Nukkumattoman lentokenttäyön ja päivän Toulousen koluamisen jälkeen seuraavanakaan aamuna ei saanut nukkua kukonlaulua pidempään, sillä bussi odotti jo malttamattomana yhtä Suomi tyttöä valloittamaan tuota minimaata. Niinpä minubussi lähti kohti Pyreneitä ja aamupäivästä ranskan kieli vaihtuikin katalaaniin ja kotoisaan espanjaan.
Andorra la Vella, jonka bussiasemalle pölähdin vaikutti heti mukavan pieneltä ja kotoisalta kaupungilta. Pääkatu ja hotelli löytyi heti pienen kipuamisen jälkeen, hotelli miellytti heti silmää ja olin aivan valmis tutkimaan ne muutamat Andorra la Vellan kadut. Andorra lienee tunnetuin verovapaista kaupoistaan ostosparatiisina ja maineen näki heti kaduille astuessa. Kovin olisi tehnyt mieli alkaa ostospuuhiin, mutta pienellä ylipursuavalla käsimatkatavaralla matkustettaessa sitä ei onneksi voinut tehdä. Hinnat näyttivät kuitenkin edullisilta niin ryysyjen kuin syömisenkin suhteen, joten hyödynsin sentään mahan ylläpidon ihan kunnolla.
Mitä Andorra la Vellassa sitten on? Ei oikeastaan mitään, mutta silti aika paljon. Kaupunki ei ole iso. Keskusta koostuu uudesta ja vanhasta puolesta, joista kumpikin on vain muutaman kadun mittaisia ja helposti käveltävissä (ilman kauppoihin eksymistä) muutamassa tunnissa. Tunnelma oli rauhallinen, näytti että kellään ei ollut kiire ja eipä ollut minullakaan. Aloitin itse uudesta puolesta, jonka matkailuinfosta kävin hakemassa itselleni vaelluskartat ja jatkoin vanhan puolen muutamalle kadulle ihmettelemään niin rauhallista ilmapiiriä.
Andorran jutunjuju selkeni kuitenkin jo ensimmäisten tuntien aikana ja se on ehdottomasti wellness ja hyvinvointi. Ympärillä olevat vuoret, jonne menin itsekin seuraavana päivänä tarjoaa aivan mahtavia näköaloja ja patikointimahdollisuuksia. Hotellit ovat korkeatasoisia ja pitävät huolen hyvistä yöunista. Ruoka on edullista ja laadukasta ja Andorra on tunnettu kylpylöistään, jotka pitävät huolen, että viimeinenkin kireys katoaa. Kylpylöistä Caldea lienee tunnetuin, mutta itse tyydyin ilmaiseen pieneen hotellini spahan, jossa kävin rentoutumassa kumpanakin iltana.
Kaksi päivää Andorrassa sai kehon rentoutumaan ihan kunnolla ja olin tyytyväinen valintaani, vaikka kaikki Madridin ystäväni nauroivatkin kohteelleni. Andorra ei todellakaan ole se paikka, minne mennä kavereiden kanssa juhlimaan. Andorraan täytyy tulla lepuuttamaan mieltä ja kehoa ja nauttimaan laakson avaamista vuorimaisemista ilman mitään kiirettä mihinkään. Andorra oli pähkinänkuoressa juuri sellainen mun lomakohde.
8 Comments
Mitä sinä nyt vielä siellä lillut, kun Pohjanlahti odottaa uimaria 😉
Täällähän minä pohjoisessa lillun 😀 Olen jo Belgiassa tulossa!
Mäkin olen käynyt Andorra la Vellassa, tehtiin sinne kavereiden kanssa päiväretki, kun oltiin muutama vuosi sitten Barcelonassa. Olen varsin samaa mieltä, kaupunki ei ole mitenkään järisyttävä, vaikkakin se oli ihan sympaattinen. Meille päivä siellä riitti varsin hyvin. Paitsi nyt harmittaa, ettei ollut aikaa lähteä vaeltelemaan. Nuo vuoret olisi varmasti näyttäneet vielä paremmilta jonkun patikkapolun varrelta. Mutta onneksi Andorra on sen verran lähellä, että sinne voi halutessaan mennä toistekin 🙂
Joo pieni kylähän tuo Andorra la Vella oli, Itse kaupungissa ei kyllä olisi saanu muutamaa tuntia enempää kulumaan, mutta hotellit oli ihan superhalpoja näin sesongin ulkopuolella ja haikkimaastothan on ihan mahtavat. Pari päivää oli juuri sopivasti katsella Andorra la Vella ja tehdä yksi vaellus. 🙂
Tuonne olis kyllä jo viimein päästävä!
No eiku pakkaamaan ja palataampa maisemiin kunhan kotiudun! Voijaa mennä vaikka Antwerpenin kauttakin ;D
Kiehtovan oloinen paikka. Aina ei tarvitse olla kokoa ja menoa ollakseen sympaattinen… (vrt. Suomessa Kilpisjärvi)
Joo kiehtova on ehdottomasti oikea sana Andorra la Vellalle. Pieni, rauhallinen ja rentouttava. Mitäpä sitä muuta tarvitsee, jos haluaa välillä ihan vain hengähtää ja ottaa ihan rennosti. 🙂