Kolumbia

Kolumbian pääkaupunki Bogota sijaitsee Andien vuorilla noin 2600 metriä merenpinnan yläpuolella. Bogota on valtava, sillä siellä asuu noin kahdeksan miljoonaa ihmistä. Ensivaikutelma kaupungista ei ole kovin hyvä, sillä päästäkseen keskustan alueelle joutuu ajamaan läpi ruuhkien, ja matkanteko voi kestää tuskastuttavan pitkään. Bogotasta löytyy kuitenkin viihtyisiäkin alueita sekä paljon nähtävää.

Hyvä yöpymispaikka Bogotassa on esimerkiksi Parque 93:n läheinen alue. Täältä löytyy ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja apteekkeja. Nähtävyydet tosin ovat melko kaukana, mutta taksilla on helppo liikkua paikasta toiseen. Matka Bogotan keskusaukiolle (La Plaza Mayor tai La Plaza de Bolivar) kestää liikenteestä riippuen noin 20-30 minuuttia ja maksaa muutaman euron. Liikkeelle lähtiessä kannattaa varmistaa, että taksimittari on päällä, ja että aloitusmaksu on kohtuullinen (alle euron).

Puisto 93

Bogotan keskusaukiolla (Plaza Mayor/ Plaza de Bolivar) on monia merkittäviä rakennuksia, kuten hallintorakennuksia ja suuri katedraali. Aukion keskellä komeilee vapaustaistelija Simon Bolivarin patsas. Presidentinlinna on myös kivenheiton päässä.

Plaza Mayor eli Keskusaukio

Simon Bolivarin patsas

Kuninkaanlinna

Bogotassa on useita museoita, joissa kannattaa käydä. Kuuluisin on Kultamuseo, jossa on nähtävillä maailman suurin kulta-aarteiden kokoelma. Museoon on noin euron suuruinen pääsymaksu. Sunnuntaisin sisään pääsee ilmaiseksi.

Bogotan kultamuseo on suosittu käyntikohde.

.

.

.

.

.

Toinen suosittu museo on Boteron museo, jossa on Kolumbian kuuluisimman taiteilijan, Fernando Boteron maalauksia. Maalauksissa esiintyy ihmisiä, eläimiä ja hedelmiä, kaikki pulleita. Tämän Medellinissä vuonna 1932 syntyneen taidemaalarin ja kuvanveistäjän patsaita on nähtävillä muun muassa Medellinissä Boteron aukiolla, täällä Bogotan museossa niitä on muutama. Tähän museoon on ilmainen sisäänpääsy.

Boteron museon sisäänkäynti

.

Boteron tyyliin kuuluu pulleat hahmot.

.

.

.

Kolmas hieno museo on Bogotan poliisimuseo. Tämäkin museo on ilmainen. Museossa on esillä kaikenlaista Kolumbian pollisityön historiaan liittyvää rekvisiittaa poliisiajoneuvoista ja aseista kuuluisimpien rikollisten kuviin. Huumeparoni Pablo Escobar on tietenkin myös edustettuna museossa. Lasivitriinissä on muun muassa Escobarin tavaroita.

Bogotan poliisimuseo

.

.

Ehkä vaikuttavin käyntikohde on Monserrate-vuori, joka kohoaa noin 3150 metrin korkeuteen keskustan ollessa noin 2640 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorelle pääsee kipuamaan jalkaisin, mutta helpoin tapa on nousta sinne joko kaapelihissillä tai köysirataa pitkin. Köysirata-asemalle on keskusaukiolta reilun kahden kilometrin kävelymatka. Edestakaisen matkan hinta on reilut viisi euroa. Matka ylös kestää noin viisi minuuttia. Ruuhkiin saa ainakin viikonloppuisin varautua.

Kaapelihissi lähdössä ylös Monserrate-vuorelle

Vuorelle on mahdollista nousta myös köysirataa pitkin.

Vuorella on näköalapaikkoja, joista saa jonkinlaisen käsityksen Bogotan suuruudesta. Aamupäivällä on usein parempi sää kuin iltapäivällä, joten ylös kannattaa mennä ajoissa. Maisema on tosin ilmansaasteidenkin takia usein utuinen, ja näkyvyys ei ole paras mahdollinen.

Monserraten huipulta voi hahmottaa Bogotan suuruuden.

.

.

Ylhäällä on myös kahviloita sekä turistikrääsää ja erilaisia ruokia myyvien kojujen kuja. Vaikka Bogota ei ole ulkomaisten matkailijoiden suuressa suosiossa, löytyy täältäkin turisteille suunnattuja juttuja. Tämä paikka onkin viikonloppuisin ja arkipyhinä kolumbialaisten kansoittama. Hintataso on suomalaisittain melko alhainen, sillä esimerkiksi kahvikupin saa alle eurolla.

Monserraten vuori on paikallisten suosiossa.

