Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Chile

Loppuanalyysia

Reissu on heitetty ja kotona ollaan. Vuoden päätteeksi on ihan mukava hiukan analysoida matkaa ja tuumailla jälkikäteen sitä, mitkä maat ja kohteet miellyttivät ja mitkä eivät. Täytyy sanoa, että kaikki maat olivat käymisen arvoisia. Yleisesti ottaen kuitenkin huomasimme, että ns. sivistysmaissa matkustaminen oli huomattavasti mukavampaa kuin kehittymättömämmissä maissa matkustaminen. Sivistysmaissa ei tarvinnut miettiä sitä, yritetäänkö meitä vedättää tai yrittääkö joku huijata meiltä rahaa. Ihmiset olivat myös sivistysmaissa aidosti ystävällisiä, kehitysmaissa ystävällisyyden taakse kätkeytyi valitettavasti lähes aina pyrkimys myydä meille jotain tai tarjota meille palveluita. Lisäksi apua moniin tilanteisiin sai todella paljon helpommin sivistysmaissa kuin kehittymättömissä maissa, joissa moni asia osoittautui aika mahdottomaksi selvittää kysymällä neuvoa ihmisiltä. Usein tuntui siltä, että kukaan ei joko tiennyt mitään, tai sitten neuvoi tahallaan väärin tms.

Matkamme teema oli kaikki maanosat. Tavoite käydä kaikissa maailman seitsemässä maanosassa täyttyi hienosti. Maanosia on valtavan vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, sillä ne ovat niin kovin erilaisia. Jos kuitenkin yksi maanosa pitää nostaa ylitse muiden, on se varmastikin Antarktis. Seurasimme reissullamme kesää, mutta yllättäen talvisin maanosa olikin hienoin! Antarktis oli todella upea, mieleenpainuva ja ikimuistoinen maanosa, erilainen sellainen ja pokkaa siksi ykkösijan. Muita maanosia emme muuten pysty laittamaan järjestykseen, mutta kyllä molempien mielestä Aasia jää hännänhuipuksi. Siellä matkustaminen oli hankalinta ja erinäiset huijausyritykset seurasivat toisiaan. Ruokakin oli välillä vähän mitä sattui. Siltikään emme olisi yhtään Aasian maata vaihtaneet pois, vaan kaikissa niissä kannatti kyllä käydä!

Antarktiksella käyntiä emme unohda koskaan.

 

Reitistä mainittakoon sen verran, että se oli mielestämme oikein onnistunut. Kaikissa paikoissa on tosin kyllä ihan mahdottomuus olla siihen parhaimpaan aikaan, eli kyllä näin pitkällä reissulla joutuu tekemään kompromisseja. Sadekausi sattuu väkisinkin päälle jossain. Monissa kohteissa olimme off season- kaudella, mikä sinänsä ei välttämättä ollut ollenkaan huono juttu. Joihinkin maihin olisimme toivoneet lisäaikaa, mutta kaikkea ei vuodessa voi saada. Reissun ensimmäiselle puoliskolle painottuivat lähes kaikki parhaimmat paikat (Amerikat, Antarktis, Uusi-Seelanti ja Australia), mutta onneksi saimme sitten järjestymään pitkän Aasiassa puurtamisen päätteeksi yllätyskohteeksi mahtavan Kenian. Malediivit kruunasi upean reissun. Kumpikaan näistä maista ei alunperin kuulunut suunnitelmiimme.

Matkan pituutta pohdimme keskenämme useaan otteeseen reissun aikana. Meidän matka oli tällä kertaa vuoden mittainen, ja vaikka se tuntuukin pitkältä ajalta olla pois kotoa, oli se mielestämme ihan hyvä aika maailmanympärimatkalle. Totesimme, että sitä varmasti asennoituu ja sopeutuu matkaan kuin matkaan sen mukaan, kuinka pitkä se on. Maailmanympärimatkoja on tehty lyhyempiä ja pidempiä kuin meidän matkamme. Loppua kohden sitä alkaa joka tapauksessa jo jollain tavalla odottaa kotiinpaluuta, oli se matka minkä mittainen tahansa. Täytyy kyllä sanoa se, että vuoden mittaiselta reissulta oli tosi kiva tulla kotiin ja sehän on hyvä, että reissu on ollut niin pitkä, että kotiin jo haluaa tulla!

