuntuu että tuolla alueella oli niin paljon monipuolista tarjottavaa. Ueno kun vaikutti olevan niin paljon muutakin kuin pelkkä valtava puisto keskellä pilvenpiirtäjiä.

Mikä? Ueno
Missä? Tokion pohjoisosassa
Mitä? Uenon puisto, jossa lammet, Kaneijin temppeli, eläintarha ja lukuisia museoita.     Pohjoisosassa Yanakan hautausmaa, eteläosissa Ameyokon ostos- ja markkinakadut
Miten? Kehälinja Yamanotella kaikilta pääasemilta (Tokyo, Shibuya, Shinjuku, Ikebukuro), Tokyo metro Ginza line Asakusasta, Ginzasta ja Shibuyasta, Tokyo Metro Hibiya line Akihabarasta ja Tokion eteläpuolen osista.

Asakusa – Temppeleitä ja perinteistä elämänmenoa

Ensimmäinen päivä Tokiossa aukesi väsyneenä, hikisenä ja sumeana. Aikaero vaivasi ja joku tumpelo suomalainen ei ollut osannut laittaa ilmastointia yöksi päälle ja huoneessa oli kuin saunassa konsanaan. Pienten teknisten vikojen jälkeen oikea nappi löytyi, ilma viileni, suihku raikasti olon ja yksi matkalainen oli valmiina ensimmäiseen päivään uudessa kaupungissa.

Koska edellisen päivän koomassa haahuilu Tokyo Stationilla oli sen verran ”ummikot ulkomailla” matskua, päätettiin heti aamusta valita joku kohde mihin pääsee suoralla metroyhteydellä. Tiedättehän, sellainen tarpeeksi tasainen ja helppo aloitus ensimmäiseen lomapäivään… Näinpä kohteeksi valikoitui tuo historian havinastaan tunnettu Asakusa.

Asakusa_1

Asakusa_2

Asakusa sijaitsee Tokion koillisosassa jokirannassa ja sinne hurauttaa helpoiten Shibuyasta, Ginzasta ja Uenosta Tokyo metron oranssilla Ginza linjalla tai suoraan etelästä tulevalla Toein hailakan punaisella Asakusa linjalla. Oma hotelli sijaitsi Nihonbashissa muutaman pysäkin päässä Asakusasta etelään ja niinpä Asakusa line johdatti suoraan kohteeseen juuri niin helposti kuin olin aamulla linjakartasta katsonutkin.

Asakusa on yksi Tokion vanhimpia alueita ja sellainen oma tietynlainen tunnelma vallitsee vieläkin kaupunginosassa. Vaikka Asakusan aika viihde- ja punaisten lyhtyjen keskuksena onkin taakse jäänyttä elämää, metrotunnelista noustua pystyi kuitenkin heti edelleen näkemään, että ne uutuutta kiiltävät pilvenpiirtäjät jäivät taakse ja vastassa oli paljon perinteisempää maisemaa.

Asakusa_3

Asakusa_5

Asakusa_4

Ensimmäisenä matka vei Asakusan tunnetuimpaan ytimeen Senso-Jin temppelille. Ensimmäisenä sisään tuli mennä valtavasta Kaminarimon portista, jonka jälkeen edessä aukesi kaksikaistainen Nakamise ostoskatu. 250 metriä pitkä kaksipuoleinen kauppakatu on toki hieno ja vanhaa mukaileva, mutta turistikojuine ja ihmismäärineen jotenkin hieman teennäinen. Muutamassa kaupassa piti kuitenkin käydä ihan tavan vuoksi hypistelemässä ja hoidin samalla pakolliset kortti- ja haalarimerkkiostokset pois alta.

Mitä pidemmälle katua käveli sitä lähemmäs temppeli ilmestyi ja jopa sateessa se oli kieltämättä hieno näky, sellainen kirkas väripilkku muuten harmaan sään keskellä. Senso-Jin on hyvin vanha ja sen historia ulottuu jopa 1400-vuoden päähän. Kieltämättä vanhuutta ei olisi uskonut paikan päällä, sillä sen verran hyvin tuota temppeliä on hoidettu ja kunnostettu.