Vuorella on lisäksi kirkko, jonne pääsee sisälle. Poliisit ja ensiapuryhmät päivystävät alueella. Kävellä kannattaa rauhalliseen tahtiin, sillä korkeus merenpinnasta on jo sitä luokkaa, että herkimmille voi tulla huono olo liian kovasta vauhdista. Kojuista voi ostaa kokalehtiteetä, joka auttaa vuoristotaudin oireisiin. Kokalehtiteellä on todettu olevan paljon muitakin terveysvaikutuksia.

.

Kuten sanottu, Kolumbia on iso maa ja nähtävää riittää. Monesti kuulee sanottavan, että jos aikaa ei ole, kannattaa Bogota sivuuttaa. Tässä voikin olla perää, ainakin jos ei miljoonakaupungeista välitä. Toisaalta, museoissa viihtyvän kannattaa sisällyttää Bogota Kolumbian matkaohjelmaan. Bogota voi myös kätevästi olla joko matkan ensimmäinen tai viimeinen kohde, sillä sieltä on lentoja moniin maihin.  Bogotan-matkalla kannattaa huomioida myös sää. Korkean ilmanalan vuoksi sää on pilvisyyden sattuessa viileää, ja sateitakin saadaan. Lämpimät ja sateenpitävät vaatteet ovat siis tarpeen!

Salenton pieneen kahvikaupunkiin on Jardínista on noin neljän tunnin bussimatka. Medellinistä matka on samaa luokkaa tai vähän pidempi. Vaikka kartalla etäisyydet näyttävät pieniltä, matkanteko kestää. Tiet ovat monin paikoin mutkaisia ja hitaita, joten bussin keskituntinopeus ei päätä huimaa. Toisaalta maisemat matkan varrella ovat hienot.

Bussimatkalla Jardínista Salentoon

Salentossa asuu vain reilut 7000 ihmistä, mutta se on kokoonsa nähden vilkas. Niin kolumbialaiset matkailijat kuin eurooppalaiset turistit viihtyvät täällä. Retkitarjonta on hyvä, ja valita voi kahvitilan tutustumisen, luonnonpuistojen, vesiputousten, päivävaellusten ja useiden päivien tulivuorivuorivaellusten välillä. Osaan paikoista voi mennä omatoimisesti, osaan on hyvä olla opas mukana. Retkistä saa lisätietoa kaupungin matkatoimistoista.

Salento ei ole aivan yhtä idyllinen kuin Jardín, mutta täältäkin löytyy viihtyisä keskusaukio kirkkoineen. Pääkadun talot on maalattu kolumbialaiseen tyyliin monivärisiksi, ja myös muilta kaduilta löytyy värikkäitä julkisivuja. Matkailijoiden myötä kaupungissa on myös turisteille suunnattuja matkatoimistoja ja turistikrääsää myyviä kauppoja.

Salenton keskustaa

.

.

.

.

.

Salentossa saa varautua kipuamiseen, sillä kaupunki on erittäin mäkinen. Pääkatu johtaa portaisiin, joita pitkin voi kävellä näköalapaikalle. Täältä aukeavat näkymät alas keskustaan. Lähettyvillä on toinenkin näköalapaikka, josta avautuu upea maisema alas Cocoran laaksoon.

Näköalapaikalle johtavat raput

Näköalapaikalla. Alhaalla näkyy Salenton keskustaa.

Samaisen näköalapaikan lähellä on perinteinen kaupungin nimikyltti; Salento tässä tapauksessa.

Näkymää Cocoran laaksoon

Cocoran laakso on suosittu käyntikohde. Paikkaan voi mennä omatoimisesti tai paikallisen oppaan kanssa. Vanhat Jeepit ja Willykset lähtevät aamulla Salenton keskustasta, kun kyyti on täynnä, ja suuntaavat kohti Cocoraa.

Jeepit keskustassa

Cocorassa on useita paikkoja, joissa turistit voivat ottaa hauskoja valokuvia itsestään erikoisissa paikoissa, kuten suuren käden päällä tai vanhan Willyksen konepellillä. Nämä paikat ruuhkautuvat usein jonoksi asti, ja voivat siten tuntua hieman liiankin turistisilta. Paikallisille tämä on kuitenkin ymmärrettävästi hyvä bisnes. Alueelle on pieni pääsymaksu, ja valokuvaajat myyvät matkailijoille paperisia kuvia otoksistaan. Hevosilla kuljetetaan rahaa vastaan matkailijoita paikasta toiseen.

Vanha Willys Cocoran laaksossa

Toinen suosittu kuvauspaikka

Tämä paikka on edellisiä rauhallisempi.

.

Cocorassa on onneksi myös rauhallisempia kuvauspaikkoja. Paikan parasta antia on kuitenkin ehdottomasti vaeltaminen laaksoa pitkin ja ylös vuorenrinnettä sumuiseen metsään. ”Foggy Forest” on saanut nimensä siitä, että se on usein usvan peitossa. Ylös näköalapaikoille on raskas kipuaminen, mutta maisemat alas laaksoon ovat henkeäsalpaavat. Näköalapaikkoja on useita. Alueelle tyypilliset palmut koristavat vuorenrinteitä ja luovat oman erikoislaatuisen säväyksen näihin maisemiin. Vaeltamiseen on syytä varautua tukevin vedenpitävin kengin sekä vesipulloin.

