Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Uzbekistan

Vuosi 2019 oli erityinen matkailuvuosi

Joka vuoden joulukuussa tulee miettineeksi sitä, mihin kaikkiin maihin sitä on menneen vuoden aikana tullut matkustettua. Samoin itse maabongarina laskeskelen uusia valloitettuja maita, sekä yleensä valmistaudun myös vuoden viimeiseen reissuun.

Mennyt vuosi on ollut siitä erityinen, että itselleni tuli viimein täyteen 100 käytyä itsenäistä valtioita. Asetin joitakin vuosia sitten tavoitteeksi 100 käytyä maata, kun täytän 50. Saavutin tavoitteen kuitenkin jo reilusti, yli viisi vuotta etuajassa. Tämä siksi, koska aloinkin panostaa yhä enemmän matkailuun, joka on yksi rakkaimmista harrastuksistani. (Vain hiihto kilpailee matkailun kanssa rakkaimman harrastuksen tittelistä.) Nyt mielessä siintää ajatus siitä, jospa kaikki maailman valtiot olisi mahdollista valloittaa oman eliniän aikana. No, se jää nähtäväksi…

Tänä vuonna täytin 45, ja sata maata on jo kasassa.

Mieheni, joka ei pidä itseään maabongarina, saavutti vuonna 2019 90:n käydyn maan lukeman. Hän ei halua panostaa matkailuun rahallisesti tai ajallisesti niin paljon kuin minä, joten hän lähtee yleensä mukaan häntä kiinnostaviin, ns. parhaisiin kohteisiin. Yksin tai kavereiden kanssa teen sitten muut reissut. Yhdessä kiersimme aikanaan vuoden ajan maailmaa käyden 38 maassa, osittain siksi hänelläkin on noin korkea lukema, vaikkei maabongari olekaan.

Paljon on tullut yhdessä kierrettyä jo maailmaa. Tässä olemme Kauriin kääntöpiirillä Namibiassa kesäkuussa 2019.

Meillä on usein ollut tapana viettää uuttavuotta jossain lämpimässä. Viime vuonna pinkaisimme joulun jälkeen kauas tropiikkiin Seychellien upeille palmurannoille, jotka hakevat vertaistaan maailmassa. Vain Malediiveilla on ollut yhtä hienoja tai hienompia rantoja kuin Seychelleillä. Joidenkin mittarien mukaan Seychellien rannat ovat jopa kauneimpia.

Uuttavuotta juhlistimme Seychelleillä.

maailman kauneimmilla palmurannoilla

Israel sai kunnian olla minun 100. maani. Hieno kohde se olikin, erityisesti Jerusalem. Helmikuussa pääsin tutustumaan ystäväni kanssa tähän upeaan historiaa pursuavaan maahan, jossa eivät nähtävyydet kesken lopu. Pistäydyimmepä myös Palestiinan puolellakin.

Jeesuksen syntymäkirkon sisäänkäynnillä Betlehemissä

Jerusalemin muureilla

Merenpinnan tasolla Israelissa

Huhtikuussa olin työmatkalla Englannissa, tarkemmin sanottuna Tunbridge Wellsissä. Kävimme tällä luokkaretkellä myös muun muassa Lontoossa ja Leedsin linnassa, jossa oli erityisen hieno ja hankala labyrintti.

Lontoon maailmanpyörässä

Leedsin linnan labyrintti oli yllättävän hankala selvittää.

Kesän pääreissu suuntautui kauas eteläiseen Afrikkaan, Namibiaanja Botswanaan. Afrikka on aina kiehtonut meitä, mutta ei mikä tahansa Afrikka, vaan nimenomaan sen upeat eläimet. Etelä-Afrikan ja Kenian safareista oli jo vuosia aikaa, joten päätimme tässä kohtaa tehdä kunnon paluun mantereelle. Tällä kertaa safaroimme täysin omatoimisesti hyvin varustellulla maastoautolla. Vajaat kolme viikkoa ajelimme ympäriinsä ja ihastelimme upeita eläimiä. Siinäpä oli safaria kerrakseen! Petrille muuten Botswana oli hänen 90. maansa.

