Uusia tuulia Espanjan lomille – Vinkit alue alueelta

Tuntuuko, että Aurinkorannikko alkaa olla jo nähty tai että seuraavalla Espanjan lomalla voisi vähän laajentaa reviiriä ja kokea vaikka jotain uutta. Mun oma rakkaus maata kohtaan on laajentanut tätä reviiriä jo melkoisesti ja mulla on jokin hinku aina tunkea itseni paikkoihin, joista en ole koskaan kuullutkaan tai joissa en ole vain ehtinyt käydä. Harmittavasti läheskään kaikki ei ole vielä edes yltänyt tänne blogin puolelle. Nyt ajattelinkin siis jakaa teille pala palalta ja alue alueelta ehkä jotain uusia käymisen arvoisia mestoja Espanjasta. Unohdetaan nyt luvuista kuitenkin kokonaan saaristot, josta voisi joskus tehdä oman hidden secrets postauksen. Unohdetaan myös pohjoisen Baskimaa, Cantabria ja Asturias, sekä läntisen Espanjan valtava Extremadura, jonne siipeni eivät ole vielä yltäneet. Unohdetaan myös Katalonia, koska itse olen käynyt alueella vain Barcelonassa, joten mitää erityisvinkkejä alueelle ei ole kanssanne jakaa aikanaan vielä.

Lennä Malagaan ja koe pohjois-Andalusia

Andalusian ensimmäisiä vierailukohteita lienee ihanan trendikäs Malaga ja Aurinkorannikon helmet kuten Fuengirola ja Marbella. Seuraavilla Andalusian lomilla tutuksi ovat varmaan jo tulleet koko alueen pääkaupunki Sevilla, vanhasta moskeijastaan ja juutalaiskortteleistaan tunnettu Cordoba ja tuhannen ja yhden yön satujen Granada. Entä seuraavaksi?

Andalusia on valtava alue, jossa on paljon muutakin kuin nämä syystäänkin suosikit klassikot. On ihania pieniä kyliä kuten Iznajar, on lumihuippuisia vuoria Sierra Nevadalla, mutta on myös massalta piilossa pysyneet Jáen, Baeza ja Úbeda, jotka hurmasivat tämän tytön vanhoilla kaupungeillaan ihan sata nolla ja jotka on muuten helppoa yhdistää samaan lomaan niiden kompaktien välimatkojen myötä.

JÁEN

Jáen on Jáenin maakunnan pääkaupunki reilulla 100 000 asukkaallaan. Maisemaa hallitsee Espanjan kaupungeille tyypillisesti katedraali, jota ympäröivät pienet kadut kutsuvat heti tutkimusretkelle. Mikä on sitten se juttu suunnata Jáeniin ja miksi se erottuu muista? Kun katedraalilta suuntaa kohti pohjoista kadut alkavat mennä kapeammiksi, ränsistyneimmiksi, mutkittelevimmiksi ja värikkäämmiksi. Alue on syntynyt rinteeseen ja mieli vie samantien seikkailemaan jonnekin meren toiselle puolelle Lattareihin. Kujat nousee ja laskee ja siestan aikaan vain sisältä kuului kaduille puheensorinaa ja musiikkia. Rakastuin täysillä. Katurakkauden lisäksi Jáenissa kannatta vierailla ainakin Baños Arabesin ilmaisessa kulttuurikeskuksessa ihan jo sen kattoterassilta aukeavien näköalojen takia. Ja koska ollaan ulkona maineen ja mammonan saavuttaneista kaupungeista Jáenista tuskin löytyy yhtään matkailijoille tarkoitettua segunda ravintolaa turistilisähinnoilla. En pettynyt kertaakaan.

Málagasta pääsee Jáeniin autolla noin 2 tunnissa, bussilla noin 3 tunnissa (ALSA) tai yhdellä päivittäisellä junayhteydellä 4 tunnissa (Renfe). 

BAÉZA & ÚBEDA

Pienet naapurit Baéza ja Úbeda ovat pohjoisen Andalusian kaksi kauneita salattua helmeä. Kylät ovat tunnettuja erityisesti Barokkiajan arkkitehtuuristaan ja ovatkin tienanneet tällä itselleen UNESCOn statuksen. Úbeda on kylistä hieman isompi reilulla 35 000 asukkaallaan, mutta Baéza ei jää yhtään jälkeen tyylillään tästä isoveljestään.

Úbedan sydän on Vaquez de Molinan aukio, jonka ympäriltä löytyy sekä palatsia, että basilikaa. Kaupunki jatkuu aukiolta pohjoiseen päin, jossa on lisää ihasteltavaa Barokkityyliä ja kauniita katuja. Úbeda on myös tunnettu sanonnastaan Andar por los cerros de Úbeda, jolla halutaan erityisesti tuoda arvoa Úbedan upeille kukkuloille ja niiltä avautuville oliiviviljelmien täyttämille maisemille. Baezassa barokkitaiteen ystävä suuntaa ensimmäiseksi katedraaliaukiolle, jonka ympärillä aukeaa pieni ja hurmaava vanhakaupunki. Itse kipusin myös kirkontorniin ihailemaan maalaismaisemia.

Jáenista Baézaan matkaa kertyy noin 50 kilometriä, jonka saavuttaa suoralla bussiyhteydellä 35 minuutissa. Välimatkaa Baézasta Úbedaan on vastaavasti 10km, jonne pääsee bussilla vartissa. 