Tavaraa kuskasimme melko mukavasti mukanamme läpi reissun. Jotkut vaatteet ja tavarat saivat roskistuomion ja teltan sekä muutaman muun tavaran lähetimme kotiin Australiasta, mutta pääosin kuljetimme kaikki tavarat alusta loppuun asti mukanamme. Rinkka painoi molemmilla n. 20kg ja tämän lisäksi muut tavarat yhteensä n. 15kg. Kyllähän siinä oli kantamista ihan kerrakseen, yhteensä siis noin 55kg:n verran. Suurin osa tavaroista tuli kuitenkin tarpeeseen. Muutaman vaatekappaleen olisi voinut jättää kotiin, mutta se ei kokonaispainoon olisi paljoa vaikuttanut.

Vastoinkäymisiltä ei näin pitkällä matkalla voi välttyä. Onneksemme mitään kovin kamalaa ei tapahtunut. Tärkeintähän on pitää kaikki luut kasassa, muut asiat ovat varmastikin järjestettävissä. Pahin takaisku oli kameran hajoaminen Antarktiksen risteilyllä. Tietokoneen lähteminen varkaan matkaan tuntuu näin jälkikäteen aika pieneltä murheelta. Uusi kone löytyi vain pari päivää varkauden jälkeen ja vakuutusyhtiö hoiti rahat tilillemme yhtä nopeasti. Sairastelujakin oli, mutta ne olivat aika pitkälti lieviä, eivätkä hidastaneet matkantekoa. Voimme siis tyytyväisinä todeta, että reissu onnistui todella hyvin.

Lopuksi laitamme vielä oheen muutaman listan reissumme parhaimmista maista, kohteista yms. Nämä ovat siis paikkoja, joissa kävimme nimenomaan tällä reissulla.

Tässä viisi parasta maata matkustaa:

1. USA

2. Australia

3. Uusi-Seelanti

4. Argentiina

5. Chile

 

Tässä hienoimmat matkakohteet:

1. Antarktis

2. Galapagossaaret, Ecuador

3. Kenian kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet

4. Yellowstone ja muut kansallispuistot, USA ja Kanada

5. Uyunin suola-aavikko, Bolivia

 

Galapagos- saarten luonto teki meihin syvän vaikutuksen.

 

Top 5- nähtävyydet (ihmisen rakentamat) tulevat tässä:

1. Machu Picchu, Peru

2. Tikal, Guatemala

3. Taj Mahal, Intia

4. Teotihuacan, Meksiko

5. Borobudur, Indonesia

Machu Picchu oli sanoinkuvaamattoman hieno.

 

Reissun mieleenpainuvimmat hetket:

1. Astuminen Antarktiksen maankamaralle pingviiniyhdyskunnan keskelle.

2. Koala oli tullut alas puusta tielle Etelä-Australiassa ja pääsimme seuraamaan sitä lähietäisyydeltä.

3. Olimme safarilla Amboselin kansallispuistossa Keniassa ja yhtäkkiä huomasimme aivan tien vieressä puussa pienen leopardinpennun.

4. Kadonnut inkakaupunki Macchu Pichu avautui usvan takaa alapuolellamme ollessamme Wayne Picchun huipulla.

5. Vaelsimme Yellowstonen kansallispuistossa aamuvarhaisella ja erään mutkan takaa paljastui ihastuttava näky – lauma paksusarvilampaita makaili vaelluspolulla.

 

Kenian kansallispuistot olivat reissumme mieleenpainuvimpia paikkoja.