Namibiaa kiertämässä

Afrikan eläimet ihastuttivat

Heinäkuussa tein parin ystäväni kanssa muutaman päivän mittaisen pikapyrähdyksen Berliiniin. Nopea reissu sinne on nykyään mahdollista myös täältä itärajan tuntumasta, kun Ryanair aloitti suorat lennot Lappeenrannasta Berliiniin. Onhan se huimaa, kun alle parissa tunnissa pääsee Saksan pääkaupunkiin!

Berliini on mielenkiintoinen kohde. Tämä kuva on DDR-museosta.

Tässä pala aitoa muuria.

26.07. menimme salaa naimisiin maistraatissa vain kahden valokuvaajan todistamina. Juhlia emme pitäneet, vaan omistimme päivän valokuvaukselle, tai oikeastaan olimme molemmat tällä kertaa malleina.

Vauhdikkaasti avioon. Kuva: Netta Malm

Kuva: Netta Malm

Naimisiinmenon jälkeen suuntasimme Ranskaan ja siellä jo kerran aiemmin käymäämme Cap d’Agdeen. Tämä oli häämatka 1, joskin reissu oli jo suunniteltu ja varattu ennen kuin tiesimme koko naimisiinmenosta.

Ranskassa kurvailimme pienellä avoautolla.

Cap d’Agden rantaa

Cap d’Agden satamaa

Sataman maailmanpyörä illalla

Syyyskuussa teimme yhdessä muutaman päivän reissun Minskiin Valko—Venäjälle. Olen itse käynyt kyseisessä paikassa syksyllä 2016 äitini kanssa, mutta tällä kertaa menimme yhdessä. Matkustaminen Valko-Venäjälle käy nykyään entistä helpommin, sillä maahan pääsee ilman viisumia lyhyelle vierailulle. Muutama päivä vierähti mukavasti shoppaillen ja Minskin erityisen rauhallisesta ja aidosta tunnelmasta nauttien.

Minsk on hyvä ja rauhallinen lähikohde. Turisteja ei liiemmin näe.

Minskin portit kohoavat juna-aseman vieressä keskustassa.

Vanhakaupunki on viihtyisintä aluetta.

Minskissä on myös kuuluisa oopperatalo.

Lokakuussa tein paluun Keski-Aasiaan, johon ihastuin vuosi takaperin vieraillessani Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Tällä kertaa suuntasin viikoksi Uzbekistaniin, joka on monelle länsimaalaiselle matkailijalle vielä melko tuntematon kohde. Päällimmäisenä tästä maasta jäivät mieleen hätkähdyttävän upeat historialliset rakennukset sekä uskomattoman halpa hintataso, sekä tietysti upea lämmin ja aurinkoinen syksyinen sää.

Kalon-minareetti sekä Kalyan-moskeija Bukharassa

Miri-Arab-madrasa Bukharassa

Gur-e-Amir eli Amir Temur-mausoleumi Samarkandissa

Registan-aukio Samarkandissa

Vuosi 2019 on siis kaiken kaikkiaan ollut varsin onnistunut ja merkityksellinen matkailuvuosi meille molemille. Toivomme, että tulevat vuodet ovat yhtä antoisia!

Kohti uutta vuotta ja uusia matkoja…

Viehättävä Bukhara

Runsaan 300 000 asukkaan Bukhara oli käymistäni Uzbekistanin paikoista se kaikkein viihtyisin. Siinä missä Tashkentissa ja Samarkandissa nähtävyydet sijaitsevat melko kaukana toisistaan, voi Bukharassa helposti tutustua niihin yhden kävelylenkin aikana. Kaikki on kompaktisti kasassa, ja jos käyntikohteet on vain listattu ylös, on kaupunkiin tutustuminen omatoimisesti helppoa. Ilman nettiä toimiva maps-ohjelma auttaa myös, eikä paperista karttaa edes tarvita.

Tervetuloa Bukharaan!

Bukhara on yli 2000 vuotta vanha kaupunki. Toki paikkoja on restauroitu, mutta kaupungista voi silti aistia sen, että se on ollut siellä hyvin pitkään. Vanhat moskeijat, vesialtaat, madrasat ja muut hienot maamerkit muistuttavat kävijää ajoilta, kun Bukhara oli eräs historiallisen ja maineikkaan Silkkitien keskuksista.

