Kuuba

Kuubaan matkaava ei voi missään nimessä sivuuttaa maan pääkaupunkia Havannaa. Hienot Espanjan siirtomaa-aikaiset rakennukset ja muut nähtävyydet, ränsistyneet korttelit, kadunkulmissa nököttävät jenkkiautot, ulko-ovien liepeillä notkuvat sikarisuiset mummot ja papat ja paljon paljon muuta. Havannassa käynti oli matkamme kohokohta.

Pääsimme tutustumaan hienoon Havannaan.

Matkasimme Varaderosta Viazul- bussiyhtiön bussilla Havannaan alle kolmessa tunnissa. Hyvätasoinen ilmastoitu turistibussi kuljetti meidät perille noin kahdeksalla eurolla per nenä. Meillä oli etukäteen tiedossa majapaikka, eräs keskustassa sijaitseva casa particular, mutta varausta emme olleet tehneet. Perille päästyämme tilanne olikin se, että majapaikka oli täynnä, mutta ei hätää, vastaavanlainen casa löytyi kulman takaa.

Majapaikkamme lähistöllä ollutta osittain ränsistynyttä, mutta hienoa julkisivua.

Ernesto Che Guevarana esiintynyt mies tienasi rahaa tällä tavalla.

Halusimme majoittua Havannassa casaan, sillä näin pääsimme yöpymään paikallisten keskellä. Casa on pieni huoneisto, joka ainakin tässä tapauksessa käsitti pienen makuuhuoneen, jääkaapilla ja keittolevyillä varustetun keittiön sekä kylpyhuoneen. Huoneiston omistajat asustivat seinän takana omassa huoneistossaan. Makuuhuoneestamme pääsi suoraan omistajien olohuoneeseen, josta puolestaan pääsi suoraan kadulle. Kadulta kantautui välillä hyvinkin kovaäänistä ja kiihkeää keskustelua sekä muita ääniä, kuten kukkojen kiekumista, mutta kun kyse on Havannasta, oli meluisuus lähinnä hauskaa. Eikä tuo melu meitä ihmeemmin haitannut, hyvin nukuimme nuo pari yötä, jotka Havannassa vietimme.

Tyypillinen näkymä Havannassa

Mihinhän nämä porsaanpotkat olivat matkalla?

Yksi monista Havannan jenkkiautoista.

Havannan vanhakaupunki kuuluu Unescon suojelukohteiden joukkoon, eikä syyttä. Ränsistyneet julkisivut sekä niiden luona seisovat vanhat amerikanraudat loivat erityisen hohdokkaan tunnelman, johon emme ole missään päin maailmaa vielä törmänneet. Monet autot olivat seisseet kadulla todella pitkään, sillä osasta autoista puuttuivat renkaat, sisustus sekä jopa moottori. Toiset autot lähtivät harmillisesti liikkeelle juuri silloin, kun niistä halusi ottaa kuvia. Parasta ajankulua oli kävellä pitkin vanhankaupungin katuja, haistella tunnelmaa ja ihastella kaikkea vanhaa.

”Torikauppiaita” oli pitkin katujen varsia.

Hieno auto

Hyppäsimme Havannassa ”hop on hop off”- bussin kyytiin ja pääsimme näkemään myös keskustan ulkopuolista Havannaa. Bussikyyti maksoi vain vaivaiset neljä euroa, ja koko kierros kesti puolisentoista tuntia. Tutuksi tulivat monet nähtävyydet, joista seuraavassa muutama.

El Capitolio

La Cabana- linnoitus

Vallankumousmuseo

Havannan vanhakaupunki oli loppujen lopuksi yllättävän siisti. Vanhassakaupungissa oli lisäksi monia viihtyisiä aukioita, joiden reunoilla oli kahviloita ja ravintoloita. Erityisen sievä oli vanhan katedraalin aukio.

Plaza de la Catedral sekä itse katedraali

Autoremontti onnistui myös keskellä katua tai parkkipaikkaa.

Havannassa olisi voinut viettää aikaa vaikka viikonkin, mutta reilut kaksi päivää sai nyt tällä kertaa riittää meille, ja suuntasimmekin takaisin Varaderoon. Paluumatkan taitoimme vanhalla jenkkiautolla, jonka kuljettaja ei luultavasti ollut Havannan ulkopuolella juuri käynyt. Välillä kyytiin tuli ja kyydistä poistui  paikallisia. Auto oli sen verran rähjäinen, että hiukan jännitimme sitä, pääsisimmekö perille.  Lopulta kuitenkin tuttu hotelli siinsi edessämme ja olimme perillä.Tämä lysti maksoi vajaat 40 euroa. Bussi ja taksikyyti bussiasemalta hotellille olisi tullut puolet halvemmaksi, mutta koska olimme kahden viikon lomamatkalla, ei meidän tarvinnut kitsastella ja laskea joka pesoa, vaan saatoimme välillä vähän törsätäkin.