 

Tässä mielestämme hienoimmat suurkaupungit:

1. Rio de Janeiro

2. San Francisco

3. New York

4. Santiago de Chile

5. Buenos Aires

Rio de Janeiro nousi monipuolisuutensa ja kauneutensa takia kaupunkikohteiden ykköseksi.

 

Top 5- snorklauspaikat:

1. Galapagossaaret, Ecuador

2. Australian Suuri valliriutta

3. Malediivien koralliriutat

4. Filippiinien Nalusuan- saaren rantavedet

5. Indonesian Pink Beach- rannan koralliriutta

Galapagos- saarilla snorklatessa näimme eniten erikoisia meressä eläviä lajeja, kuten kuvan merileguaani. Vesi siellä oli todella kirkasta.

 

Top 5- kamalimmat paikat

1. Delhi, Intia

2. Jakarta, Indonesia

3. Bangkok, Thaimaa

4. Phnom Penh, Kambodza

5. Guatemala City, Guatemala

 

Tulemme jatkossa lisäämään vielä muutamia reissuun liittyviä postauksia.

 

Klinikkakäyntejä Valparaisossa

Chilen pääkaupungista Santiagosta pääsee kätevästi bussilla Valparaisoon. Matka kestää puolitoista tuntia. Valparaiso on Chilen tärkeimpiä matkailukaupunkeja. Meille Valparaiso oli pienoinen pettymys. Ei sen takia, että jouduimme juoksemaan siellä terveysasemalla, vaan sen takia, ettei se oikein vastannut odotuksiamme. Kaupungin yleisilme oli hiukan sotkuinen. Valparaison vanhakaupunki on nimetty osaksi Unescon maailmanperintöluetteloa, muttei se ollut mielestämme mitenkään erikoinen. Joitain hienoja rakennuksia sieltä löytyikin, mutta pääasiassa rakennukset olivat yllättävän ränsistyneitä ja monet myös graffiteilla töhrittyjä.

Tämän tyylisiä rakennuksia olisimme toivoneet näkevämme enemmän Valparaisossa.

 

Valparaiso on kuuluisa pastellinvärisistä taloistaan. Me koitimme metsästää niitä kävelemällä pitkin katuja. Lopulta hostellimme lähiympäristö osoittautui parhaaksi paikaksi niiden bongaamiseen. Toki luulimme, että niitäkin olisi hiukan enemmän. Iso osa taloista oli pilattu vuoraamalla ulkoseinät pelleillä. Jotkin pelleistä oli sentään maalattu pastellein sävyin.

Pastellinsävyisiä taloja, joita myös olisi saanut olla enemmän.

 

Melko iso osa Valparaison  vierailustamme kului yksityisellä klinikalla ramppaamiseen ja siellä oleiluun. Molempien pidempään jatkuneet vatsaoireet pakotivat meidät tutkimuksiin. Olisiko meillä kenties salmonella tai jokin parasiitti? Asiaan piti saada selvyys, sillä Antarktiksen risteily lähestyi vinhaa vauhtia ja siellä haluaisimme ehdottomasti olla kunnossa. Testitulosten perusteella ei kummallakaan  onneksi ollut mitään sellaista, mutta ihmeen sitkeästä pöpöstä kuitenkin oli kyse. Lääkäri määräsi molemmille kolmen päivän antibioottikuurin. Jokohan sitä lopulta tulisi täysin terveeksi, ettei tarvitsisi koko ajan miettiä, mitä voi ja uskaltaa syödä…

Meille tutuksi tullut rakennus, Clinica Valparaiso

 

Chilen vierailumme päättyi Valparaison visiittiin. Seuraavaksi ohjelmassa oli toinen viinimaa Argentiina. Olimme valinneet ensimmäiseksi Argentiinan kohteeksemme Mendozan, koska se oli sopivan matkan päässä Valparaisosta ja sinne pääsi suoralla bussiyhteydellä.  Argentiina tulisi olemaan reissumme 15. maa.