Bukharaan pääsee päivittäin maan muista kaupungeista junalla. Valittavana on joko vanhoja hitaita junia tai uusia express-tyyppisiä nopeita junia. Matka Samarkandista kestää puolisentoista tuntia ja pääkaupungista Tashkentista reilut neljä tuntia.

Tässä express-juna, jolla matka taittuu nopeasti ja mukavasti.

Bukharan juna-asema on melko kaukana keskustasta, mutta majapaikat tarjoavat kyytejä sieltä muutamalla dollarilla. Vielä halvemmaksi tulee ottaa taksi suoraan juna-asemalta hotellille. Kyydeistä ei ole pulaa, sillä astuttuaan alas junasta ei voi olla törmäämättä taksikuskeihin, jotka kaupittelevat kyytejä keskustaan. Itsekin jouduin turvautumaan taksiin, sillä yllätyksekseni majapaikan kyytipalvelussa oli jokin väärinymmärrys, eikä sovittu kyyti saapunutkaan.

Bukharan juna-asema sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta. Taksikyyti on tarpeen.

Hinta-laatusuhteeltaan hyviä majoituksia löytyy mukavasti. Jo 25 dollarilla saa kelpo huoneen vanhankaupungin alueella, jonne kannattaa majoittua. Hintaan kuuluu aamupalakin. Hiukan tätä kalliimmalla, noin 35 dollarilla saa jo hyvätasoisen huoneen.

Majoituin vanhaan kaupunkiin hotelli Xabibiin alhaisen hinnan ja huippusijainnin vuoksi. Hinta-laatusuhde oli hyvä, vaikkei sovittu kyyti juna-asemalle saapunutkaan.

Hotellille vievä kapea vanhankaupungin tie

Bukharassa on tarjolla paljon erinomaisia ja edullisia ravintoloita. Kannattaa testata eri paikkoja. Vanhan kaupungin Silk Road Tea House on puolestaan kahvila, jossa saa muutamalla eurolla ison kannun maittavaa teetä sekä teen kanssa makeita paikallisia herkkuja. Tunnelma on eksoottinen. Suosittelen kokeilemaan!

Silk Road Tea House

Bukharan vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Siihen tutustuu parhaiten kävellen. Kiertelyn voi vaikka aloittaa pienestä sievästä 1800-luvun alussa avatusta Chori-Minor-madrasasta, joka sijaitsee vanhankaupungin pohjoislaitamilla. Sen tunnuspiirteenä on neljä tornia. Katolla on somia haikarapatsaita.

Chori-Minor-madrasa aamuvarhaisella

Eräs Bukharan viihtyisimmistä paikoista on vanha Lyabi-Hauz-allas sekä sen ympärillä komeilevat Kukeldash- ja Nadir Divan-Begi-madrasat. Tämä on yksi vanhan kaupungin ehdottomista keskuksista. Hyvällä ilmalla paikka on loistava esimerkiksi lounastamiseen tai muuten vain terassilla istuskeluun. Vesialtaalla on historiallinen merkitys, sillä se on yksi Bukharan harvoista vanhoista vesialtaista, joita ei ole täytetty sitten neuvostoaikojen alun. Ennen tätä aikakautta ne toimivat kaupungin vesilähteinä, mutta suurin osa niistä täytettiin epähygieenisyyden vuoksi. Lyabi-Hauz sai jäädä ympäröivien madrasoiden ansiosta.

Lyabi-Hauz-allas ympäristöineen

Lyabi-Hauzin läheinen Kukeldash-madrasa

Sekä Nadir Divan-Begi-madrasa

Toinen keskeinen paikka on koko kaupungin keskus ja kuuluisin maamerkki Kalon-minareetti, joka on rakennettu 1100-luvulla. Minareetin vieressä on upea Kalyan-moskeija, johon voi ostaa halvan sisäänpääsylipun sekä Miri-Arab-madrasa. Kertakaikkisen upeita kyhäelmiä kaikki tyynni!

Kalon-minareetti sekä Kalyan-moskeija

Kalyan-moskeijan sisäpiha

Miri-Arab-madrasa

Yksi ehdoton käyntikohde Bukharassa on kauppakupolit. Näiden ohi ei oikeastaan voi olla kulkematta, kun tutustuu vanhaan kaupunkiin. Tarjolla on lähinnä käsitöitä ja matkamuistoja. Paikka on turistien suosiossa, mutta ainakaan lokakuussa mitään hirveää turistiryntäystä ei onneksi ole.

