Letonniemen suojelualue – Luontoretkelle Oulun kaupungissa

Yhtenä toukokuisena kauniina päivänä lähdettiin kaverin kanssa melko äkkinäiselle reissulle kummallekin aivan uuteen tuttavuuteen Letonniemen suojelualueelle. Paikka bongattiin aiemmin yhtenä surullisen kuuluisana iltana kun meillä ei mennyt oikein mikään putkeen. Käteen kuitenkin jäi uudet maisemat, mihin piti päästä tutustumaan paremmalla säällä ja onnella tarkemmin.

Letonniemen suojelualueen löytää vain kuuden kilometrin päästä ydinkeskustasta pohjoiseen eteläisellä puolellaan Meritoppilan asuinalue ja heti sisämaassa Taskila ja Rajakylä. Sisäänkäynti luonnonkeskelle löytyy suojaisasta Rajahaudan venesatamasta, joka oli tuolla surullisen kuuluisana kertana melkoisen etsimisen takana. Keväällä laivoja oltiin vasta laittamassa vesille, mutta eihän satama maisemiin vain voi koskaan kyllästyä. Niinpä käytettiin pieni hetki istuskellen ja katsellen vielä melko aamuista satamaa ja katseltiin ympärillä lentäviä lintuja.

Suojelualueelle lähtee luontopolku aivan sataman perältä eteläpäästä, joka on myös melko lahjakkaasti piilotettu ja huomaamaton. Tämänkin suhteen täytyy siis tietää, mitä etsii ja uskon, että paikasta ei tiedä moni muukaan, sillä koko reissun aikana vastaan ei astellut ristinsielua ellei alueen omia pörriäisiä lasketa.

Siinä sitä sitten oli 44 hehtaarin niemi maankohoamisen seurauksena syntynyttä maata luontoineen edessä ja valloitettavana. Alueen kiertävä polku on 2,7 kilometriä pitkä, mutta koska öisen sateen jäljiltä maa oli melko kostea ja alueella oli vielä pitkospuiden laitto kesken päätettiin me käyttää samaa valmiimpaa tietä perälle ja takaisin. Ympärillä kohosi lehtimetsää ja ilma oli ihanan raikas. Siinä sitten talsittiin menemään pitkospuilla ja lällyssä, kuunneltiin lintujen laulua ja ihmeteltiin miksei tästäkään paikasta oltu aiemmin kuultu sanaakaan, että oikeasti keskeltä kaupunkia löytyy luontopolkuja! Niemennokka sijaitsi noin 1,5 kilometrin päässä ja edessä aukesi varsin makoisa merimaisema.

Kiivettiin lintutorniin ja ihmeteltiin, miksi ihmeessä ei oltu tajuttu ottaa edes eväitä. Siinä olisi ollut nuotiopaikkaa puineen merimaisemilla nokan edessä. Koko ajatuksesta maha alkoi kurnia ja ajan tornista tähystellessä ja rannan kivillä hyppiessä oli tilanteen pakosta  lähdettävä takaisin ja tehtävä päätös uudesta fiilistelykerrasta niiden eväiden kanssa.

Keväisen reissun jälkeen ei ole ollut aikaa vielä tehdä sitä uusintaa, mutta satamassa on tullut hypittyä sitäkin enemmän. Suosittelen kaikille Oulussa liikkuville, täällä pääsee oikeasti ihan luonnon tuntuun näinkin lähellä keskustaa! Eikun eväät reppuun, reppu selkään ja menoksi nauttimaan luonnosta.

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Anssi tiistai, kesäkuu 30, 2015 at 01:30

    Oho, koskaan kuullutkaan tämmösestä! Piti oikein Google Mapsista tarkistaa sijainti. Varmaan tulee nyt syksyllä käytyä, jos nyt sattuu ”kotimaanmatkailu” kiinnostaa… 😀

    • Reply Katja tiistai, kesäkuu 30, 2015 at 14:33

      No eikö ole kumma, että tällaisista ei tiedä vaikka onkin ihan naapurissa! Kannattaa käydä 🙂 !

    Leave a Reply