Vaelluksella Cocorassa

.

Vaelluksen korkein kohta 2860m merenpinnan yläpuolella ja lähtöpaikka on noin 1700 metrissä, eli nousumetrejä kertyy vaelluksen aikana reilu 1100.

.

Cocoran Sumuinen metsä on nimensä mukaisesti usein usvan peitossa.

Toinen hyvä päiväretkikohde on Santa Ritan alue. Salentosta on helppo suunnata tänne omatoimisesti. Bussiasemalta voi hypätä minkä tahansa bussin kyytiin ja kertoa kuskille olevansa menossa Santa Ritaan. 10 minuutin bussimatkan jälkeen hypätään alas bussista, ja loppumatka meneekin kävellen. Tieltä on lyhyt kävelymatka Santa Ritan alueelle.

Santa Ritan portti

Santa Ritaan on vajaan kahden euron pääsymaksu, joka maksetaan portilla. Hintaan kuuluu myös kahvi. Alueella on useita käyntikohteita, joihin voi tutustua haluamassaan järjestyksessä. Osa vaellusreiteistä on melko tasaisia, osa hyvinkin mäkisiä. Vedenpitävät vaelluskengät on hyvä olla jalassa täälläkin.

Vaelluksen varrella

.

.

.

.

.

Santa Ritan vesiputous on helpon vaellusmatkan päässä portilta. Hieman etäämpänä on luonnon altaita, joissa on hyvä myös pulahtaa raikkaaseen veteen. Altaisiin laskee pienet putoukset, vesi on kirkasta ja pohja miellyttävää hiekkapohjaa. Uiminen on siis jopa suositeltavaa.

Santa Ritan vesiputouksella

Yksi hyvä uimapaikka

Salentossa vierähtää helposti muutama päivä. Jos usean päivän vaellusretkiä suunnittelee, aikaa on luonnollisesti varattava enemmän. Hintatasoltaan Salento on Jardínin tavoin varsin edullinen paikka. Kaupungissa on paljon eurooppalaisia matkailijoita, ja myös paikalliset matkustavat lomillaan mielellään Salentoon ja Cocoran laaksoon. Vuoriston ansiosta Salento on suomalaisille kelien puolesta mitä mainioin. Sää on aina lämmin, mutta yö ovat viileitä, eikä ilmastointia tai lämmitystä tarvita.

Neljän tunnin bussimatkan päässä Medellinistä etelään sijaitsee Jardín. Tähän 13 000 asukkaan pikkukaupunkiin on monta syytä matkustaa. Itse asiassa Jardín on Kolumbiaa parhaimmillaan. Täällä saa kulkea rauhassa innokkailta kaupustelijoilta, sillä turisteja kaupungissa on vain kourallinen. Viehättävän keskusaukion pikkuiset värikkäät kahvilat terasseineen reunustavat aukion laitoja, ja niiden välissä kohoaa näyttävä kirkko. Ravintolat ovat toinen toistaan viihtyisämpiä. Majapaikat ovat pieniä, ja niissä on aina tilaa. Vuoret kohoavat joka puolella kaupungin ympärillä. Vuorilla voi vaeltaa, ja näköalapaikat ovat upeita. Pienillä kahvitiloilla pääsee tutustumaan kahvinviljelyyn Kolumbian Andeilla. Jardín kuulostaa jopa liian hyvältä ollakseen totta.

Upea Jardínin pikkukaupunki Andien vuorten ympäröimänä

Totta se on. Tällainen paikka on oikeasti olemassa, vaikka se kuulostaakin satumaiselta. Jardíniin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa pienellä kävelyllä majapaikasta pikkuisia katuja pitkin, suuntana kaupungin keskusaukio. Aukiolla onkin sitten vaikeus valita lukuisten viehättävien pikku kahviloiden joukosta se, jonka terassille istahtaa. Kahvilat avautuvat aamuvarhaisella ja sulkevat ovensa vasta myöhään illalla. Kahviloiden lisäksi Jardínissa on hyvä ravintolatarjonta.

Jardínin keskustassa on värikkäitä katuja.

.

.

Keskusaukiolla kohoaa näyttävä kirkko.

Kirkko iltavalaistuksessa

Jardínin hintataso on varsin edullinen. Kahvikupin saa 25-35 sentillä, iso kuppi maksaa puolet enemmän. Illallinen ravintolassa maksaa paikasta riippuen noin 4-8€ ja olut noin 1,20€. Kahden hengen huoneen saa pienessä hotellissa aamupaloineen noin 20 eurolla. Budjettimatkalainen viihtyy Jardínissa siis pidempäänkin!