Bukharan kauppakupolit

Paikka auringonlaskun aikaan

Jos haluaa nähdä kaupunkia ylhäältä päin, kannattaa käväistä Shukhovan vesitornissa. Ruuhkia ei ole, ja ylös torniin pääsee muutamalla eurolla. Mikään järin korkea tämä torni ei ole, mutta riittävän korkea, jos haluaa ihastella kaunista vanhaakaupunkia lintuperspektiivistä.

Shukhovan torni ei ole kauneudella pilattu, mutta ajaa hyvin asiansa.

Vesitornin vieressä vanhankaupungin reunamilla on upea Ark-linnoitus, jossa kannattaa myös käydä jo näköalojenkin vuoksi. Linnoitus avattiin 400-luvulla, ja se on ollut sotilaallisen toiminnan lisäksi myös kuninkaallisten asuinpaikka. Tosin linnoitus on, kuten linnoitukset yleensäkin, tuhoutunut ja rakennettu uudelleen useaan kertaan. Nykyään linnoitus on turistinähtävyys, ja siellä on useita museoita.

Ark-linnoitus

Maisemia uuteen kaupunkiin. Kuvassa myös Shukhovan vesitorni.

Linnoituksen ulkopuolella voi nähdä karvaisia kameleita, jotka ennen muinoin kuljettivat kauppatavaraa Silkkitietä pitkin.

Linnoituksen ja Shukhovan vesitornin vieressä on kaunis moskeija Bolo-Khauz, jonne pääsee myös sisälle. Harmin paikka vain, että moskeijan edusta oli juuri vierailuni aikaan remontissa, eikä vesiallas saatika koko moskeijan edusta ollut kuvauskunnossa.

Kaunis Bolo-Khauz-moskeija

Hiukan kauempana, mutta kuitenkin ihan kävelymatkan päässä vanhankaupungin ydinkeskustasta on pari kaunista vierailemisen arvoista mausoelumia. Chashma Ayubin mausoleumi toimii nykyään vesimuseona. Samanid-mausoleumi eli profeetta Ismail Samanin hauta puolestaan edustaa kaunista keski-aasialaista arkkitehtuuria. Molemmat mausoleumit ovat kyllä viehättäviä, kuten kaikki Bukharan tärkeimmät nähtävyydet.

Chasma Ayubin mausoleumi ja vesimuseo

Samanid-mausoleumi

Kun vielä lisää nähtävyyksien listaan 800- ja 900-luvuilla rakennetun Magoki-Attorin moskeijan, voi todeta, että Bukharassa eivät merkittävät, kauniit ja mielenkiintoiset nähtävyydet hevillä lopu. Moskeija toimii muuten nykyään mattomuseona. Bukhara on eittämättä yksi kauneimmista vierailemistani kaupungeista, ja nyt puhutaan nimenomaan vanhasta kaupungista.

Vanha Magoki-Attori-moskeija

Tämä postaus on Uzbekistan-juttusarjani kolmas ja viimeinen osa. Uzbekistanissa reittini kulki Tashkentista Samarkandiin, josta Bukharaan ja takaisin Tashkentiin. Khiva ei mahtunut matkasuunnitelmaan, sillä se sijaitsee hiukan kauempana lännessä ja olisi vaatinut pari lisäpäivää matkan kestoon. Jotkut ovat sitä mieltä, että Khiva olisi kaikista näistä kaunein. Ehkäpä pitää vielä jonain päivänä palata Uzbekistaniin vaikka jonkun muun reissun yhteydessä ja käydä katsomassa, pitääkö tuo väite paikkansa. Mutta jos kiinnostuit Uzbekistanista, matkusta pian, sillä maa on muuttumassa. Tätä myötä myös tällä hetkellä erittäin edullinen hintataso on tulevaisuudessa nouseva.

Uzbekistan on tulevaisuuden matkakohde.