Lennä Alicanteen ja suuntaa naapuriin Murciaan

Alicantekaan ei ole turha paikka. Viikon lomalla näkee hyvin monipuolisen Alicanteen rantoineen, sekä kenties suositun Torreviejan ja tvstä tutun Benidormin. Seuraavalla lomalla tutuksi ovat saattaneet tulla Calpen ja Altean hurmaavat rantakaupungit, sekä jopa Espanjan kolmanneksi suurin kaupunki Valencia. Mutta mitäs jos seuraavalla matkalla vaihtaisi itsehallintoaluetta ja suuntaisi Valenciasta Murciaan.

MURCIA

80 kilometriä Alicantesta lounaaseen saavuttaa uuden itsehallintoalueen Murcian. Murcian alue on jäänyt vähän aurinkorannikon ja Costa Blancan varjoon, mutta omasta mielestäni aivan syyttä. Murcian alueen pääkaupunki on tietenkin Murcia, josta on hyvä aloittaa alueeseen tutustuminen.

Murcian kaupungissa asuu noin puoli miljoonaa ihmistä, joten mistään perähikiästä ei ole todellakaan kyse. Kaupunki on kuitenkin pieni ja kompakti ja nopeaa parissa päivässä kierretty. Murcian kaupungin sydän on sen goottilaisbarokkityylinen pääkatedraali. Katedraalin ympäriltä löytyy kompaktisti kaupungin muut mielenkiintoiset vierailukohteet, kuten Real Casino de Murcia, sekä lukuisat muut museot. Jokimaisemia kannattaa käydä myös ihailemassa vanhalta Puente de los Peligrosin sillalta. Ja koska kyseessä on yliopistokaupunki, Murcialle kannattaa antaa aikaa tapasbaarien ja yöelämän merkeissä. Tämän paikallisemmaksi yöelämä Espanjassa tuskin voi muuttua.

Murcian saavuttaa Alicantesta, sekä vuokra-autolla että suoralla bussilinjalla noin tunnissa. 

CARTAGENA

Murcian hallintoalueelta löytyy myös kauniita merimaisemia, joista tunnetuin lienee historiallinen Cartagena. Cartagenan satamakaupungissa yhdistyy mukavasti barokki ja uusklassista tyyliä edustava keskuskatu, tyylikäs satama-alue, sekä arkeologiset rauniot, joista nähtävillä on esimerkiksi roomalaisaikainen teatteri, Päivä kaupungissa kului nopeaa ja mitä parasta, ilman järkyttäviä matkailuvirtoja.

Murciasta Cartagenaan ajaa autolla ja pääsee bussilla noin 45 minuutissa. 

Lennä Madridiin, lähde hiihtämään ja suuntaa maailmanperintökohteisiin

Ensimmäinen loma Madridissa on soutelua Retiron puistossa, auringonlaskun ihailua Debodilla ja ostoksia Gran Víalla. Ensimmäisillä reissuilla myös läheiset Segovia ja Toledo tulevat lienee monille tutuiksi päiväretkikohteina. Mutta mitä jos seuraavalla Madridin reissulla et suuntaisikaan vaikka ollenkaan kaupungin keskustaan, vaan antaisit mahdollisuuden ensiksi Madridin hallintoalueen luontokohteille tai suuntaisit vaikka suoraan hieman kauemmas upeisiin Unesco-kohteisiin.

NAVACERRADA

Navacerradan pieni kylä on Madridilaisille siinä mielessä uniikki, että täällä pääsee talvisin Guadarraman vuorille laskulomalle. Navacerradaa ei voi kutsua ulkomaisten suosikiksi, mutta pieni kylä tarjoaakin perinteistä Espanjalaista elämänmenoa ja lähinnä punaisen tason rinteitä. Kesällä samaisiin maisemiin voi suunnata nauttimaan luonnosta ja valloittamaan pikkupatikalla vuoren rinteitä. Mikäli luontokohteet alkavat innostaa enemmänkin kannattaa Madridin lomalla suunnata Navacerradan lisäksi esimerkiksi Patonesin alueelle.

Navacerradaan ajaa Madridista noin tunnissa. Julkisilla yhteyksillä Puerto de Navacerrada on helpoiten saavutettavissa Cercanias lähijunalla C8 Chamartin – Cercedilla ja C9 Cercedilla – Puerto de Navacerrada. Matka kestää noin 1,5 tuntia. 

CUENCA

Jos klassinen Ronda Andalusiasta on tuttu, niin miten olisi Cuencan rotkokaupunki Kastilia-La Manchan alueella Madridista noin 165 kilometriä itään? Vaikka Cuenca kuuluukin UNESCOn luetteloon, on se säilyttänyt oman rauhansa ja charminsa monesta muusta kohteesta poiketen. Kuin myös Rondassa, myös täällä pääsee ihailemaan rotkomaisemia ja laidalla riippuvia taloja, mutta ilman turistirysämeininkejä. Cuencan kaupunki- ja linnoitusmaisemat ovat myös vertaansa vailla. Jos luontokohteet kiinnostaa enemmältikin kannattaa Cuencan vieressä sijaitsevassa luonnonpuistossa käydä ihmettelemässä eroosion johdosta kuluneita kiviä Ciudad Encantadassa.

Cuencan saavuttaa Madridista autolla hieman alle parissa tunnissa. Juna- ja bussiyhteyksiä menee harvakseltaan eikä kaupunki näiden puitteissa sovi päiväretkikohteeksi, 

ÁVILA

Espanjan vanhimmasta ja pisimmästä muuristaan tunnettu Ávilan keskiaikainen kaupunki on niin ikää päässyt UNESCOn listoille. Ávila on erinomainen päiväretkikohde, kun haluaa kokea upeaa vanhaa kaupunkimaisemaa rauhassa ruuhkilta. Ávilan juttu on pitkän muurin kävely ja maisemien ihailu, sekä vanhoilla kapeilla kaduilla haahuilu. Vanhankaupungin kujien keskeltä löytyy myös Espanjan vanhin goottilaistyylinen katedraali, jota pääsee ihailemaan lisämaksua vastaan.