Kahvikupillisella keskusaukiolla

Jardín tunnetaan ennen kaikkea pienistä kahvitiloistaan, joita löytyy ympäröivien vuorten rinteiltä. Majapaikasta voi tiedustella tutustumiskäyntejä johonkin näistä paikosta. Pieni Café Historias-perhetila on yksi vaihtoehto. Kolmen tunnin vierailu maksaa noin 12€/hlö. Vierailun aikana tutustutaan kahvinviljelyn eri vaiheisiin siemenen istuttamisesta aina papujen kuivaamiseen asti. Vierailija pääsee istuttamaan kahvipensaan taimenen maahan, keräämään kypsiä papuja pensaasta koriin sekä kuorimaan kahvipapuja pyörällä polkien. Vierailuun kuuluu luonnollisesti myös kupillinen tuoretta kahvitilan omaa kahvia, hedelmämaistiaisia sekä tervetulojuomana itsetehtyä boysenmarjamehua. Tällä kahvitilalla viljellään kahvin lisäksi myös hedelmiä, marjoja sekä vihanneksia.

Kahvitilan isäntä

Kahvipapuja voi kuoria käsin tai pyörällä polkien.

Kahvitilan maisemat hivelevät silmiä.

.

Kahvitilalta saa tutustumisen ajaksi päällensä asianmukaiset varusteet.

Kahvikupillisella

Kahvitilavierailun lisäksi Jardín on mitä mainioin paikka vaeltaa omatoimisesti. Vaelluksille voi startata suoraan majapaikasta kävellen, sillä vaelluspolut lähtevät kaupungin laitamilta. Halutessaan voi ajella ylös hiekkateitä pitkin autoriksalla, hypätä pois kyydistä sopivassa paikassa ja jatkaa jalan eteenpäin. Monet vaellusreitit ovat mutaisia ja kosteita, joten hyvät vaelluskengät tulevat tarpeeseen. Jardínin turisti-infosta sekä omasta majapaikasta voi tiedustella reiteistä. Maps.me-sovellus näyttää melko tarkasti nämäkin vaellusreitit.

Jardinin ympäristössä on hienoja vaellusreittejä.

.

.

.

.

.

.

Osa vaelluksista johtaa vesiputouksille. Suurin osa vesiputouksista on ilmaisia, ja niihin voi mennä täysin omatoimisesti. Ainoastaan Cueva del Esplendor-nimiselle putoukselle on maksettava muutaman euron pääsymaksu ja käytävä paikassa oppaan kanssa. Suurin osa tästäkin vaelluksesta taittuu kuitenkin omatoimisesti, sillä maksun suoritus ja oppaan mukaantulo tapahtuu vasta lähempänä luolaa, jossa putous on.

Cueva del Esplendor-vesiputouksen maksu suoritetaan tässä. Hintaan kuuluu myös kupillinen kahvia.

Vaelluksen varrelta. Vedenpitävät vaelluskengät ovat tälläkin reitillä paras valinta.

Putous matkan varrella

Tässä itse vaelluksen päätepiste, Cueva del Esplendor, vesiputous luolassa.

Tässä ollaan puolestaan La Escalera-putouksella, jonne voi mennä omatoimisesti vaeltaen tai riksan kyydissä.

Vaellukset ovat pääosin muutaman tunnin päiväretkiä. Toki vaelluksia voi yhdistää ja siten patikoida vaikka aamusta iltaan niin halutessaan. Taukopaikkojakin on, sillä vuoren rinteiltä löytyy useita viehättäviä pikku kahviloita, joissa voi nauttia maailman parasta kahvia upeissa maisemissa.

Tauolla

Jardinin keskustan ulkopuolella on Jardín de Rocas, jossa näkee upeanvärisiä tuliharjakotingoja. Alueelle on pieni, reilun parin euron suuruinen pääsymaksu. Paras vierailuaika on puoli neljästä viiteen, jolloin linnut kokoontuvat vuorenrinteen puihin.

Jardín de Rocas

.

Tuliharjakotinga

Jardínissa riittää tekemistä useaksi päiväksi. Siinä missä monet muut Kolumbian kaupungit ovat matkailijoiden ja turistien kansoittamia, löytyy Jardínista aitoa paikallista tunnelmaa sekä ennen kaikkea upeaa luontoa. Täällä siis viihtyy myös pitkään. Sää on aina sopiva, sillä kaupungin keskusta sijaitsee noin 1770 metriä merenpinnan yläpuolella.

Guatapéa ei pidä sivuuttaa, jos Kolumbian Medelliniin matkustaa. Tämä vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Medellinistä itään sijaitseva kaunis pikkukaupunki värikkäine katuineen on mainio päiväretkikohde. Guatapéen voi matkustaa omatoimisesti. Toinen vaihtoehto on mennä mukaan järjestetylle retkelle, jolloin pääsee saman päivän aikana kätevästi vierailemaan myös muissa mielenkiintoisissa paikoissa.