 

Viinitiloja ja kaupunkikierroksia Santiagossa

24 tunnin bussimatka Chilen pääkaupunkiin Santiagoon sujui yllättävän nopeasti. Espanjaksi dubattuja elokuvia ei hirveästi jaksanut katsoa, mutta nukkuminen luonnistui sitäkin paremmin. Tällä kertaa bussimme oli luotettava, eikä levinnyt tien päälle. Saavuimme Santiagoon jopa hieman aikataulua edellä.

Santiago osoittautui ihan kelpo suurkaupungiksi. Vaikkemme liiemmin  isoista kaupungeista välitä, niin täällä kyllä viihdyimme ihan hyvin. Santiagon yleisilme on huomattavasti siistimpi ja edistyksekkäämpi kuin esim. Quiton, Liman tai La Pazin. Täällä suojatiet oikeasti tarkoittavat suojateitä, eli jalankulkijoiden ei tarvitse juosta teiden yli henkensä kaupalla. Autot eivät tööttäile hullun lailla. Luottokortit käyvät joka paikassa. Santiago voisi olla eurooppalainen kaupunki, tosin myös hintatason puolesta.

Majoituimme Santiagossa Bellavista- kaupunginosaan, joka on rauhallinen ja viihtyisä alue lähellä keskustaa. Pääsimme taas pitkästä aikaa kokkaamaan itse ruuat hostellin keittiössä. Mukavaa vaihtelua! Päivittäinen ravintolassa syöminen kun tulisi Chilessä turhan kalliiksi…

Osallistuimme Santiagossa ilmaiselle neljän tunnin kaupunkikierrokselle. Kävelimme pitkin ja poikin keskustan katuja oppaan kertoessa meille kaupungin historiasta ja nykypäivästä. Moni asia, mihin itsekseen katuja kulkiessa ei tulisi edes kiinnitettyä huomiota, kävi selväksi tällä erinomaisella tourilla.

La Moneda- hallintorakennus on yksi Santiagon tärkeimmistä rakennuksista.

 

Kun kerran on tullut Chileen asti, ei voi sivuuttaa viinitiloja. Chile on maailman parhaita viinimaita, ja todellakin viinimaa isolla V:llä, sillä täällä viiniä ei veroteta ollenkaan. Tarjolla on jos jonkinlaista viiniä, halpaa, kallista ja siltä väliltä. Ilmasto maan keskiosissa on viinintuotannolle suotuisaa. Suurin osa viineistä menee vientiin. Chileläisiä viinejä nautitaan ruokajuomina ympäri maailman.

Teimme kokopäiväretken, jonka aikana vierailimme kahdella eri viinitilalla.  Viinitilavierailuiden välissä nautimme lounasta hienossa chileläisessä ravintolassa, jossa yllätys yllätys, kaikki hienostelivat viinien kera. Ruokakin oli kyllä aivan erinomaista.

Rypäleet ovat vielä näin keväällä raakileita. Sadonkorjuu on vasta maaliskuussa.

 

Ensimmäinen viinitila Undurraga oli idyllinen ja pienehkö tila, joka kuitenkin tuotantonsa puolesta on Chilen viidenneksi suurin viinintuottajatila. Oppaanamme oli nuori mies, joka kertoi ja vastaili kysymyksiimme luontevasti. Saimme mm. tietää, että yhdestä rypälekilosta tulee keskimäärin yksi pullollinen viiniä. Kierroksemme alkoi rypälepelloilta ja jatkui viinikellarin kautta puutarhan viininmaistajaisiin. Undurragan viinitilalla tuotetaan joitain erinomaisen hyviä viinejä. Harmi vain, että matkamme luonteen vuoksi emme voineet täältäkään ostaa matkamuistoja.

Undurragan viinitilan viinikellari oli pullollaan tynnyreitä.

 

Oppaamme kaatoi meille maistettavaksi neljää eri viiniä.

 

Kippis!