Silkkitien Samarkand

Samarkand on Keski-Aasian vanhin kaupunki. Alue asutettiin jo peräti 4000 vuotta sitten. Koulun historiantunneilla Samarkand ja koko Keski-Aasia sivuutetaan täysin, mutta maailmanlaajuisesti kyse on historiallisesti hyvin merkittävästä alueesta, kulkihan muinainen Silkkitiekin juuri Samarkandin läpi. Vaikka nykyään Samarkand on kovaa vauhtia kehittyvä vilkas asutuskeskus, voi sen madrasoista, moskeijoista ja muistomerkeistä aistia kaupungin tunnelmallisen historian havinan.

Nykypäivän Samarkand toivottaa historiannälkäiset matkaajat iloisesti tervetulleiksi.

Samarkandissa on kansainvälinen lentokenttä, mutta kaupunkiin pääsee helposti ja nopeasti myös Uzbekistanin muista isommista kaupungeista. Esimerkiksi pääkaupungista Tashkentista voi matkata nopealla junalla Samarkandiin edulliseen hintaan vajaassa kolmessa tunnissa. Matka taittuu leppoisasti siistissä ja modernissa junassa.

Samarkandin juna-asema

Itse Samarkandiin on hyvä varata ainakin pari päivää aikaa. Nähtävää on, ja jottei nähtävyyksiä tarvitsisi ihan juosten kiertää, on aikaa hyvä varata tarpeeksi. Lisäksi joillekin nähtävyyksille on viisasta mennä taksilla. Suurin osa keskeisistä paikoista menee kävellen, ja taksilla voi matkan tai pari hurauttaa. Takseja ei kauaa tarvitse etsiä, vaan kadun laidalta sellaisen helposti kyllä saa. Hinta kannattaa sopia etukäteen. Matkat kaupungin sisällä maksavat yleensä noin euron puolentoista verran.

Majoittumiseen voi lämpimästi suositella Registan-aukion läheistä aluetta. Aukio on yksi kauneimmista näkemistäni aukioista, ja se on myös upeasti iltavalaistu. Näiltä huudeilta on myös hyvä suunnata kohti kaupungin muita nähtävyyksiä.

Upea Registan-aukio

Hotelli Zarina on yksi hyvä majoitusvaihtoehto Registan-aukion lähellä. Hinta on 30 dollaria per yö ja palvelu hyvää.

Kun Registan-aukiolta lähtee tallaamaan kohti länttä, päätyy yhteen kaupungin merkittävimmistä nähtävyyksistä. Kyseessä on Gur-e-Amir eli Amir Temur-mausoleumi eli Timur Lenkin hautamoskeija.

Gur-e-Amir eli Amir Temur-mausoleumi

Mausoleumi sisältä

Timur Lenk oli turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija, joka eli ja vaikutti 1300-luvulla. Hän syntyi nykyisen Uzbekistanin alueella, ja ulotti valloitusretkensä aina Intiaan ja Egyptiin asti. Kaverin voi päätellä olevan merkityksellinen jo siitäkin, että hänen patsaitaan on pystytetty ympäri maata. Yksi patsaista sijaitsee Samarkandissa hautamoskeijan lähellä.

Amir Temur-patsas keskellä Samarkandin vilkasta keskustaa

Päinvastaiseen suuntaan eli itään tai oikeastaan koilliseen päin Registan-aukiolta kävellessä törmää muihin Samarkandin merkittäviin nähtävyyksiin. Kaksi kaunista moskeijaa ovat Hazrat-Hizr- sekä Bibi Khanum-moskeijat, ja ne sijaitsevat melko lähellä toisiaan.

Hazrat-Hizr-moskeija on rakennettu 900-luvulla ja uudelleen 1800-luvulla.

Bibi-Khanum-moskeijan rakennutti aikanaan itse Amir Temur vaimonsa kunniaksi 1300-luvulla. Tällöin kyseessä oli islamilaisen maailman suurin moskeija.

Bibi-Khanum-moskeijan luona kannattaa lounastaa. Näissä ravintoloissa on hyvä hinta-laatusuhde, ruoka on tuoretta ja edullista. Palvelu on nopeaa, ja sijainti erinomainen.

Bibi-Khanum-moskeijan vieressä on muutama hyvä ruokapaikka. Tässä Bibikhanum-ravintola.