Ávilan saavuttaa Madridista autolla hieman alle parissa tunnissa ja junalla noin 1,5 tunnissa. Sopii erityisen hyvin päiväretkikohteeksi tai yhdistäessä kierrokselle Salamancan kaupungin kanssa. 

SALAMANCA

Salamanca on yksi Espanjan nuorekkaimmista kaupungeista, joka on erittäin tunnettu selkeästä espanjastaan, suuresta upeasta katedraalistaan, sekä erityisesti yhdestä Euroopan vanhimmista yliopistoista. Katedraali ja yliopisto ovat kumpikin vierailun ja rahan arvoisia kohteita, joissa saa nopeaa kulumaan aikaa enemmältikin. Näiden lisäksi Salamancaan kannattaa suunnata nauttimaan rennosta kaupunki ilmapiiristä, hyvästä edullisesta ravintola/baaritarjonnasta, sekä Tormes joen ajanviettopaikoista. Mikäli jäät yöksi Salamancan yöelämä on kuulemani mukaan villiä ja nuorekasta.

Salamancan saavuttaa Madridista autolla noin 2,5 tunnissa ja Ávilasta noin tunnissa. Junayhteyksillä aikaa kuluu Madridista  junasta riippuen noin 1,5-3 tuntia ja Ávilasta noin tunti. 

Ja tätä listaa Madridin kohteistahan voisin jatkaa vaikka Madridin omilla El Escorialin upealla luostarilla, Alcala de Henaresin vanhallakaupungilla ja Aranjuezin palatsilla… Mutta jätetään tämä nyt tähän. Lisäähän näitä vinkkejä saa itse allekirjoittaneelta suoraa kysymällä tai tuolta ylävalikosta etsimällä Espanjan alta.

Lennä Santiago de Compostelaan ja koe termaalinen kylpy ja rantaelämää Galiciassa

Santiago de Compostelan kaupunki on lienee monelle suomalaiselle ja muulle ulkomaalaiselle tunnettu pyhiinvaellusreittien pääpisteenä. Vaikka meillä ei Suomessa olekaan kaupunkiin suoria lentoja, voin omalla rintaäänellä todeta, että Santiago de Compostela ei missään nimessä ole eksoottista Galiciaa. Se on pikemminkin A Corunan tavoin lähes jokaisen Galiciaan suuntaavan ehdoton bucket list kohde.

Onneksi Galiciastakin löytyy tilaa ja erityisen paljon hurmaavia rantakyliä, joihin en ole vielä itsekään päässyt tutustumaan. Voin siis todeta olevani edelleen tämän alueen aloittelija, mutta laitetaan nyt silti pari vinkkiä alueelle jakoon.

OURENSE

Ourense on niitä kaupunkeja, joista tuskin kukaan on edes suuremmin kuullut. Espanjalaisille se on kuitenkin tunnettu kuumista lähteistään ja wellness mahdollisuuksistaan. Se on vähän kuin espanjalaisten oma Pärnu tai Ikaalinen. Tänäkin päivänä Ourensessa sijaitsee useampiakin kylpylöitä ja ilmaisia termaalisia kylpypaikkoja, joista erityisesti jälkimmäiset ovat paikallisten viikonloppuvieton suosiossa. Parasta näissä on tosiaan se, että pääsymaksuja ei ole joko ollenkaan tai ne ovat ihan minimalistisia. Jos kylpemiseltä malttaa, kannattaa Ourensen keskustassa käydä katsastamassa sen katedraali ja vanhankaupungin muutama pääkatu. Nämä kadut heräävät eloon erityisesti yöllä, sillä myös Ourensessa sen pienestä koostaan huolimatta on tarjolla vilkasta yöelämää.

Santiagosta ajaa Ourenseen reilussa tunnissa ja hurauttaa junalla noin 40 minuutissa. 

VIGO

Vigoa voisi kutsua rantakohteiden aateliksi ilman, että siitä oikeastaan tietää yhtään kukaan ainakaan matkailullisessa mielessä. Vigo on samalla Galician alueen suurin kaupunki, joten täällä jos missä onnistuu erinomaisesti kaupunki- ja rantaelämän yhdistäminen. Kaupungin ulkopuolella avautuvat kilometrejä pitkät valkoisena hohtavat hiekkarannat, mutta täydellistä rantaparatiisia etsivät suuntaavaan aivan Vigon tuntumassa sijaitsevalla Cies Islasin saarelle. Lauttoja menee saarelle jatkuvalla syötöllä ja edessä odottaa sellainen paratiisi, mikä saa itseni palaamaan takaisin Vigoon mahdollisimman pian. Kaupungista itsestään löytyy kivaa paikallista kaupunkitunnelmaa, hyviä ravintoloita, sekä kukkulan päällä kohoava linnoitus. Kutsuisinkin Vigoa pieneksi Portoksi, mutta ilman minkäänlaista matkailijaryntäystä.

Santiagosta ajaa ja pääsee junalla Vigoon noin tunnissa. 

HUH! Tuliko edes Espanjan nälkä! Olisikos teillä vielä täydentää listaa ja jakaa jotain uusia tuulia Espanjasta, missä ihan ehdottomasti tulisi vierailla mahdollisimman äkkiä? Itselläni tämän hetken listan kärjessä on suunnata uusista kohteista seuraavaksi Extremaduraan (Caceres, Badajoz ja Merida), sekä toivottavasti kokea Baskimaan kuuluisa Bilbao ja lähialueet mahdollisimman pian. Ja tottakai Madridiin ja Andalusiaan on aina yhtä ihana palata.

