Päiväretkelle Lokrumin saarelle

Jos Etelä-Kroatia jätti vähän kylmäksi huonoilla julkisilla yhteyksillään toukokuussa niin viimeiseen asti olen kuitenkin pihdannut oman loman parhainta retkikohdetta eli Lokrumin retkeilysaarta.

Lokrum on juuri se saari, jota voi ihailla rannalla lekotellen tai muurien päältä. Se erottuu myös maisemasta Srd kukkulalta käsin isona länttinä keskellä merta. Matka mantereen ja saaren välillä ei olekaan pitkä ja tuon parin kilometrin matkan taittaa vartissa puolen tunnein välein vanhankaupungin satamasta lähtevillä pienillä purtiloilla 40 kunan (5 euron) hintaan. Ja kun sää vihdoin yhtenä aamuna suosi ei tarvinut kauaa miettiä minne suunnata. Ja niinpä kohta löysinkin itseni purtilon kannelta kamera kädessä kuvaten taakse jäävää vanhaakaupunkia.

Retkeilysaarena Lokrum tarjoaa vähän kaikkeen makuun jotakin ja koska olen utelias ja kaikkiruokainen mitättömänä tavoitteena oli haikata koko saari päivässä päästä päähän ja nähdä muun muassa koko saaren tarjonta. Niinpä kun aamu yhdeksän purtilo rantautui uuteen satamaan oli aika aloittaa päiväkierros saaren ympäri.

Kasvitieteellinen puutarha

Aivan ensimmäisenä tuli ohitettua saaren kasvitieteellinen puutarha, joka esittelee välimerellistä kasvillisuutta. Tämä kuitenkin tuli skipattua tässä vaiheessa ja loppuviimein iltapäivällä oli jo niin kaikki nähnyt olo ettei sisällä tullut sitten edes käytyä. Puutarhaa sivuten maisemat kuitenkin helli matkalaisen mieltä kun vastaan hyppi pupuja ja riikinkukot esittelivät itseään parhaimmillaan. Vähän jäi myös epäselväksi oliko puutarhaan jokin oma pääsymaksunsa.

Linnan rauniot 

Kasvitieteellisen puutarhan reunamia kävellessä matka jatkui kuitenkin kohti saaren keskellä kohoavaa huippua loivaa ylämäkeä. Matkalla pusikot vihersivät ja aurinko porotti ensimmäistä kertaa kuumasti, mutta niinpä vain huippu saavutettiin. Huipulta löytyi vanhan linnan rauniot, mutta parasta oli kuitenkin huipulta aukeavat näkymät merelle ja kohti rannikkoa. Olipas taas tämänkin päivän kunniaksi yksi luksusristeilijä parkkeerautunut keskelle merta viettämään päivää Dubrovnikissa. Reunalla oli hyvä istuskella, antaa keväisen tuulen viilentää ja pitää pientä taukoa enne laskeutumista toiseen päähän saarta.

Luontopolut

Linnanraunioilta olikin aika astua luontopoluille ja jatkaa saaren kierrosta myötäillen rannikkoa. Rannikon poluilla ei ollut oikein mitään nähtävää, mutta ideana kait olikin nauttia luonnon tarjoamasta rauhasta ja aina välillä tilanteen salliessa kuikuilla alla kallioihin räiskyvää Välimerta.

Rannat

Monelle päivä Lokrumissa merkitsee rantapäivää uusissa maisemissa ja täytyy myöntää, että kun luonnonrauhan jälkeen kalliot avautuivat edessä olin minäkin aika mielissäni. Toukokuussa kalliot ymmärretysti loistivat tyhjyyttään ja merituuli pauhasi melko villinä, mutta pakkohan se oli pysähtyä ja tehdä varpaat onnelliseksi vilvoittavassa suolavedessä.

Kuollut meri – Mrtvo more 

Rannikkomaisemien ihailun jälkeen oli aika siirtyä pikkuhiljaa takaisin sisämaan puolelle ja kohti toista puolta rannikkoa ja satamaa. Kun paikkaan ei ollut suuremmin tullut tutustuttua etukäteen, ihme oli suuri kun yhtäkkiä pusikoiden takaa avautui aivan uskomattoman kirkkaana hohtava pieni poukama omien pienien silmien eteen.

Tarkemmin ottaen puskien takaa eteen avautui Kuollut meri, mrtvo more, joka ei nimestään huolimatta ole merta vaan kaunis pieni järvi. Vesi hohti kirkkaana vihreän sävyissä ja ihan pieni hetki meni sisäistäessä minnes sitä oltiinkaan saavuttu. Olipahan niin kaunis rapakko ja juuri sellainen, mitä on tullut vain valokuvissa ihasteltua. Loppujen lopuksi kalliolla istuskellessa heräsin pilvilinnoistani karmivaan lapsien räkytykseen ja totesin etten nauttinutkaan enää maisemasta yksin. Oli siis aika jatkaa matkaa. Kuollutta merta täytyi vielä päästä ihailemaan ylätasanteelta, jonka jälkeen matka jatkui metsiä pitkin takaisin kohti satamaa.

Kokonaisuudessaan aikaa saaren kiertämiseen meni reilu 5 tuntia kaikkine rentoilu ja kuvailutaukoineen ja vielä jäi paljon näkemättäkin. Ja täytyy näin jälkeenpäin sanoa, että kyllä olisi harmittanut jos tämä pieni saari olisi jäänyt näkemättä. Täällä jos jossain sai kävellä, hengittää, kuvata ja rentoutua eli toisinsanoen lomatunnelmaan pääseminen oli helppoa. Päiväretki Lokrumille oli siis ihan täysi kymppi ja ihana pako Dubrovnikin vanhankaupungin vilinästä.