Hiukan eteenpäin itään Bibi Khanum-moskeijalta sijaitsee kaunis Shakhi-Zinda-kompleksi. Kyseessä on yhdentoista 1300-1400-luvuilta peräisin olevan mausoleumin kokonaisuus. Mausoleumit sijaitsevat kauniilla paikalla kukkulalla hautausmaan kupeessa, ja niihin tutustuessaan tulee kävelleeksi viehättävää kapeaa keskiaikaista katua pitkin. Tänne haudattiin aikanaan kuninkaallisia ja aatelisia.

Kaunis Shakhi-Zinda

Taustalla näkyy hautausmaa.

Shakhi-Zindalta voi siirtyä vaikkapa Imam al-Bukharin mausoleumille, joka sijaitsee hiukan keskustan ulkopuolella. Taksilla matka taittuu kuitenkin hyvin nopeasti. Paikka on pyhäkkö, sillä Imam al-Bukhari oli merkittävä muslimisaarnaaja. Naisten täytyy peittää hiukset mausoleumille mennessään. Huivin saa kyllä lainaksi ennen sisäänmenoa, ja palveluun kuuluu myös huivin laitto päähän.

Imam al-Bukharin mausoleumi ulkoapäin

Varsinainen mausoleumi

Täällä pitää hiukset peittää.

Hiukan lähempänä keskustaa, vaikkakin hiukan sen ulkopuolella myöskin, sijaitsee Mirzo Ulugbekin observatorio. Ulugh Beg oli itse valloittaja Timurin lapsenlapsi, ja yksi 1400-luvun merkittävistä tähtitieteilijöistä. Itse observatorio on melko vaatimaton, mutta museorakennus silmiähivelevän kaunis.

Ulugbekin observatorio

Muita Samarkandin nähtävyyksiä ovat profeetta Danielin mausoleumi sekä Afrasiabin arkeologisten kaivausten paikka. Afrasiab ei ole nykyään muuta kuin hiekkakukkuloita, monttuja ja museo, mutta täällä sijaitsivat kaupungin ensimmäiset rakennukset tuhansia vuosia sitten. Pääsylipun hintaan kuuluu sisäänpääsy museoon, joka on kyllä mielenkiintoinen, sillä näytillä on kalliomaalauksia sekä hyvin vanhoja esineitä. Myös kaivauksille pääsee kävelemään, mutta kuten sanottu, mitään ei siellä ole enää nähtävillä.

Afrasiab-museo

Museon antia

Samarkand on yksi Uzbekistanin merkittävimpiä kohteita, ja moni matkaaja suuntaakin nimenomaan myös tänne. Kaupunki on melko laaja, joten turistit sekoittuvat hyvin paikalliseen väestöön. Massaturismista ei täällä voida puhua, onhan Uzbekistan monelle länsimaalaiselle vielä melko tuntematon kohde. Eksotiikkaa Samarkandista ei kuitenkaan puutu, ja tänne kannattaakin vain rohkeasti suunnata!

Omatoimimatkaajan vinkit Uzbekistaniin

Uzbekistan ei ole se perinteisin vaihtoehto matkakohteeksi, eikä varsinkaan tule monelle mieleen omatoimimatkaa suunniteltaessa. Tällä Keski-Aasian maalla on kuitenkin tarjottavanaan matkaajalle paljon upeaa nähtävää, historiallisia ihmeitä, kaunista arkkitehtuuria, maittavaa ruokaa sekä ennen kaikkea turvallista matkantekoa varsin kohtuuhintaan.

Uzbekistaniin ei Suomen kansalainen tarvitse viisumia lyhyillä alle kuukauden mittaisilla matkoilla. Maahan ei ole Suomesta suoria lentoja. Nopein vaihtoehto on lentää pääkaupunkiin Tashkentiin Aeroflotilla Moskovan kautta. Myös Samarkandissa ja Bukharassa on kansainväliset lentokentät. Itse Tashkentissa ei ole paljoakaan nähtävää, mutta pääkaupunkina sen voi hyvin ottaa mukaan matkaohjelmaan, jos aikaa vain on.