Sentosa – Rantaloma Singaporen sykkeessä

Singaporen trooppinen kuumuus ja monipuolisuus jatkaa kaivelua mielessä. Sen lisäksi, että Singaporessa on helppoa kokea Kiinaa, Malesiaa, Intiaa ja arabivaikutteita, ei kaupunki ole huonompi ajatus yhdistää lomaan hieman rantaa ja huvipuistomeininkejäkään. Vaikka me suuntasimmekin lomamme rantaosuudelle  Indonesian puolelle Bintanille, päätettiin me kuitenkin yksi päivä pyhittää myös Singaporen omalle ranta- ja huvitteluparatiisille Sentosalle.

Sentosa on oma pieni saarensa  Singaporen pääsaaren eteläpuolella. Alkuperäiseltä nimeltään Pulau Blakang Mati ei omaa maan ruusuisimman huvittavinta historiaa, sillä 1800-luvun merirosvojen tukikohta vaihtui 1900-luvun puoleen väliin tultaessa japanilaisten omaksi tutkikohdaksi, jossa oli hyvä säilyttää brittiläisiä sotavankeja ja tappaa kiinalaisia. Sittemmin vuonna 1972 Pulau Blakang Mati koki nimenmuutoksen ja kaikki raakuus päätettiin jättää taakse.  Näin saaresta tuli Sentosa – Singaporen hassunhauskin lomakohde ja vapaa-ajan alue.

Sentosaa voisi tänä päivänä kutsua myös jonkinsortin turistirysäksi ja jokaisen pikku palleron unelmaksi. Sen lisäksi, että saarelta löytyy teemahotelleja, moni suunnannee alueelle viettämään päivää hittielokuvien parissa Univeral Studioon, ihmettelemään vedenalaista maailmaa SEA Aquariumiin tai vastaavasti pärskimään itse Adventure Cove vesipuistoon. Näiden lisäksi saarelle pääsee kaapelihissillä, pääaukiolta voi ostaa teemakrääsää ja saaren maisemia voi ihailla esimerkiksi moottoiromattomalla jonkin sortin autolla Skyline Lugella.

Kaikesta aktivitarjonnasta huolimatta meidän päämääränämme olivat siis vain Sentosan hiekkarannat ja trooppisista vesistä nauttiminen. Sentosalta löytyy 3 päärantaa länsipuolen Siloso, sekä itäpuolen Palawan ja Tanjong. Rannat ovat keinotekoisia, mutta kauniita. Valkoinen hiekka on haalittu muualta Aasiasta ja vesi on ihanan lämmintä ja vihreää.

Siloso on Sentosan keskusaukiota lähinnä olevin ranta. Ranta oli nuorekas ja jopa ehkä vähän hipihtävä. Musiikki soi illalla ihmisten jalkautuessa rannalle ihailemaan viimeisiä auringonsäteitä. Tämä jäi siis omalla kohdalla ihan pikaiseen katsastamiseen, mutta näkisin Siloson olevan nimenomaan parhaimmillaan sellaisena hengailurantana kaveriporukalla.

Idässä ensimmäisenä tulee vastaan Palawanin ranta. Palawan on tunnettu poukamana joka päättyy riippusillan muodostamiin maisemiin. Pienelle saarelle vievältä riippusillalta avautuu kauniit maisemat ja saarella voi kohota torniin mikäli maisemat vielä vähän korkeammalta kiinnostavat. Meidän rantapäivänä se oli kuitenkin omistettu humalaa nukkuville kadun miehille, joten sellainen tyylikäs ilmapiiri jäi tällä kertaa puuttumaan. Palawanin ranta oli kuitenkin itsessään se, johon me päätimme asettua aloillemme. Edestä löytyi pieni ravintola, sekä siistit pukuhuoneet ja suihkutilat. Palmun suojista löytyi varjopaikkoja, mutta ruuhkaisempana päivänä täytyisi ehdottomasti olla oma varjo mukama, sillä sellaisiahan täällä ei ole vuokraa vastaan ollenkaan saatavilla. Rantakokemuksena tämä oli ihana paikka, joskaan ei odotetustikaan sitä parasta ja autenttisinta Aasiaa.

Viimeinen ja rauhallisin ranta sen hieman syrjäisemmästä sijainnista johtuen on Tanjong. Tanjong on nimetty sellaiseksi aikuisten rennoksi rannaksi, johon mennään rentoutumaan, ottamaan aurinkoa, lukemaan hyvää kirjaa ja yksinkertaisesti vain olemaan. Omasta mielestäni Tanjong oli kieltämättä paras juurikin sen syrjäisimmästä sijainnista johtuen, mutta palvelutaso ei luonnollisesti yllä samalle tasolle kuin kahdella edellä mainitulla, ellei sitten käytä Tanjong Beachlubin palveluita.

Aivan sama kuinka keinotekoinen koko Sentosa oli, tämä oli aivan ihanan rentouttava päivä rannan äärellä. Tämä oli tosiaan samalla taas yksi muistutus ja näyttö siitä, kuinka rahalla saa ja kuinka monipuolinen kohde Singapore todellisuudessa on. Voisin ehdottomasti viettää täällä toisenkin rantapäivän.