 

Concha y Toro- viinitilan tarjontaa

Toinen ohjelmassamme oleva viinitila Concha y Toro on Chilen suurin viinitila. Se sijaitsee Undurragan tavoin vajaan tunnin ajomatkan päässä Santiagosta. Pettymykseksemme tämän viinitilan viinit (ainakin ne joita meidän annettiin maistaa) olivat melkoisen voimakkaita. Tila sinänsä oli oikein hieno, mutta Undurragan viinitilan kierrokseen verrattuna tämä kierros oli aika tylsä. Tältä viinitilalta, kuten myös Undurragan viinitilalta, saimme mukaamme hienot viinitilan nimellä varustetut viinilasit. Valitettavasti emme voineet niitä rinkkoihimme pakata, vaan jätimme lasit hostellin keittiöön.

Punaviinilasit rivissä odottamassa maistajia

 

Santiagossa kipusimme vielä viimeisenä päivänä ylös San Cristobal- kukkulalle, josta näki koko kaupungin. Tai olisi pitänyt nähdä. Ilma oli hiukan usvainen ja saasteetkin heikensivät näkyvyyttä. Kelit suosivat Santiagon vierailuamme. Aurinko tuli joka päivä esiin väistyvän usvan tieltä ennen puoltapäivää. Sateista ei ollut tietoakaan. Joinain päivinä oli lähes kuuma, toisina päivinä puhalsivat keväisen vilpoisat tuulet. Kukat kukkivat ja kesä teki tuloaan.

Santiago ei näyttänyt ylhäältä katsottuna läheskään niin kivalta kuin katutasosta.

 

Keidas keskellä autiomaata

Majoituimme San Pedro de Atacamaan kahdeksi yöksi. Tämä pikkukaupunki sijaitsee Pohjois-Chilessä vajaan 50km:n päässä Bolivian rajasta keskellä autiomaata. Kaupungin tiet ja kadut ovat hiekkaa. Talojen rakennusmateriaalina on käytetty punertavaa savea. Rakennusten julkisivut ovat ankeita, koska ulkoseiniä ei ole kukaan vaivautunut maalaamaan. Silti kaupungista löytyy esim. ihan hienoja ravintoloita ja viihtyisä keskusaukio. Boliviaan verrattuna hintataso on korkea, ja esimerkiksi vaatimattomasta hostellihuoneestamme jouduimme pulittamaan peräti 28e/yö. Saimme myös heittää hyvästit halvoille ravintolaillallisille.

Tältä näytti San Pedro de Atacaman hiekkatiepääkatu.

 

San Pedro Atacamasta järjestetään paljon retkiä lähiseudun nähtävyyksille. Kuitenkin suurin osa nähtävyyksistä oli samaa sorttia, mitä olimme jo Bolivian puolella nähneet (laguuneita, suola-aavikko, autiomaan maisemia yms.), joten valitsimme retkien joukosta sellaisia, jotka olisivat meille uudenlaisia. Jo heti tulopäivän illansuussa Pete halusi lähteä kokeilemaan hiekkalautailua. Hän on aiemmin harrastanut lumilautailua, joten tämä oli kesäinen korvike hänen vanhalle harrastukselleen. Anu ei puolestaan viitsinyt niin sanotusti maksaa turhasta, koska laji ei häntä kiinnosta. Peten lautaillessa autiomaan hiekkadyyneillä Anu päätti lähteä tutustumaan San Pedro de Atacaman ravintolatarjontaan.

Tulipahan kokeiltua tätäkin; Sand Boardingia eli hiekkalautailua

 

Seuraavana yönä Peteen iski tämän reissun ensimmäinen vatsatauti, joskaan se ei kauhean paha ollut. Anulla oli ollut samankaltaisia oireita edellisenä iltana, mutta oireet hävisivät yön aikana. Kävimme aamupäivällä kaupungin terveyskeskuksessa. Lääkäri ei ollut paikalla, eikä hoitajasta oikein hirveästi apua ollut. Piikin hoitaja olisi voinut pistää, mutta ei oikein hirveästi houkuttele ottaa tällaisissa maissa noita piikkejä, hygieniataso kun ei ole ihan Suomen luokkaa… Joitain tippoja ja jauhetta hoitaja antoi Petelle, lisäksi listan sallistuista ja kielletyistä ruoka-aineista. Kerroimme hoitajalle, että Peten silmässä on myös ongelma, että siellä taitaa olla hiekkamurusia edellisen päivän lautailureissusta. Tähän hoitaja totesi, että menkää ostamaan joitain silmätippoja kaupasta. Että sellaista. Me kun luulimme, että silmää voisi tutkia ja jopa poistaa sieltä ongelman aiheuttajan. Itsekin olimme roskaa yrittäneet edellisenä iltana poistaa, mutta tuloksetta.

