Akveduktimaisemia Segoviassa

Päiväreissut saivat jatkoa Segovialla pariviikkoa sitten, kun ystäväiseni Suomesta pöräytti vierailulle ja valikoi päiväretkikohteeksemme Segovian UNESCO kaupungin. Koko reissuidea meinasi tökätä alkuunsa Madridin metrolakkoon, mutta kuin ihmeen kaupalla löysimme tiemme Moncloan bussiasemalle, Sepulvedanan tiskille ja lopulta bussiin ja Segoviaan.

Segovia on samannimisen maakuntansa pääkaupunki sellaisella 50 000 asukkaalla ja bussi hurautti kylille tunnissa aivan keskustan ytimeen. Ja ensimmäisenähän se oli mielessä, nimittäin Segovian tunnetuin maamerkki Akvedukti, joka täytyi lähteä ensimmäisenä valloittamaan. Siinä pääkatua kävellessä akveduktin tullessa nenän eteen koettiin taas niitä hetkiä, kun tuntui että turistia on vedätetty. Siinähän se seistä törrötti 29 metriin asti ja seistä törrötti vielä pois lähtiessäkin ihmisten kuvatessa roomalaisten taidonnäytettä, mutta en kyllä sanoisi että tämän takia kannattaisi Segoviaan poiketa.

Segovia_1

Segovia_2

Segovia_4

Segovia_5

Akveduktin aukiolta alkoi kuitenkin Segovian parhaat palat, sillä portaat veivät ylös vanhaankaupunkiin ja kohti kauniita maisemia. Ensimmäinen näköalapaikka löytyikin heti portaiden yläpäästä muurilta, josta katsottuna akveduktikin näytti mahtipontisemmalle kuin alatasosta.

Näköalapaikalta alkoi Los Caballerosten alue, jossa lienee nimestä päätellen ratsuväki tallaillut aikanaan. Matkanvarrelle osui monen monituista keskiaikaista kivilinnaa, kirkkoa ja kapeaa kujaa, jotka pikkuhiljaa johtivat odotetulle Segovian omalle linnoitukselle.

Segovia_5

Segovia_6

Segovia_7

Segovia_8

Kahdeksan euroa tiskiin ja linna odotti kahta valloittajaansa. Tässä linnassa oli ulkomuodollisesti sellaista Disney meininkiä. 80 metrinen Juan toisen torni oli kuin omiaan Prinssessa Ruususen tarinoihin ja strateginen sijainti kahden joen Eresman ja Clamoresin välissä sopi oikein hyvin jonkun tarinoista tutun pahiksen asuinpaikaksi. Sisältä linna oli kuitenkin hyvin perinteinen Espanjalaisen kaupungin linnoitus muutamine hienoine huoneineen ja saleineen. Näin jälkikäteen pelkkä torni olisi ehkä riittänyt (2,5 eur), sillä juurikin sieltä aukeni kaikkein parhaimmat näkymät kaupunkiin ja linnan taianomaisiin Disney osiin.

Segovia_8

Segovia_9

Segovia_9

SAM_8651

Segovia_11

Segovia_12

Seuraavaksi olikin aika käveleskellä takaisin kaupungin toista reunaa katsellen edessä aukeavaa kaupunkisiluettia. Kaupunkikuvat otettua päätimme kääntyä takaisin kujien kuhinaan eikä aikaakaan kun edessä kohosi jokaiselle Espanjalaiselle vanhallekaupungille tyypilliseen tapaan valtava näyttävä katedraali. 1500-luvulta peräisin oleva katedraali kutsui taas käymään sisällä ja ei muuta kuin taas kolme euroa tiskiin ja katselemaan. Tässä vaiheessa huomasin itsessäni jo pientä päiväretkeily väsymystä, sillä näyttävä katedraali ei vain jaksanut enää hetkauttaa millään tavalla. Ja pettymyshän siinä tuli, kun kirkon torniin olisi päässyt vain muutaman kerran päivässä tiettyihin aikoihin ryhmän kanssa.

 Pieni levähdystuokio katedraalin suojissa teki kuitenkin hyvää ja tämän jälkeen jaksoikin taas kävellä kapeita kujia kohti ruokapöytää ja Segovian paikallista herkkua Cochinilloa. Kokonaisena paistettu possu oli herkullista, jota olisi voinut syödä enemmänkin kuin tuon ravintolassa eteen tulleen palan verran.

Segovia_13

Segovia_14

Segovia_17

Segovia_15

Segovia_20

Segovia_18

Maha täynnä oli hyvä katsoa vielä läpi Segovian pääkatu, jonka kaupat nuokkuivat siestan johdosta ja ihailla kirkastuvia vuorimaisemia. Ja siinäpä se päiväreissu alkoi ollakin. Ei muuta kuin takaisin Akveduktille ja kohti bussipysäkkiä ja tunnissa takaisin suurkaupungin sykkeeseen. Kannattava päiväreissu tämäkin!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Menninkäinen perjantai, maaliskuu 10, 2017 at 22:05

    Mä muistan, kuinka mun ihka ekassa espanjan kirjassa oli teksti akveduktista (liekö ollut tämä Segovian, en muista). Kansalaisopiston ryhmässä suomennettiin kappaletta, kun tuli erään miehen vuoro kääntää. Hän sanoi miettineensä kotona pitkään lausetta ja päätyi tulokseen ”Elin lapsuuteni viemärin varjoissa…” (sana acueducto oli käännetty jotenkin tyyliin ”entisaikainen vesijohtojärjestelmä, akvedukti)

    • Reply Katja maanantai, maaliskuu 13, 2017 at 16:51

      Eeeikä, ihana muisto! 😀 Hankalahan se on kääntää, jos ei tiedä mitä ”akvedukti” itsessäänkään tarkoittaa. Luultavasti on ollut juurikin tämä Akvedukti, sillä tämä taitaa olla maan kuuluisin. Viemärin varjot jäi tällä kertaa itselläni näkemättä 😉

    Leave a Reply