Mikä? Sentosa
Missä? Singaporessa, erillinen saari sen eteläpuolella
Mitä? Teemapuistoja, vesiaktiviteetteja, rantoja… 
Miten? Ota MRT violetti north east line tai keltainen cicle line Harbour Frontin asemalle. Harbour Frotilta Sentosaan joko a) kävelee rantaväylää pitkin (noin 800m), b) voi ottaa Sentosa Express junan perille (4 SGD = 2,90 eur), tai c) käyttää ilmassa kulkevaa kaapelihissiä ihaillen maisemia (alk. 15 SGD = noin 10 eur).

Vallonian pääkaupunkia valloittamassa Namurissa

Belgia on pyörinyt viime aikoina enemmän ja vähemmän mielessä ja erityisesti tämä pikkuinen Vallonian pääkaupunki. Ei siinä mielessä, että maa olisi vienyt täysin jalkoja alta, mutta lähinnä mahdollisuuksineen ja monipuolisuudellaan. Vierailin pari kesää takaperin yhteensä 6 kaupungissa, jossa matkani alkoi lentämällä Charleloiriin ja jatkamalla matkaa suoraan Vallonian pääkaupunkiin Namuriin.

Reilu 100 000 asukkaan Namur löytyy Brysselistä 71 kilometriä kaakkoon. Namuriin saavuttaessa ei voi olla huomaamatta sen tärkeää teollista alkuperää, joka näkyy hyvin myös tummassa tiiliarkkitehtuurissa. Vielä tänäkin päivänä Namur on tärkeä teollisuuden keskus ja tunnettu erityisesti nahka- ja metallituotteistaan ja niiden valmistuksesta. Kaupungin rautatieasema seisoo myös strategisella paikalla Brysselin ja Luxemburgin, sekä Lillen ja Liegen välissä.

Tälle juna-asemalle minäkin siis saavuin Charleroilista. Kävin nakkaamassa kimpsut ja kampsut hotellilleni ja aloitin kaupungin tutkimisen. Namur ei ole kovinkaan iso, hotellivalikoimaa ei ole paljoa ja hinnat olivat melko korkealla. Näin jo heti ennen kuin siis menen itse kaupunkiin, suosittelisinkin kaupunkia enintään päiväkohteena tai mahdollisesti maksimissaan viikonloppukohteeksi.

Minä aloitin siis tutkimusmatkani Namurin keskustasta. Namurin keskusta on pieni ja kompakti, mutta kesällä täynnä elämää. Pääkatuja on käytännössä kolme; Rue Godefroit, joka alkaa kätevästi rautatieasemalta, Rue Des Carmes, jonka varrella suurinosa kaupoista sijaitsee, sekä itäisin Rue de Fer. Nämä kaikki kadut menevät pohjois-etelä suuntaisesti Rue de Bruxellesin kadulle ja niitä yhdistävät pikkukadut. Bruxellesin eteläpuolella aukeaa mm. Katedraali, useita pieniä kujia, sekä tarpeeksi etelään kävellessä joen ranta. Kun nämä alueet on kävellyt on oikeastaan nähnyt Namurin keskustan. Näiden kujien taakse kätkeytyikin lämpimänä kesäiltana täydet terassit, musiikkifestivaalit ja valtavasti ihmisiä nauttimasta viikonlopusta.

Keskustan eteläpuolella joen toisella puolella aukeaa vaikuttava kukkula, jonne kannattaa ehdottomasti kiivetä. Kukkulan päältä löytyy Namurin linnoitus. Linnoitus on toiminut keskiajalla mm. kuningas Leopold toisen loma-asuntona, mutta on näin 2000-luvulla lähellä paikallisten ajanviettopaikka. Linnoitukselle ei ole minkäänlaista pääsymaksua ja ylhäältä avautuvat kauniit panoraamanäkymät joen ja kaupungin yli. Terra Nova matkailukeskuksessa voi käydä lisäksi tutustumassa tarkemmin Namurin historiaan, mikäli se kiinnostaa. Ylhäältä löytyi myös ainakin yksi ylihintainen ravintola, joten suosittelen kantamaan esimerkiksi omat picnic eväät ja juomat paikanpäälle mukana.

Linnoituksen ja keskustan jälkeen Namur itsessään onkin oikeastaan nähty. Jos aikaa on enemmän suosittelen hankkimaan pyörän ja ajelemaan kauniita jokirantoja pitkin vaikka kauniiseen pikkukylään Dinantiin saakka. Itse kävin tuolla 30 kilometrin päässä junalla ja junamaisemiakaan ei voi missään nimessä moittia. Dinantissa itsessään voi ihailla kaunista kirkkoa, muutamaa pientä pääkatua ja linnoitusta vuoren huipulla.

En tiedä tulenko koskaan Valloniaan enää palaamaan, mutta voisin pitää Namuria hyvänä pysähtymispaikkana, jos suunta on esimerkiksi Brysselistä Luxemburgiin. Kaupunki kuitenkin ansaitsee omasta mielestäni päivän seikkailuille.

Huh, reissuvuosi 2018 !

Jos pidin viime vuotta hengästyttävänä niin tämä vuosi on joka tapauksessa saavuttanut aivan uuden levelin liikkumisen suhteen. Piti hidastaa, mutta elämä vei mennessään. Voisin jopa sanoa että vähän liikaakin. No ompahan ainakin tullut elettyä ja siinä samalla matkustettua. Ja mikä parasta, elettyä omanlaistani elämää.