Asakusa_6

Asakusa_7

Asakusa_8

Pienen temppelikierroksen ja sateen pidon jälkeen oli aika tutkia tarkemmin Senso-Jin piha- ja puistoaluetta. Ympärillä levittäytyi hyvin tyypillinen Japanilainen puisto kävelykatuineen, puroineen ja koikarppeineen. Oli patsaita ja istutuksia, mutta kelin ollessa sen verran harmaa matka jatkui melko nopeasti itäisestä portista ulos katsomaan vielä Asakusan katuja ja elämää temppelialueen ulkopuolella.

Portista ulos astuessa samalla jäivät myös kaikki ihmiset. Oli vain minä, matkaseura ja pienet hiljaiset kadut. Vastaan tuli kiinni oleva huvipuisto ja Kappabashi Dogugai ostoskatu, joka on erikoistunut erityisesti Aasialaisiin ruokavälineisiin ja niihin liittyviin tavaroihin. Japanilaiset veitset jäi tällä kertaa ostamatta, mutta voin sanoa että täällä tuli ihan sellainen Aasialainen tunnelma.

Asakusa_8

Asakusa_9

Asakusa_10

Asakusa_11

Mitä syvemmäs Taiton katuja tuli käveltyä sitä hiljaisemmaksi ja lähiömäisemmäksi maisema muuttui ja näin jälkeenpäin voin sanoa, että tuo kävely Asakusasta kohti Uenoa läpi pienien kotikatujen oli kyllä yksi koko reissun parhaista kävelypätkistä. Tiedättehän, ei tavallaan yhtään mitään nähtävää, mutta silti todella paljon! Ja kun taakse tajusi päänsä kääntää Tokyo Skytree kohosi ylväästi matalia omakotitaloja vasten.

Asakusa_13

Asakusa_15Asakusa_16

Mikä? Asakusa
Missä? Tokion koillisosassa
Mitä? Jokivarsi, näkymät toiselle puolelle kultaiselle kakalle, Senso-Jin temppeli ja vanhasta ajasta muistuttavat ostoskujat.
Miten? Tokyo metro Ginza line tai Toei Asakusa line

Ensikertalaisen kootut vinkit Tokioon

Maailman suurin kaupunkialue ja pieni tyttö maailmalla. Miten ihmeessä siellä voi selvitä? Kun kyse on Tokiosta, Japanin pääkaupungista kaikki vain toimii ja hyvinhän siellä selviää kaikkien muiden 30 miljoonan muun ihmisen joukossa. Ajattelin nyt Tokio postausteni aluksi kuitenkin koota ensikertalaisen vinkit ja huomiot kaupungista muille ensikertalaisille ennen tarkempia aluepläjäyksiä. Näiden vinkkien avulla toivottavasti pääsee alkuun matkan suunnittelussa.

Liikkuminen kaupungissa

Tokiossa on kaksi lentokenttää Haneda eteläpuolella kaupunkia, johon laskeutuu lähinnä sisäisiä lentoja, sekä Narita koillispuolella, jonne tulee suurinosa muista lennoista. Oma koneeni laskeutui siis luonnollisesti Naritan kentälle 60 kilometrin päähän metropolin kuhinasta ja itse suhautin Narita Expressillä terminaali ykkösestä tunnissa pelipaikoille. Narita express on nimestäkin päätellen pikalinja, joka pysähtyy vain Tokion pääasemilla (mm. tokyo, shibuya, shinjuku) ja kulkee väliä kahdesti tunnissa. Halpaa lystiä juna ei ole, sillä tämän reissun kurssilla hintaa lipulle tuli 25 euroa suuntaansa Tokion asemalle. Muita yhteyksiä ovat muunmuassa JR Sobuline ja Keisei Skyliner, joilla voi säästää muutaman pennin. Kulkuyhteys kannattaa kuitenkin rahasta välittämättä valita sen mukaan, mikä menee parhaiten juuri sinne alueelle kaupungilla minne olet menossa.

Itse kaupungissa liikkuminen on ehdottomasti helpointa käyttäen Tokion laajaa ja toimivaa metro- ja junaverkostoa. Luin Jerryn blogista Suica-matkakortista, jonka ostin heti Tokion pääaseman koneesta ja tämä kortti teki matkustamisen erittäin helpoksi monien yhtiöiden operoimassa verkostossa. Suica käy kaikilla kaupunkilinjoilla sen kuin ostaa kortin (500 yeniä noin 5 euroa), lataa korttiin rahaa ja piippailee porteista menemään. Kortti kyllä huolehtii kenen firman linjalla matkustat! 500 yenin pantin saa takaisin palauttamalla kortin, mutta itse en kyllä sitten lähtö tohinoissani edes muistanut koko palautusta. Metro- ja junaverkoston hyödyntäminen on kaupungissa myös halpaa, sillä matkat maksavat eurosta kolmeen matkan pituudesta riippuen.