Matkanteko maan sisällä kaupungista toiseen onnistuu parhaiten junalla. Itse lippujen ostaminen sen sijaan ei ole täysin mutkatonta. Vaikka niitä voi lähtökohtaisesti ostaa netin kautta, ei järjestelmä välttämättä hyväksy ulkomaisia luottokortteja. Tällöin vaihtoehtona on joko ostaa liput asemalta niin aikaisin kuin mahdollista, tai pyytää jotakuta paikallista ostamaan ne puolestasi. Itselleni kaikki kolme tarvitsemaani lippua osti ensimmäisen majapaikkani isäntä. Saapuessani hänen majataloonsa Tashkentissa maksoin hänelle käteisellä kaikki liput. Lippujen varaaminen etukäteen on hyvin suositeltavaa, sillä nopeat junat ovat usein täynnä. Hitaat junat ovat toki halvempi vaihtohto, ja niihin lippuja saanee varmasti myös samana päivänä.

Juna-asemalle kannattaa saapua noin puoli tuntia ennen junan lähtöä, sillä vastassa on turvatarkastus. Myös passia katsotaan pari kertaa. Lippu on henkilökohtainen, siksi tarkastus. Jokaisessa vaunussa on omat työntekijät, ja he ovat vastassa junaan noustaessa. Pidempien matkojen hintaan kuuluu pieni välipala sekä kahvi tai tee, ja tarjoiluvaunusta voi myös ostaa syötävää ja juotavaa. Matka muistuttaa tältäkin osin lentomatkaa.

Uzbekistanissa kulkee myös nopeita nykyaikaisia junia.

Samarkandin juna-asema.

Nopeat junat ovat moderneja ja mukavia.

Liikkuminen kaupunkien sisällä tapahtuu pääasiassa kävellen ja taksilla. Taksit ovat äärettömän halpoja, ja hinta kannattaa sopia etukäteen. Tavallisesti muutaman kilometrin matka maksaa noin euron, Tashkentin lentokentälle keskustasta parisen euroa. Kävely onnistuu, mutta kannattaa huomioida erilainen liikennekulttuuri. Tien yli on joskus vain mentävä vaikka väkisin. Autot kyllä sitten väistävät, jos jalankulkija niin ”pakottaa”, mutta arkailu ja varovaisuus voivat johtaa siihen, että yli ei pääse ollenkaan. Toki liikennevalollisia suojateitä ja alikulkukäytäviäkin löytyy ainakin Tashkentista.

Tashkentissa on kolmen linjan metroverkosto. Asemat ovat maan alla todella hienoja, joten metrolla kannattaa kyllä ainakin jonkun verran matkustaa, vaikka toki kävellen näkee sitten enemmän. Lippu ostetaan perinteiseltä luukulta, ja se maksaa vain noin 14 senttiä. Myyjä antaa poletin, joka syötetään laitteeseen. Aseman metrokartta kannattaa painaa mieleen tai ottaa siitä kuva, sillä metrossa ei ole minkäänlaisia karttoja tai tietoa siitä, missä ollaan menossa. Myöskään englanninkielisiä kuulutuksia ei ole, vaan itse täytyy osata jäädä pois oikealla asemalla.

Tashkentin metroasemat ovat hienoja.

Metrot kulkevat noin 10 minuutin välein, ja lippu maksaa 14 snt.

Hotelleja ja majataloja on tarjolla runsaasti. Budjettimatkailu onnistuu Uzbekistanissa hyvin, sillä kohtuullisen huoneen aamupaloineen saa noin 30 eurolla/yö. Tarjolla on myös erittäin halpoja majoituksia, mutta kokemukseni mukaan alle 25 euron huoneita ei kannata harkita, jos haluaa säilyttää hyvän tason. Majoituksiin kuuluu usein aamupala, joka on leipää, kananmunia, paikallista juustoa, vihanneksia, hedelmiä, leivonnaisia, mehua, kahvia ja teetä. Vastaanotossa on yleensä aina joku, joka puhuu englantia.

Esimerkki Tashkentin 30 dollarin hintaisesta majapaikasta. Anvar’s Guests on hyvä tukikohta, ja palvelu pelaa hyvin.

Suosituimmat käynti kohteet Uzbekistanissa ovat Samarkand, Bukhara ja Khiva. Itsellä on kokemuksia kahdesta ensimmäisestä. Näistä enemmän seuraavissa postauksissa. Khiva on pieni kaupunki, ja se sijaitsee kauempana lännessä. Pääkaupunki Tashkent puolestaan on monilla matkaohjelmassa siksi, että he saapuvat maahan lentäen kyseisen kaupungin kansainvälisen lentokentän kautta. Tashkentista kannattaa kuitenkin suunnata melko pian maan muihin kolkkiin, sillä nähtävää siellä ei paljoa ole. Toki suuri Chorsu -basaari ja Barak Khan- sekä Khazrati Imam-madrasat kannattaa käydä katsomassa, samoin Timur-aukio ja sen laidalla kohoava Uzbekistan-hotelli.