Nyt on aika siis laittaa vuoden 2018 reissut pakettiin ja alkaa suunnitella ensi vuotta. No niinkö täällä mitään suunniteltaisi, kun kaikki tuppaa aina tapahtumaan spontaanisti…

Tammikuu – Singapore / Bintan, Indonesia + Oulu Reunion

Tammikuussa oli aika hypätä ensimmäisen kerran Qatar Airwaysin siiville ja lentää valloittamaan uusi osa Aasiasta. Parin viikon reissulla tuli rentouduttua Bintanin saarella ja tutustuttua trooppiseen sateeseen. Viikko Singaporessa oli hiukan parempi säiden suhteen ja antoi paljon erilaisia kaupunkinäkymiä, kuten Gardens by the Bayta, intialaisia ja kiinalaisia kortteleita, sekä säihkyviä pilvenpiirtäjiä. Tulipas taas todettua ettei Aasia petä koskaan.

Tammikuun lopulla sain vielä odotetun Madrilenon Suomeen ja vietimme muutaman päivän mittaisen Oulu loman talvisten aktiviteettien parissa. On kiva vierailla ympäri maailmaa ystävien luona, mutta täytyy myöntää että vielä enemmän mieltä lämmittää se tosi asia, että joku ihan oikeasti haluaa tulla ja matkustaa tänne kauas pieneen Ouluunkin.

Helmikuu – Kiiruna & Jällivaara, Ruotsi + Oulu Reunion part 2.

Helmikuu alkoi yliopiston järjestämällä ekskursiolla Pohjois-Ruotsin Kiirunaan ja Jällivaaraan. Samalla tämä oli minulle pohjoisin paikka koskaan, missä olen ikinä käynyt. Pelkäsin etukäteen kylmyyttä ja totesinkin paikan päällä ettei tämä ole ehkä se aika vuodesta kun tämän tytön kannattaa oikeasti suunnata pohjoiseen. Tulipahan kuitenkin nähtyä kaivoskaupunki, sekä valloitettua Jällivaaran Dundret. Mukavaa meillä oli!

Ruotsista selvittyä oli aika vastaanottaa kolme kaunotarta Itävallasta ja toivottaa tervetulleeksi Ouluun. Näillä rakkailla vierailla oli aikaa varattuna kokonaisen viikon verran, joten koko kaupunki ehdittiin kiertää vallan hyvin läpi. Itselle kaikkein suurinta kultaa oli kuitenkin nuo kaikki illalliset ja kuulumistenvaihdot. Samalla suunnittelimme, milloin menisin itse Itävaltaan. Empäs tiennyt, että se toive toteutuisi jo jopa saman vuoden puolella.

Huhtikuu – Teneriffa, Madrid, Espanja

Maaliskuu oli aika pysyä aloillaan ja hoitaa opiskeluja pois alta. Velvollisuuksista selvittyä otinkin yhtenä huhtikuisena aamuna lennon eteläiselle Teneriffalle ja nautin kotisaaresta reilun viikon verran. Viikon aikana ehdin viettää aikaa etelän rannoilla, juosta ylämäkiä aamun valjetessa ja huristella autolla ympäri Teneriffan parhaita luontokohteita. Kotiin päätin lentää Madridin kautta ja päätös ei kaduttanut tälläkään kertaan tippaakaan. Unelmaillallinen Cuatro Torresin huipulla, yksi liian myöhäinen yö, Tres Cantosin kotimaisemat ja Parque de Europan mini Euroopan maisemat tekivät pysähdyksestä unohtumattoman.

Toukokuu – Balaton & Budapest, Unkari + Kosice & Bratislava, Slovakia

Espanjan reissulta kotiinpalattua Oulun lumet alkoivat sulaa ja oli aika purkaa ja pakata laukku uudemman kerran ja suunnata tällä kertaa viikon kierrokselle itä-Eurooppaan Unkarin ja Slovakian maisemiin. Unkarissa odottivat toukokuiset helteet ja Balaton järvi antoi parastaan kylpylöineen. Rentouttavan paripäiväisen jälkeen oli aika tutustua ensimmäistä kertaa Budapestiin ja kiivetä Gelert kukkulalle ja kävellä jalat kipeiksi kaupungin kaduilla. Loma oli hyvä päättää vaihtamalla maata ja tutustuen Slovakian suurimpiin kaupunkeihin Bratislavaan ja Kosiceen.

Kesäkuu – Sardinia, Italia / Korsika, Ranska

Kesäkuu alkoi antaa Suomessakin parastaan. Vietimme monia iltoja kavereiden kanssa ulkona, nautimme keskiyön auringosta ja pyöräilimme kaupunkia ympäri. Kesäkuussa oli aika myös suunnata Sardinian saarelle ja asettua aloilleen parin viikon verran Algheron rantakaupunkiin. Sydän ei voinut olla muuta kuin hymyä katsellessa Välimeren aaltoja ja syödessä gelatoa. Parin viikon aikana ehdimme myös Korsikan eteläisimpään kaupunkiin Bonifaccioon, sekä kiertää Sardinian kauneimpia rantoja Stintinossa ja tutustua Bosan markkinoihin.

Heinäkuu – Seskarö, Ruotsi / Muutto Madridiin

Italian jälkeen Suomen uskomattomat kesäkelit jatkuivat ja teimme muutamankin päiväreissun kavereiden kesken Oulun lähimaisemissa. Tutuiksi tuli Siikajoen, Ylikiimingin ja Lumijoen pitäjät ja geokätkö kartta sai samalla uudenlaista täytettä. Yhtenä viikonloppuna auto suuntasi jopa Ruotsin puolelle Seskarön saarelle nauttimaan rantamaisemista.

