Vigo – Kuin Porton unohdettu pikkuveli

Elokuu 2018

Vigo on niitä kohteita, jotka iskivät heti kerrasta. Kun juna puksutti Galician vehreissä maisemissa yksi kaunis kesäinen lauantai aamu rannikkomaisemiin, olo oli väsymyksestä huolimatta jotenkin todella levollinen. Ja siitä se sitten lähti ihana päivä Vigon kaupunkimaisemissa, joissa olisi mieluusti viihtynyt pidempäänkin.

Vigon kaupunki on Galician suurin hieman alle 300 000 asukkaallaan ja löytyy mukavasti Espanjan länsirannikolta noin 40 kilometrin päässä Portugalin rajalta. Vigolla on teollisuuskaupungin maine, jossa yhdistyy kuitenkin ranta, luonto ja kaupunkielämä ja tätä komboa lähdin siis katsastamaan. Päiväni Vigossa alkoi siis Vigo Urzáizin asemalta, jonne puksuttaa junalla Santiago de Compostelasta noin tunnissa ja lentää suunnilleen samassa ajassa esimerkiksi Madridista hyvin yhteyksin.

Ostoskadulta vanhaan keskustaan

Aamuinen Vigo oli viileän raikas, mutta aurinkoinen. Otin kartan esille ja aloitin päiväni kaupunkikierroksella. Vigon keskusta osoittautui mukavan kompaktiksi. Uuden kaupungin puolelta, jonne ihan ensimmäiseksi itse suuntasin, löytyy moderni ostoskatu Rua do Principe. Rua do Principellä kaikki liikkeet olivat vielä kiinni, mutta iloiset kotiinpalaavat juhlijat muistuttivat kuinka Espanjassa osataan pitää hauskaa. Jäin juttelemaan yhden hilpeän porukan kanssa, joka jakeli pienelle turistille aimo annoksen vinkkejä ja jotka totesivat että vain skandinaavit voivat olla näin omituisia ollakseen lauantai aamulla klo 8 nähtävyyskierroksellaan. Muistoksi porukasta jäi kuvia ja videomateriaalia, jonka jälkeen toivotin heille hyvää yötä ja itselleni elämyksellistä turistipäivää.

Rua do Principe viettää kohti rannikkoa ja vanhaa osaa kaupungista. Vanha kaupunki nuokkui, mutta värittömät kujat veivät periespanjalaiseen tyyliinsä kapeana ylös ja alas. Vanhan kaupungin sydän on luonnollisesti Colexiata de Santa María de Vigon katedraali. Kirkon edessä on pieni aukio, josta lähtevät kujat ovat täynnä baareja, ravintoloita ja pieniä putiikkeja. Merenelävien ystäviä hemmotellaan näille omistetulla ruokakadulla Rúa Pescaderíalla. Jos paikat loistivatkin aamulla tyhjyyttään, voin sanoa että lauantai iltapäivän lounaalle olikin sitten kertynyt elämää ja väkeä jo ihan ruuhkaksi saakka.  Puheensorina jylisi mäkisillä kaduilla ja katusoittajat olivat kertyneet pienten kujien laidoille. Täällä oli ihanan tuttua tunnelmaa. Sellainen periespanjan ja Porton maisemien yhdistelmä.

Rannikkomaisemista rannoille

Vigossa on kuitenkin niin paljon muutakin kuin vanhakaupunki, että suuntasinkin jo heti aamuvarhaisella katsastamaan Vigon kaupungin rannikkomaisemia. Kaupungin edustalla avautuu teollisuuskaupungille tyypillisesti suuri satama. Rannikkoa vierustaa vilkas autotie, joten aluetta ei varsinaisesti ole suunniteltu rentoon ajanviettoon. Kaupunkiin päin katsoessa myöskään julkisivua ei ole täällä mitenkään kiillotettu. Itseasiassa rannikkotalot repsottivat pahemmin kuin monissa muissa merenranta kaupungeissa. Itselleni tuli kuitenkin samantien niin Porto fiilikset, että tästähän saisi vaikka mitä kun vähän laittaisi! Kaikki, jotka ovat käyneet Portossa tietävät kuinka ne pienet talot avautuvat niin kauniin repsottavan värikkäinä! Rannikon maisemista löytyy myös uusi info piste, ostoskeskus ja näyttelyrakennus, jossa ainakin tällä hetkellä oli esillä Cies Islasin upeita maisemia.

Cies Islas lienee myös Vigon suosituin vierailukohde. Saarille menee useita lauttoja päivässä ja paikan päällä pitäisi odottaa uskomattoman vaalea hiekka, luonnonrauha ja merimaisemat. Koska itselläni oli tällä kertaa vain päivä käytössä täytyi itseni jättää niellen tällä kertaa tuo paratiisikohde odottamaan paluuta.

