Shkoder: Pala pohjoista Albaniaa

Montenegron ollessa pieni maa eteläinen naapuri Albaniakin oli saavutettavissa päiväretkellä ja tämä piti ehdottomasti hyödyntää. Retki ostettiin valmiina opastettuna Apollmatkoilta, mutta kuten villiluonto retki, myös tämäkin oli kansainvälinen englanninkielisellä opastuksella. Tässä siis samalla retken rakenne, jos joku siellä ruudun takana on suunnitellut päivävisiittiä opastetulla retkellä Albaniaan Montenegrosta.

Retkibussi hotellilta (Slovenska Plaza) tuli noutamaan klo 7:20, josta alkoi retki kohti Albaniaa. Matka eteni rannikkomaisemissa Barin kaupunkiin asti, josta bussi nousi vuorien väliin. Raja ylitettäessä noin 3 tunnin ajon jälkeen vuoret alkoivat hälvetä, tie meni kapeaksi ja maisema muuttui perinteiseksi maalaismaisemaksi. Kovin nopeaa ei matka taittunut noilla mutkikkailla maalaisteillä ja tilanteet, joissa toinen bussin kokoinen auto tuli vastaan oli hyvin mielenkiintoisia.

Ennen puolta päivää bussi saavutti kuitenkin Shkoderin kaupungin. Ensimmäinen pysähdys tapahtui noin 2 kilometrin päässä keskustasta Rozafan linnoituksella. Pikkubussit veivät mukavasti melkein 113 metriä korkean linnoituksen huipulle, joten tämän linnoituksen saavutukseen ei tarvinut nähdä paljoa vaivaa. Huipulla oli taas hyvä hymyillä ja katsella jalkojen alla näkyvää Shkoderin kaupunkia, sekä Drini-, Kiri-, ja Bunajokien yhdistymistä.

Linnoitukselta matka jatkuikin alas Shkoderin kaupunkiin. Shkoder on yksi Albanian suurimmista kaupungeista koko alueen noin 215 000 asukkaallaan ja on toiminut merkittävänä solmukohtana historiassa. Päätie oli pitkä, jonka varrella oli hienoa uutta taloa vanhan ränsistyneen vierellä. Silti yllätyin kaupungin näkymistä. Matkaopas kirjanen kun antoi ymmärtää, että toisen maailmansodan jälkeen kaupunki jäi unholaan ja kehitystyöt ovat vasta alkaneet. Nyt taloja oli maalailtu kirkkailla väreillä ja uusia oli nousemassa sinne sun tänne. Kontrasti, jossa uuden kiiltävät lasipalatsit ovat vierekkäin purkukuntoisten hökkeleiden kanssa oli selkeä ja toi ehdottomasti luonnetta.

Erityisen hieno oli Shkoderin kävelykatu, jossa oli myös hetki (aivan liian vähän) omaa aikaa tutustua. Italialaiset ovat olleet rahoittamassa kaupunkia ja se näkyi myös kävelykadun tyylistä. Pihvi tuolla kadulla tunnelmallisessa ympäristössä olisi maksanut vain 6€ . Tällä kertaa ei ollut aikaa jäädä syömään vaan kävely kadun päästä päähän ottaen kuvia ja etsien postikortit oli kaikki, mitä omalla ajalla ehti tehdä.

Kävelyiden jälkeen oli aika aloittaa paluumatka kohti Montenegroa. Vielä ennen rajan ylittämistä nautimme lounaan kauniissa puitteissa, josta matka jatkui samaa tietä takaisin kuin, mistä olimme tulleet.

Retki oli erittäin onnistunut. Oli mukava nähdä tämä pohjoinen pala melko tuntematonta maata. Aiemmin olen vieraillut eteläisessä rantakaupungissa Sarandassa, joka oli hyvin erinlainen. Retki vain vahvisti kiinnostustani maata kohtaan, eikä varmasti jäänyt viimeiseksi visiitiksi! Shkoderissa olisi voinut viettää hyvin päivän enemmänkin.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

5 Comments

  • Reply AnnKat torstai, toukokuu 28, 2015 at 22:15

    Albania on jollain tavalla kyllä niin mielenkiintoinen. Ehkä juuri sen takia, että on niin tuntematon. Viime keväänä käytiin Tiranassa ja tarkoitus oli jatkaa vielä etelämmäs rannikolle, mutta se jäi sitten lopulta pelkäksi haaveeksi, kun toimivaa joukkoliikennettä ei oikein ollut ja ei löydetty yhteistä kieltä pakallisten kanssa…

    • Reply Katja sunnuntai, toukokuu 31, 2015 at 20:03

      Oon niin samaa mieltä. Tosi mielenkiintoinen ja kontrastien maa, jossa kyllä näkee kuinka huimaa vauhtia maa kehittyy. Seuraavaksi minäkin haluan tonne Tiranaan! Se on varmasti vielä paikallisempi kuin Shkoder.

  • Reply Maarit Johanna perjantai, toukokuu 29, 2015 at 22:31

    Olipa kätevä kohde tuo Montenegro kun saa noin monta uutta maata samalla! Albania ja Kroatiakin. Kaunista luontoa mutta tuo city näyttää vähän slummilalta ku lähemmin katsoo 😀
    Mua on aina vähän hirvittänyt tuollaiset kapeat tiet ja nuo etelän ihmiset ajelee ku hullut niillä. Ollaan suunniteltu, että lähettäis Kroatiaan ja vuokrattais auto, mutta pittääki vielä näköjään miettiä jos sielä on yhtään samanlaista :p

    • Reply Katja sunnuntai, toukokuu 31, 2015 at 20:09

      Joo ihania pikkumaita, joissa on niin järkyttävän paljon nähtävää! Me ei nyt sitten raskittu käydä tuolla Dubrovnikissa muuten kuin lentokentällä mennessä ja palatessa. Täytyy käydä se katsastamassa sitten joskus omalla reissulla.

      Joo nuo on todella hirvittäviä nuo maalaistiet ja porukka tosiaan ajaa LUJAA. Täytyy kyllä nostaa noille bussikuskeille peukkuja kuin taitavia ne on ja pienistäkin väleistä selviää. 😀 Ainakin Dubrovnikista Montenegron rajalle oli sellainen kapea vuoristotie, muuten en tiedä Kroatian teistä. : )
      Montenegrossa toimi ainakin bussiverkosto ihan älyttömän hyvin ja oli halpaa, joten jos ei itse rattiin ni onnistuu ainakin Montenegrossa ihan paikallisbusseilla maan kieräminen. Kirjotan noista joskus oman postauksen, kun tuli aika lahjakkaasti käytettyä. 😀

      • Reply Katja sunnuntai, toukokuu 31, 2015 at 20:12

        Niin ja tosiaan Shkoder oli mun mielestä laitetumpi kuin odotin. Siihen nähden kun ajattelee, että maa on ollut sulkeutunut 1991 luvulle asti niin aika hyvin olivat saaneet jo unohtuneeseen kaupunkiin väriä pintaan ja uusia talojakin. Kehitys jatkuu varmasti huimana ja voi olla, että tätäkään kaupunkia ei enää 10-vuoden päästä tunnista samaksi.

    Leave a Reply