Guatapén keskustaa

Päiväretkellä käydään Guatapén kaupungin lisäksi Peñol-Guatapén tekojärvellä. Käyntikohteisiin kuuluu myös Peñolin kylä, joka sijaitsee tekojärveltä hieman Medelliniin päin sekä järven rannalla oleva vanhan Peñolin keskustan jäljennös. Retken näyttävin käyntikohde on suuri Peñolin kivi, jonka huipulle pääsee myös kipuamaan lisämaksusta.

Suuri Peñolin kivi

Niin sanotun uuden Peñolin keskustaa hallitsee näyttävä kalliotemppeli. Vanha Peñol on jäänyt Peñol-Guatapé-tekojärven alle, mutta järven rannan kukkulalle on rakennettu upea jäljennös tästä vanhan Peñolin keskustasta. Molempiin paikkoihin on retkellä aikaa tutustua omatoimisesti.

Uuden Peñolin keskustaa hallitsee kalliotemppeli.

Vanhan Peñolin keskustan jäljennös

Guatapén pikkukaupunki on puolestaan tunnettu värikkäästä ja viehättävästä keskustastaan. Myös täältä löytyy  sateenvarjoin koristeltu katu. Zócalos-aukiolla on värikkäitä portaita ja julkisivuja, tyypillistä Kolumbiaa siis. Muistojen katu (Calle de los Recuerdos) on jäljennös vanhasta kaupungin kadusta, joka myöskin jäi tulvien alle 1970-luvulla rakennetun padon ja tekojärven syntymisen myötä.

Guatapén keskustan sateenvarjokatu

Keskustan Carmen-kirkko

Zócalos-aukio

Muistojen katu

Retken kohokohta on kipuaminen noin seitsemänsataa rappua ylös valtavalle Peñolin kivelle. Pääsymaksu kivelle on vajaat viisi euroa. Lähtöpaikka sijaitsee noin 1900 metriä merenpinnan yläpuolella ja huippu 2135 metrissä, joten nousumetrejä kertyy reilut 200. Ylhäältä avautuvat upeat maisemat alas tekojärvelle.

Valtava Peñolin kivi

Peñolin kivelle nousu vaatii reilun 700:n rapun kipuamisen.

Maisemaa matkan varrella

Ylhäältä avautuvat upeat maisemat.

Peñolin kiven on arvioitu olevan noin 65 miljoonaa vuotta vanha. Vuonna 1954 eräs paikallinen mies, Luis Eduardo Villages Lopez seurueineen kipusi kivelle. Homma oli tuolloin huomattavasti työläämpää kuin nykyään. Samainen mies osti tämän jälkeen kiven itselleen, rakensi siihen betoniportaat ja alkoi rahastaa kävijöitä. Nykyään miehen perhe omistaa bisneksen. Yli 5000 ihmistä kiipeää päivittäin tälle valtavalle jättiläiskivelle ihailemaan hulppeita maisemia, jotka avautuvat kiveltä siniselle tekojärvelle ja ympäröiville vuorille.

Maisemaa Peñolin kiveltä

Medellin, Andien vuorilla 1,5 km:n korkeudella merenpinnasta sijaitseva yli kahden miljoonan asukkaan metropoli on Kolumbian keskeisiä matkakohteita. Kaupunki on valtava, mutta sitä ympäröivät kauniit vuoret ja sen ilmasto on miellyttävä. Medellinin ympäriltä löytyy mielenkiintoisia retkikohteita, joten muutama päivä tänne kannattaa aikaa varata, jos Kolumbian matkalla tännepäin suunnistaa.

Paras paikka majoittua on Poblado- ja Lleras-puistojen läheinen alue. Täältä löytyy majoituksia, ravintoloita ja terasseja. Jos ei halua yöpyä aivan meluisimmilla pelipaikoilla, kannattaa valita majoitus muutaman korttelin päästä puistoista. Kahden hengen huoneen saa jopa alle 20 eurolla. Toki tasokkaampaakin majoitusta on tarjolla.

San Josén kirkko Pobladossa

Medellinin nähtävyydet sijaitsevat kaukana toisistaan, joten paras vaihtoehto on tutustua niihin kaupunkikierroksella. Varaus onnistuu helposti hotellin tai hostellin kautta. Koko päivän kaupunkikierros maksaa noin 22 euroa, ja siihen sisältyy käyntikohteiden, opastuksen ja bussin lisäksi lounas.

Kaupunkikierroksella käydään Boteron aukiolla. Taidemaalari ja kuvanveistäjä Fernando Botero on syntynyt Medellinissä ja tullut tunnetuksi muun muassa valtavista pyöreämuotoisista patsaistaan. Näitä patsaita on monilla julkisilla paikoilla, kuten Medellinin keskustassa Boteron aukiolla.

Boteron aukio

Kaupunkikierroksen käyntikohteisiin kuuluu myös Parque de los Pies Descalzos (Paljasjalkapuisto), jossa voi uittaa jalkoja vesialtaassa sekä kävellä vaalealla hiekalla paljain jaloin. Parques del Ríosta (Río-puistosta) löytyy puolestaan värikäs kaupungin nimikyltti. Puistojen välissä virtaa Medellin-joki.