Sen sijaan auringon alkaessa lämmittää suuntasin siis katsastamaan Vigon kuuluisat pitkät hiekkarannat, jotka avautuvat noin 7 kilometrin päässä keskustasta etelään. Kuuluisa pitkä hiekkaranta on nimeltään Praia de Samil. Alueelle menee useampia busseja, mutta itse otin bussin numero neljä info pisteen edustalta.

Samilin hiekkaranta oli pitkä ja kaunis. Rantaa on jaettu osiin perinteisten ranta-alueiden lisäksi nudisteille sekä koirien käyttöön. Itse aloitin kävelyni eteläpäästä, uitin varpaitani hyytävän kylmässä atlannin valtameressä ja kävelin rantaa niin pitkälle takaisin päin kun oli vain mahdollista. Ilma oli ihanan lämmin ja rannalla oli paljon ihmisiä. Kyllä siinä kelpasi myös hetki hengähtää katsellen maailman menoja. Palvelujakin olisi ollut tarjolla myyjämiehistä rannan läheisyydessä avautuviin ravintoloihin. Ainoa miinus oli tosiaan veden lämpötila, joka ei täällä Atlannilla virtojen takia nouse korkeaksi edes kesän kuumimpina kuukausina.

Linnamaisemien kautta uusille asuinalueille

Ihanan muutaman tuntisen jälkeen rannalla olin valmis suuntaamaan takaisin Vigon keskustaan lounaalle ja lounaan kautta pikkuhiljaa kohti bussiasemaa. Bussiasema sijaitsi sopivasti noin 3 kilometriä kaupungin ulkopuolella, jonka otin itse mahdollisuutena laajentaa kävelyreviiriä ja nähdä myös paikallista naapurustoa.

Matkan varrelle jäi kuitenkin yksi Vigon merkittävimmistä nähtävyyksistä nimittäin vanhan linnan kukkula maisemineen, jonne nyt oli yksinkertaisesti kivuttava. Linnasta ei ole paljoa enää jäljellä ja kukkulaa ei ole muutenkaan sen kummemmin laitettu. Näkymät olivat kuitenkin kohtalaiset ja voi kun taas kerran ajattelin ihanaa Portoa ja kuinka siellä on juuri niin kaikki samat jutut kuin täälläkin. Kun olin aikani tiiraillut kaupunki- ja merimaisemia laskin kukkulan alas toiselle puolelle kaupunkia ja aloitin viimeisen jalkapatikkani kohti bussiasemaa. Paikalliset naapurustot olivat periespanjalaisia. Eihän täällä sinällänsä mitään erikoista nähtävää ollut mutta tulipahan käveltyä!

Ja niin saavutin bussiaseman ja otin seuraavan mahdollisen bussin tunnin päähän Ourensen kaupunkiin.

Vigosta jäi jotenkin niin hyvä mieli ja harmittelin vielä bussissakin kuinka tämä olisi ehdottomasti vaatinut ainakin kolme päivää aikaa. Jotenkin uskon, että tämä kaupunki tulee jossain vaiheessa nousemaan Porton rinnalle, sillä niin samanlaisia nämä kaksi kaupunkia ovat! Jos kiinnostaa siis erinlainen, mutta monipuolinen loma Espanjassa en voi kuin suositella tätä kaupunkia! Ehkä sinne kannattaa mennä nyt kun ei ole vielä niin suosittu.

Previous Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Piyya torstai, huhtikuu 11, 2019 at 20:50

    Ihania muistoja ja hienoa nostaa esiin vähän tuntemattomampi kaupunki, jolla on varmasti vaikka kuinka paljon annettavaa. Mun tapas &sangria ikävä saa minut kyllä kohta painamaan jotain tilausnappia Espanjaan 😁

    • Reply Katja perjantai, huhtikuu 12, 2019 at 12:28

      Galicia alueena ansaitsis mun mielestä kyllä enemmän hehkutusta. Ja Vigo kun on siellä niin monipuolinenkin. Mää oon ihan varma että tuun palaamaan kerta en nyt tällä pikapyrähdyksellä ehtinyt edes noille paratiisisaarille ciesislaseille. Ja tilausnappi Espanjaan minne vaan ei kyllä noin muutenkaan kuulosta ollenkaan pahalta. 😀

  • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa perjantai, huhtikuu 12, 2019 at 21:21

    Olipas tämä söpö kaupunki! En ollut Vigosta aiemmin kuullutkaan, mutta tämä pitää ehdottomasti pistää korvan taakse 🙂 Näytti niin kovin viihtyisältä, että jos matka joskus osuu sopivasti tuolle suunnalle, niin pitää käydä tuolla. Tällaisia kivoa löytöjä on välillä mukava tehdä, sillä näissä varmasti pääsee kokemaan varsin hyvin paikallista elämää.

    • Reply Katja lauantai, huhtikuu 13, 2019 at 18:55

      Vigo oli niin ihana! Ja kaiken monipuolisuuden lisäksi en voi kuin alleviivata täydellistä sijaintia. Oon ihan varma, että tykkäisit, koska tosta pääsee tosi kätevästi myös Galician upeaan luontoon:)

    Leave a Reply