Olin kuitenkin tehnyt jo aiemmin tärkeän päätöksen ja niinpä suuntasinkin heinäkuun lopussa pelkällä menolipulla Madridiin. Loppujen lopuksi vietin ikimuistoiset 7 viikkoa takaisin asuen lempikaupungissani nauttien ystävien seurasta, ihanista helteistä ja maailman parhaasta kaupungista. 7 viikon aikana ehdin myös tutustua taas uusiin osiin Madridia kuten Alcorconin lähiökaupunkiina ja Buitrago de Lozoyan kajakointimahdollisuuksiin.

Elokuu – Mallorca, Galicia, Espanja

Koska elokuun tukikohtana toimi Madrid, oli kaupungista käsin helppoa suunnitella kaksi pitkää viikonloppua Espanjan muille seuduille. Ensimmäisenä kohteena toimii Baleaarien tunnettu Mallorca ja rentoa rantatunnelmaa tarjoava Santa Ponsa. Muutaman päivän aikana ehdimme kuitenkin myös katsella tähtiä ja lentokoneita autiolla rannalla, ajella ja kierrellä länsirannikon rantoja ja vierailla tippukiviluolilla.

Toisena kohteena toimi Galician itsehallintoalue, jossa halusin vierailla kolmessa eri kaupungissa kolmen eri päivän aikana. Rynkyn aamulento vei tyylillä itse Santiago de Compostelaan, joka oli jossain määrin jopa ehkä vähän pettymys. Seuraavana päivänä suuntasin aikasin aamulla ihanan hurmaavaan Vigoon ja jatkoin vielä yöksi ystäväni luokse Ourenseen. Kolmas päivä kuluikin siis ihmetellen Ourensen pikkukaupunkia ja tutustuen sen termaalisiin altaisiin. Samalla tuli ensimmäistä kertaa testattua Espanjan yöbussiyhteydet takaisin Madridiin.

Syyskuu – Paluu Suomeen

Syyskuun alussa oli siis aika heittää taas hyvästit aurinkoiselle Madridille, pakata matkalaukku ja palata takaisin kotiin. Kotona odotti lukukauden aloittaminen ja syksyinen sää. Niinpä syyskuu kuluikin intensiivisesti kotona töiden ja opintojen parissa.

Lokakuu – Viikon kenttäkurssi Rovaniemellä

Myös lokakuu kului melko mukavasti kotona ja viettäen ystävien kanssa aikaa. Lokakuuhun vaihtelua toi kuitenkin viikon kestänyt kenttäkurssi Rovaniemellä tutustuen paikallisiin matkailupalveluihin, yrittäjiin ja pohtien sesonkien vaikutusta matkailubisnekseen ja kehittämiseen. Täytyy sanoa, että tämä on ollut tähän mennessä paras kurssi koko yliopistourani aikana.

Marraskuu – Tel Aviv, Israel

Marraskuussa päivät alkoivat käydä sen verran lyhyiksi, että viikon pako etelään tuli todella tarpeeseen. Tämä oli myös siitä ihmeellistä, että jätin oikeasti ensimmäistä kertaa koko vuoden aikana läppärin kotiin ja vietin aitoa lomaa kokonaisen viikon verran. Israel antoi parastaan Tel Avivin rennolla ilmapiirilla, Jerusalemin historiallisilla maisemilla, ihanan rentouttavalla Kuolleellamerellä, Masadan kansallispuiston aavikkomaisemilla, sekä raamatun maisemien Galilea kierroksellaan.

Joulukuu – Wien, Itävalta

Vuosi oli vielä hyvä päättää tähän odotettuun Wienin matkaan tapaamaan samaisia helmikuisia ystäviä. Muutama päivä yhdessä olivat kultaa ja kuulumisten vaihdon ohessa ehdimme muun muassa kierrellä kunnon kasan joulumarkkinoita kaupungissa.

Tästä nopeana yhteenvetona voi laskea, että vuosi toi tullessaan 10 valtiota Suomen lisäksi, joista 6 oli itselleni uusia. Yhden suuntaisia lentoja tuli otettua 35 kappaletta ja junaa tuli käytettyä 2 kertaa. Näiden reissujen aikana sain viettää noin 109 päivää Suomen rajojen ulkopuolella. Vuoteen mahtuu ihan järjetön määrä tunteita ja niin moni asia sai hymyn ja haikeuden kasvoille tätä koostetta kirjoittaessa.

Ei voi tällä hetkellä muuta sanoa kuin, että mielenkiinnolla odotan mitä 2019 tuo tullessaan. Ainakin kovana toiveena on löytää balanssi, valmistua ja viettää ikimuistoisia hetkiä maailmalla.

Ei muuta kuin antaa tulla 2019, nyt ollaan valmiita!

Lue täältä muiden vuosien koonnit: 2013, 2014, 2015, 2016, 2017

Raamatun kohokohdissa Galileassa

Israelissa riittää nähtävää moneksi kuukaudeksi, mutta näin ensimmäisellä reissulla ei voinut jättää välistä pikakelausta tuosta tunnetusta kirjasta nimeltä Raamattu ja sen kuumimmilta kohtauspaikoilta. Näinpä siis yhtenä aamuna olimme taas Tel Avivin suurella parkkipaikalla etsimässä oikeaa bussia Raamatun kohokohtien päiväretkelle Galileaan Pohjois-Israeliin.

Jeesuksen lapsuuden maisemissa Nasaretissa

Kierros Galileassa alkoi Nasaretin kaupungista, jossa Jeesus vietti lapsuutensa. Tänä päivänä Nasaretissa asustaa noin 76 000 ihmistä ja se on Israelin suurin arabikaupunki ja taloudellinen keskus. Nasaret on melko tyypillinen arabivaikutteinen vuoristokaupunki. Kaupunkimaisemaa hallitsevat kaksikerroksiset talot mustine vesitankkeineen ja kaupungin keskipiste arabityyliä kaikin tavoin noudattava souk katu.