Parques del Río

Medellin-joki

Aivan kaupungin keskustassa on sievä jäljennös tyypillisestä tämän alueen vanhanajan kaupungista. Pueblito Paisa on suosittu turistikohde, mutta ei pelkästään jäljennöksen vuoksi. Kukkulalla sijaitsevasta Paisasta on hienot näkymät joka puolelle Medelliniä.

Pueblito Paisa

Pueblito Paisan näköalapaikalla

Medellinissä on useita köysiratoja. Kaupunkikierrokseen kuuluukin maisema-ajelu yhdellä monista köysiradoista. Paikallisille ihmisille köysiradat tarjoavat kuitenkin ihan jotain muuta kuin huviajeluita. Niillä pääsee kätevästi ja nopeasti liikkumaan alas keskustaan ja takaisin kotiin vuorenrinteelle.

Köysirata-ajelulla

Köysirata-asema

Kaupunkikierroksen mielenkiintoisin paikka on ehdottomasti Comuna 13-kaupunginosa. Alue lukeutui 1980-90-luvuilla maailman vaarallisimpiin paikkoihin, sillä sen kautta kuljetettiin suuria määriä huumeita kaupunkiin ja pois kaupungista. Sittemmin alue on kuitenkin siistiytynyt, osin voimakeinoin. Vuoden 2002 poliisin ja armeijan väkivaltaiset iskut alueelle  olivat merkittävä käännekohta Comuna 13:n historiassa. Vuonna 2011 rakennetut pitkät ja moniosaiset liukuportaat ovat puolestaan helpottaneet asukkaiden kulkua mäkisellä alueella, ja taiteilijoiden graffitit ovat tehneet kaupunginosasta viihtyisämmän. Nykyään Comuna 13 on yksi Medellinin suosituimmista käyntikohteista. Ravintolat, kahvilat ja matkamuistomyymälät täyttävät pääkatujen reunat, ja matkailijat kansoittavat kadut. Aikamoisen hurja muutos on alueella siis 20 vuodessa tapahtunut!

Comuna 13

Comuna 13

Upeat graffitit koristavat Comuna 13-alueen seiniä.

Yksi monista Comuna 13:n ravintoloista

Liikkumista helpottamaan rakennetut liukuportaat

Miljoonan asukkaan Santa Martan kaupunki sijaitsee Kolumbian pohjoisrannikolla Karibianmeren rannikolla noin 4-5 tunnin bussimatkan päässä Cartagenasta. Busseja kulkee tiheään tahtiin, ja valita voi usean eri firman ja aseman välillä. Ennakkovarausta ei tarvita. Matka maksaa firmasta riippuen noin 9-14 euroa/hlö/suunta.

Vaikka Santa Martassa on historiallinen vanhakaupunki ja ranta, on suositeltavaa yöpyä jossain muualla, ja tutustua keskustan nähtävyyksiin päiväretken aikana. Gairan alue on yksi vaihtoehto. Rodaderon rannan lähellä on paljon majapaikkoja, ravintoloita ja muita palveluita. Alue voi joidenkin mielestä tuntua liiankin äänekkäältä, ainakin jos pääkatujen varrella yöpyy. Santa Martan itäpuolelta löytyy pienempiä paikkoja, kuten Guachaca, Buritaca ja Palomino, joissa voi myös majoittua.

Rodaderon aluetta. Sininen ”nauha” rannalla on aurinkosuojia.

Rodadero, keskellä näkyy valllihaudan ympäröimä hotellialue.

Rodaderon ranta on päiväsaikaan täynnä kolumbialaisia matkailijoita, myyjiä ja retkentarjoajia. Rannalta pääsee veneellä läheiselle Playa Blancalle. Ranta ei nimestään huolimatta ole kovinkaan valkoinen, vaan pikemminkin vaaleanruskea, mutta vesi on kirkkaampaa kuin Rodaderossa. Edestakainen venematka Rodaderosta maksaa reilut 3€/hlö.

Playa Blanca

Myös Playa Blanca on vilkas ranta. Viikonloppuisin on arkea ruuhkaisempaa. Playa Blancalla voi vuokrata koko päiväksi katoksen. Hinta on noin 12€. Rannalla voi harrastaa vesiurheilua ja vaijeriliukua. Ravintolat ja erityisesti myyjät pitävät huolen siitä, että ruokaa ja juomaa saa.

Playa Blanca

Santa Martaan voi tehdä muutaman tunnin mittaisen päiväretken. Retket ovat usein espanjankielisiä, joten espanjan kielen taito tulee tarpeeseen. Opas kertoo kaupungin historiasta ja tärkeimmistä maamerkeistä. Välillä pysähdytään nähtävyyksille. Ruokaa, juomaa ja matkamuistoja myyvät kauppiaat ovat vastassa kaikkialla heti, kun bussista astuu alas. Täällä ei tarvitse etsiä ostettavaa, vaan ostettava kävelee suoraan eteen. Samatapainen meininki on muuallakin Kolumbiassa, kuten Cartagenassa.