Katutaiteilija työn touhussa.

Näitä Havannassa riitti.

Värikkäästi pukeutuneita kuubalaisia katuesiintyjiä.

Loppuloman vietimme Varaderossa ja nautimme lämmöstä, auringosta ja raikkaasta merestä. Kuuba oli ylittänyt kaikki odotuksemme. Maa on köyhä ja takapajuinen, mutta suurin osa sen ihmisistä todella lämpimiä ja ystävällisiä. Rikollisuutta on hyvin vähän. Omatoiminen matkaaminen vaikutti olevan helppoa ja vaivatonta.  Varsinaisiin huijareihin emme törmänneet, vaikka sellaisiin olimme varautuneet. Päinvastoin, ihmiset olivat todella aurinkoisia. Monet tulivat juttelemaan meille ja kyselemään kuulumisia. Aluksi epäilimme henkilöiden olevan huijareita, sillä mieleen tuli väkisinkin Intian, Sri Lankan ja Thaimaan viimekeväiset huijausyritykset. Epäilykset osoittautuivat kuitenkin turhiksi, sillä nämä ihmiset vain halusivat tietää, mistä olemme ja toivottivat meille hyvää lomaa. Ainoat huijausyritykset olivat parissa ravintolassa tapahtuneet vaihtorahojen pimitykset, mutta niistä selvisimme laskemalla tarkkaan vaihtorahat ja vaatimalla oikeaa summaa takaisin. Tähänkin olimme varautuneet.

Ja taas jenkkiauton kyydissä.

Yhteenvetona voisi vielä mainita, että Kuuba oli oikein osuva valinta tälle kahden viikon lomalle. Monia maita olemme nähneet ja kokeneet, ja kyllä Kuubaa ja erityisesti Havannaa voimme erittäin lämpimästi suositella kaikille matkaajille. Myös matkanjärjestäjään Apollomatkoihin olimme tyytyväisiä. Kuuban ilmasto näin talvisaikaan on ihanteellinen niin ranta-, aktiivi- kuin kaupunkilomailuunkin. Koko lomamme ajan päivälämpötilat keikkuivat 28 asteen tuntumassa ja aurinko paistoi. Pisaraakaan ei satanu koko aikana. Aurinkoisen lämpimät säät jäivät kyllä pian taakse, kun edessä oli matka takaisin Suomeen ja totuttautuminen talveen ja 10 asteen pakkasiin. Hrrr!

Tämä kookospalmuranta vaihtui pian talvimaisemaksi

Kirkasta turkoosia vettä, vaaleaa puuterihiekkaa, aurinkoa, lämpöä, hyvää ruokaa, salsan rytmejä, sikareita, rommia ja vanhoja jenkkiautoja, siitä on Kuuban loma tehty. Kuuba tarjosi meille unohtumattoman kaksiviikkoisen. Vaikka monessa maassa olemme käyneet, säväytti Kuuba silti meitä maailmanmatkaajia erikoisuudellaan ja aitoudellaan.

Kirkas turkoosi merivesi ja vaaleahiekkainen palmuranta, täällä kelpasi lomailla!

Sikarikaupassa

Tässä tekeillä liekitetty jälkiruoka meksikolaisessa ravintolassa.

Valitsimme lomailupaikaksemme pohjoisrannikon Varaderon. Varadero on käytännössä 23 km pitkä niemimaa ja se sijaitsee noin 140 km:n päässä maan pääkaupungista Havannasta itään. Varadero on siisti lomailupaikka, jossa on paljon all inclusive- hotelleja. Turisteja Varaderossa on paljon, mutta ei niin paljon, kuin esimerkiksi Kanarialla tai Thaimaassa. Itse olimme tyytyväisiä Barcelo Arenas Blancas– hotelliimme niin sijainnin puolesta kuin muutenkin. Huone oli tilava ja parvekkeelta oli merinäköala. Rannekkeella sai ruokaa ja juomaa niin paljon kuin napa veti, nälkää tai janoa ei tarvinnut nähdä. Ruoka oli hyvää. Erityisen mieleenpainuva ravintolakokemus oli yksi hotellin monista a la carte- paikoista, meksikolainen ”El Mariachi”- ravintola. Paikka toi vaihtelua buffet- ravintolan samoina toistuviin valikoimiin.