Tokion taksit ovat luotettavia, mutta kalliita. Itse käytin laiskuuspäissäni poislähtiessä taksia, kun aamulla kävely ja hikoilu Tokion pääasemalle ei vain huvittanut. Tuo parin kilometrin matka kustansi 1490 yeniä eli noin 14 euroa. Budjettimatkailijan kannattaakin tukeutua taksiin vasta viimeisenä vaihtoehtona.

Kaikkein parasta Tokio on kuitenkin ottaa haltuun kävellen, kunhan on ensin jollain edellämainituista saavuttanut pelipaikat. Jalkakäytävät ovat isot ja leveät ja löytyy lähes joka kadulta. Paikallisten keskuudessa pyöräily oli hyvin suosittua ja sanoisinpa, että olin lähes yllättynyt kuinka hyvä kaupunki Tokio olisikaan ollut myös pyöräilyyn!

 Hotellit

Hotelleja löytyy moneen tasoon ja kaikille, mutta päädyitpä sitten Tokion övereimpään tornitaloon tai perinteisempään pieneen majaan yleistasoltaan majoitukselta voi odottaa perussiistiä tasoa. Koska itse olen kaikin puolin keskitason budjettimatkailija jätin Shibuyan tornitalot suosiolla laatumatkailijoille ja etsin kalliinkaupungin maineesta huolimatta edullisempaa majoitusta. Loppuviimein edullista majoitusta oli tarjolla enemmänkin ja omaksi valinnaksi  valikoitui hinta-laadun ja sijaintinsa suhteen businesshotelli nimeltään Nihonbashi Villa. Yö kolmen metro/junalinjan risteyskohdassa jokirannassa 2 kilometrin päässä Tokyon pääasemalta maksoi noin 55 euroa yöltä ja tuolla hinnalla sai siistin kahden hengen huoneen omalla kylpyhuoneella ja kymmenennen kerroksen kaupunkinäkymillä. Hotellia etsiessä kannattaa kuitenkin ensimmäisenä miettiä oman matkan tarkoitusta, sen kautta sopivaa aluetta ja sitten vasta alkaa katselemaan potentiaalisten alueiden hotellitarjontaa.

 Ruoka

Tokio_ruoka

Tokio_ruoka_2

Tokio_ruoka3

Tokio_ruoka4

Isossa kaupungissa on iso valikoima mättöpaikkoja, joista jokainen kukkaro ja makuaisti kyllä löytää varmasti omansa ja uskokaa tai älkää jopa tällainen nirso löysi itsellensä syötävää! Tokion ruoka kun on niin paljon muutakin kuin raakaa kalaa ja maailman tuoreinta sushia.

Laadusta pitävä voi suunnata tornitalojen hissillä ylös näköalapaikoille nauttimaan satoja euroja maksavaa michelinin pihviä ja nauttimaan roof top baareihin drinkkejä ja vastaavasti penninvenyttäjä voi suunnata pieniin paikallisiin kuppiloihin nauttimaan lihavartaita, nuudeleita ja erilaisia curryja. Pienissä kuppiloissa oli aivan oma tunnelmansa eikä kertaakaan tarvinut maksaa itseään kipeäksi. Näin vertailuna sanottakoon, että maukkaita liha- ja kalavartaita sai katupaikoista parilla eurolla pieneen nälkään ja nopea medium-kokoinen curryannos riisillä kustansi enimmillään viisi euroa.

Jos kaikki Aasialainen kuitenkin tökkii ja koti-ikävä alkaa vaivata löytyy Tokiostakin myös aina tutut ja turvalliset kansainväliset ketjuravintolat, joista hakea bigmaccia koti-ikävään. Näiden kansainvälisten ketjujen lisäksi kaupungista löytyy monia paikallisia ketjuja, joista itse kävin maistamassa länsimaalaisen ruuan ikävään Freshness burgerin hampurilaisen, joka maksoi saman verran kuin esimerkiksi Hesburgerin vastaavat.

