Marokko, Saharan aavikko ja unelmien yö tähtitaivaan alla

Jos jotain odotin eniten Marokon reissulta etukäteen, oli se ehdottomasti yö Saharan autiomaalla. Oon pihdannut tätä postausta jo lähes vuoden, joten eiköhän ole jo aika mennä siihen Marokon ikimuistoisimpaan kokemukseen ja sukeltaa Saharan hiekkaan.

Tässä vaiheessa oltiin siis ylitetty jo kiertomatkan puoliväli. Väsymys ja edellisen illan ärsytys hajonneesta reissupakusta muuttui takaisin innoksi, kun reissun neljäs päivä starttasi Dades Gorgesin kanjonimaisemista ja jatkui 4 tunnin bussimatkalla Algerian rajamaisemiin Saharan aavikolle. Idemmäs mentäessä maisema muuttui kuivemmaksi ja köyhemmäksi. Tie muuttui pikku poluksi ja erämaafiilikset alkoivat tulla todeksi kun kaverit alkoivat valittaa pätkivästä nettiyhteydestä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Saharan aavikko on täynnä erämaaresortteja aavikon laidalla. Yhteen tällaiseen mekin bussillamme ajaa hurautimme. Huonot ei olleet puitteet resortissa, sillä tarjoiltu lounas oli herkullinen ja meillä oli pienen siestan verran aikaa hengata uima-altaalla. Tämän jälkeen pakkasimmekin välttämättömän, jakauduimme ryhmiin ja otimme suunnaksemme seuraavan yön majapaikan ja telttamajoituksen Saharan autiomaassa!

Noustessamme kameleiden kyytiin aurinko alkoi laskea pikkuhiljaa horisonttiin. Kameleita en olisi välttämättä aavikon saavuttamiseen kaivannut, mutta oli kait tämäkin yhdenlainen kokemus. Kameleiden kuntoa katsomalla teki kuitenkin pahaa ja jos olisi ollut mahdollista, olisin ehkö kuitenkin valinnut jeepin kumpaankin suuntaan. Pikkuhiljaa resortti alkoi jäädä hiekkadyynien taakse ja maisemaa väritti pelkkä oranssina hohtava hiekka. Näitä elämän unohtumattomia hetkiä ehdottomasti.

Leiriltä löytyi kaikki tarvittava. Muutama teltta-alue sänkyineen, ravintola- ja hengailumökki, kaksi wc:tä, sekä nuotioalue. Ympärillä kohosivat korkeat hiekkadyynit ja tätä varten oltiin varauduttu sandboardeilla ja jalkapallolla. Jätin hiekkalautailut muille, sillä halusin suunnata kauemmaksi hälystä ihailemaan auringonlaskua. Kauniimmaksihan näkymä ei tästä voisi muuttua.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Auringon laskettua ympäröivä maisema muuttui pilkkopimeäksi. Meille tarjoiltiin illallinen ja vuorossa oli beduiiniesityksiä nuotion äärellä. Kun bileet starttasivat nuotiolla ja alkoholi alkoi virrata tein taas suomalaiset ja poistuin ihmisten seurasta omaan rauhaani muutaman dyynin taakse ihailemaan pimeyttä ja yllä loistavaa tähtitaivasta. Tällaisessa paikassa on ihmisen hyvä olla ja ajatella.

Juhlien ja musiikin vaimentuessa ja kellon ollessa jo yli puolen yön päätin palata katsomaan meininkejä ja muutamassa päivässä läheiseksi tulleet ystävät päättivät liittyä seuraani ja päätettiinkin yhdessä, että tänä yönä ei muuten mentäisi mökkeihin ollenkaan. Katselimme tähtitaivasta, kerroimme toinen toisillemme diippejä elämäntarinoita ja elimme hetkessä. Tämä taisi myös olla se kriittinen hetki todella lujien ystävyyssuhteiden syntymiselle.

Yö kävi melko viileäksi, mutta tuulta ja hiekkamyrskyä ei tänä yönä tarvinut pelätä. Torkuimme hiekalla, kunnes kuuden aikaan valmistauduimme auringonnousua varten. Pimeys vaihtui asteittain auringonloistoon ja hieno hiekka pääsi taas hohtamaan oranssina. Väsyneet silmät siristivät kirkkaassa valossa, mutta yön läpi valvominen tähtiä ihaillen ei kaduttanut yhtään. Aamu kahdeksalta tuli kuitenkin aika nousta jeeppien kyytiin ja suunnata takaisin resortille. Pöydät oli katettu aamupalalla ja samaisessa uima-altaassa oli ihanaa virkistää hiekan täyttämiä jalkoja.

Sahara oli kaikkea mitä osasin ennakkoon toivoa. Rauhaa, tähtitaivasta ja mielenkiintoisia keskusteluja. Yön yli valvominen oli rankka, mutta kaiken sen arvoista. Tämä jos joku oli siis itselleni niitä tähän astisen elämäni parhaita hetkiä ja yksi muistutus taas siitä kuinka paljon onnellisemmaksi tällaiset pienet asiat voivatkaan joskus tehdä verrattuna materiaan.

Kiinnostaisikin kuulla samalla teidän lukijoiden ikimuistoisimpia kokemuksia maailmalta ja niitä hetkiä, jotka ovat tehneet teidät onnelliseksi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

p.s. Saharan aavikolle järjestetään paljon erilaisia Safareja. Yhden yön yli kannattaa pakata paljon juotavaa, lämmintä vaatetta, sekä iso huivi suojaamaan kasvoja tuulisella säällä. Meidän pakettiimme kuului myös paikallinen illallinen, joten ruoasta ei tarvinut huolehtia. Sen sijaan kaikki turhat mukavuustuotteet kannattaa suosiolla jättää odottamaan parempia aikoja. Leiriltä löytyy ulkohuussit, mutta mistään suihkuista ei kannata edes haaveilla. Lähde nauttimaan pimeydestä, rauhasta ja tähtitaivaasta ja jätä suosiolla elektroniikka odottamaan parempia hetkiä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Henni keskiviikko, 3 lokakuun, 2018 at 08:53

    Hei, yö Saharassa kuulosti tosi mahtavalta! Ja olisin kiinnostunut vastaavanlaisesta reissusta, olen varannut lennot Marrakeshiin marraskuulle. Voitko suositella safarin järjestäjää, haluatko laittaa linkin heidän sivulleen?

    • Reply Katja sunnuntai, 7 lokakuun, 2018 at 10:16

      Voi kun osaisinkin auttaa sua! Mun matka oli siis viikon kiertoreissu, jonka järjestäjänä oli Citylife Madrid. Ja tähän viikon pakulla ajeluun siis kuului reitin varrelle myös tuo Sahara. Uskon, että Marrakechistä on monia tarjoajia sinne. Tuo Saharan edusta oli täynnä resortteja, joilla on siis palveluna tuo kuljetus joko jeepillä tai kamelein niiden teltta-alueelle ja takaisin seuraavana aamuna. Ja aamulla resortissa tarjottiin sitten aamupalaa. Tokihan tuolla resortissakin olisi voinut yöpyä hienommissa puitteissa, mutta mun mielestä se juttu on nimenomaan, että sinne aavikolle lähdetään ja katsotaan auringonlasku ja vietetään yö ja aamulla auringonnousun jälkeen lähdetään takaisin!

      Toivottavasti löydät sopivan retken, koska tää on ollut ehdottomasti yksi mun elämän kohokohdista!

    Leave a Reply