Chorsu-basaari

Basaarin antimia

Amir Timur-patsas Timur-aukiolla, taustalla kohoaa mahtava neuvostoaikainen Uzbekistan-hotelli.

Khazrati Imam-madrasa, muinaisen keskiaikaisen kaupungin keskus

Barak Khan-madrasa

Uzbekistanilaiset ovat auttavaisia ja ystävällisiä ihmisiä, vaikka kielimuuri usein aiheuttaakin kommunikointiongelmia. Englantia taitavat nuoret, ja jotkut vanhemmatkin ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita turisteista ja auttavat mielellään. Jotkin kauppiaat ovat innokkaita myymään tuotteitaan, mutta meno on hillittyä esimerkiksi Tunisiaan tai Egyptiin verrattuna. Taksit tarjoavat myös kyytejä, mutta jättävät heti välittömästi turistin rauhaan, jos kiinnostusta ei ole.

Uzbekistan on erittäin turvallinen kohde. Rikollisuutta on vähän. Huumeita tai väkivaltaa ei juurikaan ole. Terrorismin uhka on myös hyvin vähäinen. Maassa voi huoletta matkustaa yksin myös naisena. Illallakin voi liikkua turvallisin mielin. Toki terve järki on syytä olla mukana missä vain. Maa on islaminuskoinen, mutta ei mikään kovin tiukka sellainen. Toki pukeutumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Alkoholia ei välttämättä saa tavallisista kaupoista eikä kaikista ravintoloista, mutta viinakauppoja on silti paljon. Baareja ja yökerhoja on jonkin verran, tosin niitä ei aina ole helppo löytää. Paikalliset kyllä auttavat, mikäli turisti sellaista haluaa.

Ruoka ravintoloissa on halpaa. Kannattaa ehdottomasti maistella paikallisia herkkuja. Lihat ja kasvikset ovat laadukkaita ja hyviä. Maan kansallisruokaa plovia on pakko kokeilla. Se on lampaanrasvassa haudutettua riisiä, jonka seassa on porkkanaa, rusinoita sekä mureaa lihaa. Plov-annos irtoaa parilla eurolla. Lampaanliha on erityisen hyvää, samoin nauta. Jälkiruuat, kuten kakut ja baklavat, ovat myös yllättävän hyviä. Yleisestikin 5-12 eurolla saa jo kunnon kolmen ruokalajin aterian hienossakin ravintolassa.

Plov on Uzbekistanin kansallisruoka.

Uzbekistaniin kannattaa ottaa mukaan matkavaluutaksi dollareita. Sekä niitä että euroja voi vaihtaa esimerkiksi hotelleissa paikalliseen valuuttaa somiin. 1 dollari on noin 9400 somia (ja yksi euro noin 10 000 somia), joten vaihdossa saa ison tukun rahaa. Majoituksen voi maksaa myös suoraan dollareilla. Kortit käyvät joissain tasokkaammissa ravintoloissa ja hotelleissa, mutta yleisesti niitä ei käytetä. Käteistä kannattaa varata siis mukaan jo kotimaasta sen verran, kun sitä arvioi menevän. Halpojen hintojen vuoksi jo sadalla eurolla elää tässä maassa melko pitkään.

Turismi on kasvussa tässä Keski-Aasian maassa, joka kätkee sisälleen paljon upeaa nähtävää. Maa on avannut ovensa turisteille entistä paremmin, joten matkailijoiden määrä noussee tulevaisuudessa kyllä. Vielä tällä hetkellä ei voida kuitenkaan puhua mistään massaturismista, ja hyvä niin. Nyt on oikea hetki matkustaa Uzbekistaniin, tuohon muinaisen Silkkitien mystiseen maahan, jonka ihmiset ottavat kyllä turistit avosylin vastaan.

Uzbekistan toivottaa myös omatoimimatkaajat lämpimästi tervetulleiksi.