Kuubalaisia matkamuistoja

Paikallista asutusta Varaderossa ei kovin paljoa ole. Keskustan kaduilla on putiikkeja, joissa voi tehdä tuliaisostoksia. Hintataso on edullinen. Muutamalla eurolla saa esimerkiksi hienoja paikallisia käsintehtyjä käyttötavaroita. Sikarit tietenkin ovat ns. pakollinen ostos, kun Kuubaan tulee. Valtio on säätänyt sikareille (kuten myös alkoholille) kiinteän hinnan, joten on aivan sama, ostaako kyseisiä tuotteita hotellin kaupasta vai kadun putiikeista. Matkamuistoista mainittakoon vielä sen verran, että Kuubassa näkyi olevan myynnissä paljon jätteistä tehtyjä tuotteita, kuten pikkuautoja, lippalakkeja ja käsilaukkuja. Kauppasaarto ja köyhyys ovat pakottaneet kuubalaiset kekseliäisyyteen ja säästeliäisyyteen, kierrätys on näköjään kova sana.

Rannan läheisyydessä viihtyviä pelikaaneja.

Varaderon rannat lukeutuvat Kuuban hienoimpiin. Kilometrejä pitkällä vaaleahiekkaisella rannalla taittuivat niin jouksulenkit aamun sarastaessa kuin päivän kävelyhetketkin auringon paahteessa. Rantaveteen syöksyviä kaloja saalistavia pelikaaneja ja tiiroja oli hauska seurata. Pelikaanit olivat niin tottuneita ihmisiin, että ne laskivat heidät jopa metrin parin päähän. Välillä oli paikallaan sukeltaa 26-asteiseen virkistävään mereen. Vesi oli kirkasta. Rantabaarista haimme silloin tällöin kylmää pina coladaa.

Jos tulee Kuubaan ja pysyttelee vain Varaderossa, ei koe aitoa Kuubaa. Yksi tapa tutustua maahan on lähteä liikkeelle omatoimisesti.  Vaihtoehtoisesti voi osallistua retkille, jotka vievät matkailijan Kuuban eri osiin. Matkustimme Havannaan omatoimisesti muutamaksi päiväksi, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Lisäksi teimme Apollomatkojen kaksipäiväisen Trinidadin retken. Retken aikana saimme kattavan tietoiskun Kuubasta maana, pääsimme näkemään sen monia kasvoja sekä tutustumaan muutamiin historiallisesti merkittäviin kaupunkeihin.

Retki alkoi bussimatkalla maaseudulle ja vuorille, jossa pysähdyimme pienelle patikoinnille viidakon kansallispuistoon. Halukkaat saivat pulahtaa uimaan vesiputouksen luona. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa etelärannikolle ja Trinidadin kaupunkiin, jossa yövyimme. Iltasella kävimme pyörähtämässä keskustassa. Istuskelimme katukahvilan terassilla ja kuuntelimme elävää musiikkia, jolta ei Kuubassa voi välttyä.

Vesiputouksen äärellä

Paikallinen herra sikari huulessa.

Seuraavana aamuna teimme kävelykierroksen Trinidadin upeassa vanhassa kaupungissa. Alue kuuluu Unescon suojelukohteisiin, eikä syyttä. Vanhoja Espanjan siirtomaa-aikaisia rakennuksia oli ilo katsella, varsinkin kun rakennukset ovat säilyneet melko hyvin ja niitä on myös kunnostettu. Valtio on kieltänyt mainosten laittamisen rakennusten julkisivuihin, jonka vuoksi kaikki talot näyttävät ulkoapäin samanlaisilta, Koskaan ei siis osannut varmasti sanoa, mitä missäkin rakennuksessa oli sisällä, ennen kuin sinne kurkkasi.  Elämänmeno Trinidadissa tuntui rauhalliselta ja kiireettömältä. Myös täällä näkyi paljon vanhoja entisöityjä jenkkiautoja.

Trinidadin katukuvaa

Vanhat rakennukset ja autot tekevät Trinidadista kiehtovan käyntikohteen.

Vanhoja jenkkiautoja riitti Kuubassa jokaiseen kaupunkiin ja lähes jokaiseen kadunkulmaan.

Trinidadin jälkeen vuorossa oli hieman toisentyyppinen kaupunki Cienfuegos, joka on puolestaan ranskalaisten rakentama. Myös Cienfuegosin keskustan rakennukset ovat säilyneet hyvin. Kaupunki on Trinidadin ohella kuvankaunis ja siisti.

Cienfuegosin keskustaa

Retken viimeinen käyntikohde oli Santa Claran kaupunki, jossa sijaitsee vapaustaistelija Ernesto Che Guevaran monumentti, museo sekä viimeinen lepopaikka. Pääsimme käymään Chen museossa ja mausoleumissa. Mausoleumiin on Chen lisäksi haudattu useita hänen aseveljiään.  Mausoleumin jälkeen alkoi paluumatka takaisin Varaderoon.