Paikallisen jalkapallotähden, Carlos El Pibe Valderraman  patsas Santa Martassa

Santa Martan basilika

Santa Martassa on Simon Bolivarin aukio. Aukiolla komeilee itse Bolivarin patsas. Kansallissankari Bolivar kuoli Santa Martassa vain 47-vuotiaana. Hänen sydämensä sanotaan olevan Santa Martassa, vaikka itse mausoleumi onkin Caracasissa, Venezuelassa.

Simon Bolivarin patsas samannimisellä aukiolla

Myös Santa Martasta löytyy sateenvarjoin ja lipuin koristeltu ravintolakatu. Tämä yhdessä läheisten aukioiden ja rantakadun kanssa muodostavat kaupungin viihtyisimmän alueen. Parque de los Novios-aukion laidalta löytyy myös kahviloita ja baareja.

Santa Martan ravintolakatu

Parque de los Novios

Rantakatu ja satamaa

Santa Martan alueen majapaikat  myyvät myös retkiä Tayronan kansallispuistoon, joka on yksi Kolumbian keskeisistä luonnonnähtävyyksistä. Retkiä voi ostaa myös matkatoimistoista, joilla on erittäin hyvät aukioloajat. Matkatoimistojen työntekijät kaupittelevat retkiä matkailijoille myös kaduilla.

Tayronaan voi mennä useiden eri porttien kautta. Puisto aukeaa kahdeksalta. Omatoiminen meno onnistuu myös, mutta pääsyliput on syytä varata etukäteen netin kautta. Retkibussin hyvä puoli on siinä, että bussi ajaa jonkin matkaa portin sisäpuolelle. Veneretkillä näkee enemmän kansallispuiston rantoja, jotka kuuluvat Kolumbian parhaisiin.

Cabo San Juan-retkellä pääsee vaeltamaan Tayronan sademetsiin. Matkalla voi nähdä apinoita ja erilaisia lintuja. Vaellus yhteen suuntaan kestää kaksi tuntia, ja matkalla on useita näköalapaikkoja. Välipalaa ja juomista voi ostaa matkan varrella useissa eri kohdissa. Cabon alueella on pidempi tauko, jonka jälkeen vaelletaan takaisin bussille. Halukkaat voivat turvautua vene- tai hevoskyytiin.

Vaeltamassa Tayronan kansallispuistossa

Näköalapaikalla

Vaelluksella voi nähdä vaikkapa mölyapinan.

Cabon rannat ovat kirkasvetisiä ja kohtalaisen rauhallisia, kaiken puolin parempia kuin Rodadero tai Playa Blanca siis. Cabossa on myös leirintäalue ja ravintola. Hieman etäämpänä on kaksi hiljaista nudistirantaa, joille on lyhyt kävelymatka. Aallot ovat näillä rannoilla melko korkeat, ja punainen lippu liehuukin usein rantahietikolla. Uimaan voi silloinkin mennä, jos pysyttelee aivan rannan tuntumassa. La Piscina-nimisellä rannalla voi myös uida, vaikkapa paluumatkalla takaisin bussille. Kivet rajaavat mereen suuren uima-allasmaisen alueen, jossa aallot ovat matalat ja uiminen helpompaa.

Cabon rantaa

Nudistirantaa

La Piscina-uimaranta

Kuten sanottu, Tayronaan tehdään useita erilaisia retkiä. Kannattaa selvittää myös yöpymisvaihtoehtoja, jos alueella haluaa viettää useita päiviä. Retkiä ei tosiaan tarvitse etsimällä etsiä, vaan niitä voi tiedustella mistä tahansa majapaikasta. 

Kolumbian pohjoisrannikolla Karibianmeren rannalla sijaitsee maan kuuluisin kaupunki Cartagena. Cartagena on perustettu vuonna 1533, ja sen nimi juontaa juurensa Espanjasta, josta sen perustajatkin ovat kotoisin. Cartagenassa asuu nykyään noin miljoona asukasta, ja se on vilkas satamakaupunki.

Espanjalaiset rakensivat Cartagenaan muureja ja linnoituksia suojaamaan kaupunkia merirosvoilta. Kaupunkiin hyökättiin useasti, joten rakennelmat tulivat tarpeeseen. Muurit ja linnoitukset ovat nykyään Cartagenan tunnuspiirre. Ne ympäröivät koko vanhaa kaupunkia.

Kuuluisin ja hienoin yksittäinen linnoitus on San Felipe de Barajas. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1536 ja laajennus tehtiin vuosina 1639-1657. San Felipe de Barajas on suurin espanjalaisten koskaan siirtomaihinsa rakentama linnoitus, ja on tänä päivänä merkittävä osa Cartagenan kaupunkikuvaa.