Kristillistä merkitystä kaupunki ei ole kuitenkaan arabi ylivoimasta huolimatta menettänyt. Kaupungin tärkein pyhin paikka on Marian ilmestyksen kirkko ja sen suojissa oleva luola. Raamatun mukaan Maria sai kuulla täällä enkeli Gabrielilta tulevansa Jeesuksen äidiksi. Kirkon arvellaan rakentuneen paikalle ensimmäisen kerran noin 300 luvun jälkeen. Sittemmin sotien myötä kristityt rakennukset hävitettiin 1260-luvun aikana ja nykyinen nähtävillä oleva kirkko onkin rakennettu vuonna 1955. Samasta ryppäästä löytyy myös Pyhän Joosefin kirkko, Pyhän Gabrielin kirkko ja synagoga kirkko, jossa Jeesuksen sanotaan saarnanneen nuorena.

Jeesuksen ihmetekojen kulisseista Kapernaumille

Tabgha – Ihmeteon kirkko

Matka Nasaretista jatkui kohti Kapernaumin raunioita, mutta kun raamatun kohokohtien kierroksella oltiin raamatun kotimaassa teki bussimme mutkan Kafar Kannan kylän kautta Tabghaan Jeesuksen ihmetekojen kulisseihin. Kafar Kannassa, kotoisimmin Kanassa arvellaan Jeesuksen suorittaneen ensimmäisen ihmetekonsa ja tehneen vedestä viiniä. Tänä päivänä Kanassa on muutamia kirkkoja, mutta muuten noin 22 000 asukkaan kylä on arabienemmistöinen.

Kanasta matka jatkui Galileajärven rannalle Tabghan kylän laitamille kirkolle, joka on tunnettu Jeesuksen muuttamisesta 5 leipää ja 2 kalaa koko kylän syötäväksi. Tänä päivänä paikalla seisova kirkko on melko uusi, mutta sisältä löytyy 600-luvulta peräisin olevat restauroidut mosaiikit, joiden sanotaan olevan kristillisen taiteen varhaisin taidenäytös pyhällä maalla.

Kapernaum sijaitsee noin 3 kilometriä Tabghasta pohjoiseen ja oli pidemmän pysähdyksen paikka. Jeesuksen aikaan Kapernaum oli  noin 1500 asukkaan kylä, jossa Jeesus asui jonkin aikaa, opetti synagogassa ja teki ihmetekoja, kuten paransi sairaita ja herätti kuolleita henkiin.  Tänä päivänä nähtävillä on enää raunioita, 1990-luvulla rakennettu Memorial muistorakennus, sekä Genesaretin järven ranta.

Kastautumaan pyhään veteen Yardenitille

Viimeinen pysähdyspaikka Raamatun kohokohtien kierroksella oli Jordan joen ranta ja Yardenitin kastepaikka. Tämän sanotaan olevan paikka, jossa Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen ja tänä päivänä paikka näytti olevan erittäin hyvin kaupallistettu turistirysä. Joka vuosi sadat tuhannet ihmiset haluavat kastautua pyhässä vedessä ja tämä rituaali näytti olevan monille erittäin tärkeä ja odotettu hetki. Veteen kastautuessa moni alkoi itkemään, sai hallusinaatioita tai tunteet tulivat muilla tavoin pintaan. Itse tyydyin kastamaan varpaani pyhässä vedessä ja seuraamaan vierestä muiden rituaaleja.  Vaikka paikka itsessään olikin kaunis ja veden väri kauniin vihreää, täytyy myöntää että tämän olisi oikeastaan saanut jättää reissusta poissa, tai ainakin lyhentää puolella.

Yardenitilta bussi veikin suoraa tietä takaisin kohti Tel Avivia ja hotellia. Galilean järven maisemissa päivä ei ollut todellakaan tarpeeksi ja tämän retken osalta jäi vähän sellainen mieli, että aikaa olisin jakanut eri tavalla, jättänyt jotain pois ja sitten taas käynyt eri paikoissa, joita tähän suunnitelmaan ei kuulunut. Jos siis ikinä tulen suuntaamaan takaisin, taidan mennä omatoimisesti ja varata alueelle vähän enemmän aikaa kuin yhden retkipäivän verran.

Tämä retki ostettiin Rent A Guide nimiseltä matkanjärjestäjältä. Firmalla on hyvin erikoinen hakusysteemi. Pikkubussit hakevat hotelleilta sovittuna aikana ja vievät kaupungin (Tel Aviv) ulopuolelle isolle parkkipaikoille, jossa porukka jaetaan uusiin minibusseihin ja oikeille retkille. Tällä retkellä mukana oli yksi ranskalainen mies ja loput olivat englannin kielisiä. Oppaalla oli työ puhua kaikki meille ensin englanniksi ja sitten tälle yhdelle ranskaksi. Opas oli kuitenkin ammattitaitoinen ja kertoi kaiken mahdollisen ja vastasi lisäksi kysymyksiin. Miinusta ehdottomasti ruokajärjestelystä joka sijaitsi a) keskellä ei mitään b) oli laadutonta ja c) aivan täysin ylihintaista ilman suurempia vaihtoehtoja. Tällaisesta rahastamisesta (kun on käytännössä pakko) jää aina hieman hapan mieli. Itse olisin myös muuttanut ohjelmaa hieman ja tehnyt aikaa enemmän esimerkiksi Nasaretissa ja lyhentänyt Yardenitin kastepaikan käynnin kestoa. Nämä ovat kuitenkin makuasioita…
Hinta retkellä: 93 USD.