Ernesto Che Guevaran monumentti, mausoleumi ja museo.

Varaderossa vietimme tietenkin paljon aikaa rannalla kävellen, loikoillen ja uiden virkistävässä meressä. Rannalla vietetyn päivän päätteeksi oli paikallaan lähteä kävelylle keskustan kaduille. Poikkesimme paikallisessa puistossa, jossa näkyi monenlaisia lintuja. Kanat ja kukot tepastelivat myös tienvarsien pihoilla ja nurmialueilla. Kaduilla ajeli toinen toistaan hienompia ja vanhoja jenkkiautoja.  Paluumatka takaisin hotellille taittui lähes aina jollain hienolla kulkupelillä. Matka ei ollut pitkä, mutta oli suorastan pakko kokeilla joka päivä jotain erilaista menopeliä.

Tällä vuosimallia 1927 autolla kurvailimme takaisin hotellille Varaderon keskustasta.

On aika taas herätellä hiukan blogia henkiin… Vaikka maailmanympärimatka onkin takana, on tarkoituksenamme kirjoitella postauksia myös tulevista matkoistamme. Jonkin aikaa on vierähtänyt viimeisestä postauksesta, mutta eipä tässä mitään ihmeitä ole tapahtunutkaan, ainakaan matkustussaralla. Viisi ja puoli kuukautta on kulunut kotiinpaluusta ja arki on täysin asettunut uomiinsa. Työt, treenit, ruuanlaitot, siivoukset, kieltenopiskelut ja siihen päälle vielä sosiaalinen elämä, niin kyllä menoa ja huisketta on riittänyt myös kotona. Vuoden reissu tuntuu kaukaiselta, aivan kuin sitä ei olisi ollutkaan. Valokuvat tosin muistuttavat meitä siitä, että kyllä se reissu oli, ja olihan noita kokemuksiakin, jos tarkemmin käy miettimään. Maailmanympärimatkamme luonto- ja eläinaiheinen valokuvanäyttely oli esillä Imatran kaupunginkirjaston aulassa marraskuun alusta joulukuun puoliväliin, ja taideviikolla pidimme esitelmän kirjastolla matkastamme. Esitelmä keräsi mukavasti  n. 45 kuulijaa. Paikallislehdetkin ovat meitä jututtaneet pariin otteeseen.

Ulkomailla emme ole pistäytyneet heinäkuun kotiinpaluun jälkeen ollenkaan. Eipä sitä nyt tietysti noin pitkän matkan jälkeen reissuun heti tarvitse sännätäkään. Nyt olemme kuitenkin tulleet taas siihen pisteeseen, että maailmalle on päästävä, vaikka vain lyhyemmäksikin aikaa!

Suuntaamme tammikuun alussa Kuubaan, maahan, jossa emme pitkällä reissulla ehtineet käydä. Karibialla olemme toki käyneet pariinkiin otteeseen,  ja sen kirkas turkoosi vesi meitä nytkin houkuttelee, mutta itse Kuuba on meille vielä tuntematon. Kommunismi, sikarit, rommi ja Havannan 50-luvun jenkkiautot, ne ovat asioita, jotka Kuubasta ensin mieleen tulevat.

Omatoimimatkan sijaan matkustamme tällä kertaa seuramatkalla. Finnairin suora lento sekä yleinen helppous veivät voiton matkaa suunnitellessamme. Lentokentillä ja bussiasemilla on tänä vuonna tullut roikuttua sen verran paljon, ettemme viitsi tästä kahden viikon matkasta pistää enää yhtään ylimääräistä aikaa sellaiseen. Niinpä lomailemme pari viikkoa Varaderossa all inclusive- hotellissa, mutta toki teemme omatoimisia ja ehkä järjestettyjäkin retkiä, tietysti ainakin Havannaan.

Matkan varasimme jo lokakuussa Apollomatkoilta. Apollomatkoja emme ole aikaisemmin käyttäneet, mutta heillä näytti olevan hinta-laatusuhteeltaan parhaat tarjoukset Kuubaan. Netin kautta varaus onnistui helposti, koska Apollomatkojen nettisivut ovat hyvin selkeät. Palvelu on ainakin toistaiseksi ollut asiantuntevaa ja hyvää. Sähköpostitiedusteluihin olemme saaneet vastaukset nopeasti ja muutenkin kaikki vaikuttaa oikein hyvältä. Ei kun vain joulua ja uuttavuotta viettämään, ja sen jälkeen kohti Kuubaa!