Tokio_ruoka5

Kaiken suolaisen ohella tällaiset herkkusuut ja pullahiiret kaipaavat ja odottavat kuitenkin kaikkein eniten niitä makoisia elämyksiä ja niissä Tokion voittaja on ehdottomasti lättykojut! Lättyrullat olivat kovin tyyriitä, mutta valikoimaa lämpimän lättyrullan sisälle riitti aina jäätelöpallosta hedelmämixiin ja erilaisiin kastikkeisiin. Voin sanoa, että hinnasta huolimatta (keskimäärin 4 eur) kyllä maistui. Toinen herkullinen elämys oli kaupungin mahti pehmisvalikoima, josta omaksi suosikkimaukseni erottautui edukseen suolainen sitruuna.

Hintataso

SAM_5071

Tokion kallis maine on ihan höpöhöpöhuttua. Toki rahaa saa menemään enemmän kuin laki sallii viiden tähden hotelleihin, michelin ravintoloihin ja laatuputiikkeihin, mutta matka Tokioon onnistuu myös vallanmainiosti pienemmälläkin budjetilla. Vai miltä kuulostaa 377 euron lento kaupunkiin Helsingistä, 55 euron hotelli per yö, 5 euron ateriat, joihin sisältyi vesilasi ja parin euron metromatkat kaupungin sisällä. Ja tätäkin halvemmalla voi päästä  erityisesti majoituksen suhteen jos vain haluaa.

 Tokio alueittain

Alueita tulen käymään tarkemmin erikseen läpi myöhemmissä postauksissa, mutta tässä muutamalla sanalla paikkoja, joihin suunnata ainakin ihan ensimmäiseksi.

Asakusa

Asakusa

Jokimaisemaa, temppeleitä ja rauhallisia sivukujia

Akihabara

Akihabara

Elektroniikkaa, pelihalleja ja välkkyviä valomainoksia

Ueno

SAM_5178

Puistoelämää ja intensiivisiä kauppakatuja

Ginza

Ginza

Muotiputiikkeja, tyylikkäitä ihmisiä ja kiillotettua kaupunkikuvaa

Shinjuku

Shinjuku

Korkeita pilvenpiirtäjiä, ilmaisia näkymiä yläilmoista ja punaisten lyhtyjen kylttimerta

Shibuya

Shibya

Ostoksia, maailman vilkkain risteys ja parhaiden näkymien Starbucks.

Odaiba

Odaiba

Leppoista saarielämää, kauniita maisemia, hiekkaranta

Muuta huomioitavaa

Nihonbashi

Tokio on kaikin puolin turvallinen ja kohteliaisuussäännöt ovat tärkeässä osassa asioitpa sitten kaupan kassalla tai paikallisen kotona. Nämä pienet eleet oppii ja omaksuu nopeaa ja paikalliset ovat tyytyväisiä, jos osaat muutaman kohteliaan ilmaisun (arigato & sayonara) asioidessasi. Harvassa paikassa olen tuntenut oloani yksin kävellessäni niin turvalliseksi eikä pimeälläkään missään ollut millään tavalla ahdistavaa.

Tokio niin kuin koko Japani sijaitsee maantieteellisesti hyvin riskialttiilla paikalla, joten varaudu ainakin jollain tasolla luonnonkatastrofien mahdollisuuteen. Itse yllätyin kuinka arkipäiväistä maanjäristykset alueella ovat. Maa heilui päivittäin pienesti, mutta voin sanoa, että kyllä tutisi polvet tällaisella tottumattomalla suomalaisella, kun heti ensimmäisenä lomapäivänä puistossa istuskellessa maa heilahti oikein kunnolla jalkojen alla. Muutamana iltana hotellihuoneessa tuntui epämukavalta maan heiluessa ja viimeisenä iltana heilunta oli niin voimakasta, että koin paremmaksi nousta sängystä ylös ja lähteä hetkeksi ulos, vaikka mitään hätätilaa ei annetukaan. Luonnonoloihin kannattaa siis valmistautua, mutta niitä ei kannata missään nimessä pitää syynä jättää reissua tekemättä!

Jäikö jotain olennaista puuttumaan? Täydennän listaa mielelläni!Ja eikun hyvää matkaa!