San Felipe de Barajas-linnoitus

Linnoitukselta on hyvät näköalat kaupunkiin. Myös linnoituksen tunneleihin on mahdollista päästä puikkelehtimaan. Sisäänpääsy maksaa noin seitsemän euroa. Metallista tehdyt suuret kengät (old shoes) hieman kauempana linnoitusta on myös suosittu käyntikohde.

Toinen suosittu kuvauskohde, jossa Cartagenaan menevät matkailijat vierailevat, on kaupungin nimikyltti. Siinä missä monen muun kaupungin vastaavien kylttien kirjaimet ovat joko valkoisia tai korkeintaan yksivärisiä, on Cartagenan kirjaimiin panostettu oikein kunnolla. Jokainen kirjain sisältää hienoja yksityiskohtaisia piirroksia, ja kokonaisuus on vertaansa vailla. Täällä kirjainten päälle ei myöskään saa kivuta.

Kyltin läheisyydessä levittyy pitkä ranta. Rannan vierustalla kulkee rantakatu, jonka varrella on pilvenpiirtäjiä. Itse ranta ei ole kovinkaan kummoinen, eikä vesi ole kovin kirkasta. Uimakelpoinen se silti on.

Cartagenan rantaa

Cartagenan viehättävin  kaupunginosa on Getsemani, vanhankaupungin vieressä oleva vanha työläisten asuinalue, jota muurit myös suojaavat. Paikka oli joitakin vuosikymmeniä sitten varsin vaarallinen. Turvallisuustilanne on kuitenkin parantunut roimasti noilta ajoilta, ja nykyään Getsemani on yksi Etelä-Amerikan kauneimmista kaupunginosista.

Getsemanin katuja koristavat liput ja sateenvarjot.

Getsemanin rosoisten värikkäiden talojen reunustamat kadut ovat toinen toistaan viehättävämpiä. Täällä on katutaiteilijoita ja -esiintyjiä sekä viihtyisiä pikku kahviloita. Trinidad-aukio on aikaisin aamulla rauhallinen, mutta päivällä ja varsinkin illan tullen vilkas kohtaamispaikka. Aukiolla on muun muassa katukojuja ja Kolumbian väreihin sonnustautuneita naisia, jotka poseeraavat maksua vastaan kuvissa.  Getsemanissa on paljon pikkuisia majapaikkoja, joista jossain kannattaa yöpyä, jos kaupungissa useita päiviä viettää.

Trinidad-aukio

Tämä hostelli, Casa Mamá Waldy, sijaitsee Getsemanin sydämessä. Kahden hengen huoneen hinta on 35€/yö.

Getsemanin laitamilla on puisto, jossa elelee pikkuisia apinoita, liskoja ja laiskiaisia. Eläimet ovat vapaina, ja ne ovat tottuneita ihmisiin. Puisto on auki päivisin aamuseitsemästä eteenpäin. Iltaisin puiston portit laitetaan lukkoon.

Laiskiainen

Apina

Iguaani

Marttyyrien aukion luona oleva kellotorni johdattaa matkailijan Getsemanista kohti muurien ympäröimää vanhaa kaupunkia. Vanhassa kaupungissa on useita kauniita kirkkoja. Myös kauppoja ja ravintoloita on paljon. Katuesiintyjät viihdyttävät täälläkin ihmisiä. Tulliaukiolla on Kristoffer Kolumbuksen patsas. Simon Bolivarin patsas komeilee puolestaan Simon Bolivar-aukiolla. Venezuelassa syntynyt Bolivar vaikutti 1800-luvun alussa merkittävästi viiden maan, Venezuelan, Kolumbian, Ecuadorin, Perun ja Bolivian syntyyn, joten ei ole ihme, että hänen nimikkopatsaita, -aukioita, -puistoja, -lentokenttiä ja vaikka mitä on ympäri Etelä-Amerikkaa.

Kellotorni

Tulliaukio

Kristoffer Kolumbuksen patsas

Simon Bolivar-aukio patsaineen ja katuesiintyjineen.

San Pedro Claver-kirkko

Santo Domingo-kirkko

Santa Catalina de Alejandría-katedraali

Vähän tuntemattomampi, Cartagenan uudella puolella sijaitseva nähtävyys on San Sebastian del Pastelillo-linnake. Linnakkeelle on vapaa pääsy. Läheiseltä sillalta, kuten myös itse linnakkeelta, on hyvät näkymät pilvenpiirtäjille.

San Sebastian del Pastelillo-linnoitus

Cartagenassa nähtävyydet ovat kävelymatkojen päässä toisistaan. Ainoastaan Cartagena-kyltti on hieman kauempana, mutta sinnekin voi kävellä. Taksin saa helposti kadulta. Kannattaa käyttää virallisia, keltaisia takseja, ja hinta on syytä sopia etukäteen. Taksilla liikkuminen on varsin edullista. Kaupungin sisällä matka maksaa muutaman euron. Kansainvälinen lentokenttäkin on sen verran lähellä keskustaa, että sinnekään ei kyyti 4-5 euroa enempää maksa.