Atacaman aavikolla, jonka sanotaan olevan maailman kuivin paikka.

Vatsatauti ei menoa haitannut. Iltapäivällä lähdimme retkelle Kuulaaksoon. Kuulaakso on alue, joka muistuttaa Kuun pintaa. Kirkas aurinkoinen ilma teki kalliomuodostelmista upean näköisiä. Navakka tuuli pöllytti hiekkaa paikka paikoin, joten saimme olla tarkkana, ettemme saaneet lisää hiekkaa silmiimme. Retken lopuksi nousimme Kuulaakson eräälle kukkulalle, josta sitten katselimme auringonlaskua.

 

Kuulaakson maisemia hetkeä ennen auringonlaskua

 

Kuulaaksossa sanotaan näyttävän samalta kuin Kuun pinnalla. Täällä NASA testasi myös Mars- mönkijöiden prototyyppiä.

 

Pari tuntia Kuulaakson retkeltä palaamisen jälkeen lähdimme jo uudelle retkelle. Tämän yöretken tarkoituksena oli tutkia tähtitaivasta läheisellä observatoriolla. Olosuhteet täällä Pohjois-Chilen kuivalla aavikkoalueella ovat otolliset tähtien tarkkailulle, koska valtaosa illoista on pilvettömiä.

Iloksemme opas oli kanadalainen tähtitieteilijä, joka parempien ilmojen perässä oli pari vuotta aiemmin muuttanut Kanadasta Chileen. Saimme siis kunnon englanninkielisen opastuksen. Aluksi oppaamme kertoi yleisiä asioita taivaankappaleista sekä hieman historiaa siitä, miten ihmiset ovat näitä taivaankappaleita ennen muinoin tarkkailleet ja kuinka kehityksen eteneminen on muuttanut ihmisten käsityksiä maailmankaikkeudesta. Lisäksi hän nimesi meille eri tähtiä, joista monet olivat sellaisia, joita ei näe kuin täällä eteläisellä pallonpuoliskolla. Aurinkokuntamme suurin planeetta Jupiterkin näytti ihan tähdeltä, mutta kun katsoimme sitä suuren kaukoputken läpi, niin huomasimme, että tutunnäköinen planeettahan se siellä killittää kirkkaassa yössä!

Lopuksi saimme siis katsella tähtiä, Kuuta ja Jupiteria erilaisten kaukoputkien läpi. Kuu oli tuona iltana vielä lähes täysi, ja pystyimme kaukoputken läpi havaitsemaan mm. Kuun kraaterit melko tarkkaan. Jotkut tähdistä olivat niin kaukana, että niitä ei paljaalla silmällä pystynyt edes näkemään, mutta kaukoputken läpi kylläkin. Nämä tähdet olivat kaukana toisissa galakseissa. Tämä retki oli mielenkiintoinen. Ainut miinus oli todella kylmä yö. Päivisin täällä saa hikoilla helteessä, mutta öisin toppavaatteille on käyttöä. Onneksi retken järjestäjät toivat meille toppatakkeja ja huopia. Retki päättyi kuuman kaakaokupin ääressä kysymysrinkiin observatorion mökissä. Joku kuorsasi oppaan vastaillessa kysymyksiin. Meitäkin jo väsytti. Aamulla oli määrä lähteä pitkälle bussimatkalle kohti Chilen pääkaupunkia Santiagoa.

Tältä Kuu näytti teleskoopin läpi katsottuna.