Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ranskan Guayana

Paramaribosta pääsee Ranskan Guyanaan maateitse kolmen etapin systeemillä. Ensimmäiseksi täytyy matkustaa taksilla rajakaupunki Albinaan. Matka kestää reilut pari tuntia. Tämän jälkeen ylitetään rajajoki veneellä. Ranskan puolen rajakaupungista Saint-Laurent-du-Maronista matka pääkaupunki Cayenneen taittuu myöskin taksilla ja kestää kolmisen tuntia. Bussejakin kulkee, mutta harvoin. Matkustusaika kokonaisuudessaan Paramaribosta Cayenneen on siis kutakuinkin kuusi tuntia, ja kustantaa yhteensä noin 65-85 euroa, per henkilö, riippuen taksikuskeista.

Surinamen ja Ranskan Guayanan rajalla virtaa joki. Tässä ollaan vielä Surinamen puolella.

 

Cayennessa viihtyy hyvin muutaman yön, mutta ei juuri pidempään. Kaupungin nähtävyydet on äkkiä nähty. Viihtyisin paikka on keskustan Palmisteis-puisto. Palmuja kasvava viheralue tuo pientä helpotusta paahteisessa kaupungissa kävelyyn.

Palmisteis-puisto

 

 

Cayennessa on myös kasvitieteellinen puutarha, johon on ilmainen sisäänpääsy.

 

 

Cépérou-linnake on toinen hyvä käyntikohde. Tänne kannattaa suunnata aikaisin aamulla. Ylös linnakkeelle on hieman kipuamista, ja sieltä avautuu näkymä keskustaan. Itse linnake on vaatimaton ja pieni raunioläntti. Täältä löytyy myös perinteinen turistien kuvauspaikka, isoin kirjaimin varustettu kaupungin nimikyltti.

Cépérou-linnakkeen rauniot

 

Näkymä keskustaan

 

 


Cayennen rannat eivät ole uimakelpoisia. Vesi on harmaata ja mutaista. Laskuveden aikaan mutamuodostelmat tulevat esiin. Kävellä rantaviivan lähellä kyllä voi ja näköalapaikkojakin on. Nämä rannat ovat myös lintujen suosiossa.

Cayennen rantaa

 

 

Ranskan Guyanan kuuluisin nähtävyys on Pelastuksen saaret (Iles du Salut). Saarille matkustetaan pienellä katamaraanilla Kourounin kaupungista, jonne on Cayennesta tunnin ajomatka. Päivän ainoa katamaraanivuoro lähtee Kourounin satamasta klo 8.30 ja paluu takaisin mantereelle saarilta on klo 16.30. Liput voi ostaa satamasta, mutta hyvä idea on varata ja maksaa ne etukäteen netin kautta tästäHinta on 47€/hlö.

Katamaraanit Royale-saaren edustalla

 

Pelastuksen saariryhmään kuuluu kolme saarta, Royale-saari, Saint-Joseph-saari sekä Pirunsaari. Vene jättää matkustajat Royale-saarelle, joka on niin sanottu pääsaari. Royale-saarelta voi viiden euron lisähintaan siirtyä muutamaksi tunniksi Saint-Joseph-saarelle, ja palata sitten loppuajaksi Royalelle.

Saint-Joseph

 

Saint-Joseph

 

Saint-Joseph

 

Hautausmaa Saint-Joseph-saarella

 

 

Saint-Joseph

 

Pelastuksen saaret on hieman outo nimi saariryhmälle, joka toimi vuodesta 1852 alkaen rangaistussiirtokuntana. Ranskalaisia rikollisia tuotiin tänne kärsimään tuomiotaan,  eivätkä olosuhteet olleet kummoiset. Vankeja nääntyi kuoliaaksi muun muassa trooppisten tautien seurauksena. Vankila suljettiin virallisesti vuonna 1953, ja nykyään alue on siis Ranskan Guyanan merkittävin nähtävyys.

Royale-saari

 

 

 

 

Pirunsaari on saarista kuuluisin. Sinne vietiin aikanaan syyttömänä maanpetturiksi tuomittu Alfred Dreyfus sekä oman väitteensä mukaan Henri Charrière, joka kirjoitti kokemuksistaan omaelämäkerran Vanki nimeltä Papillon. Myöhemmin on vahvistettu, ettei Charrière koskaan ollutkaan koko saarella, vaan pakeni mantereella olleesta leiristä. Pirunsaarelle ei pääse rantautumaan, ja vangitkin kuljetettiin sinne aikoinaan kaapelivaunulla. Royale-saarelta on kuitenkin hyvät näkymät Pirunsaarelle, sillä saaret ovat hyvin lähellä toisiaan.

Pirunsaari näkyy näin lähellä Royale-saarelta.

 

Pelastuksen saarten luonto on hyvin kaunis. Saaria ympäröi turkoosi meri ja sen rantoja verhoavat tuulessa heiluvat palmut. Uiminen onnistuu, sillä vesi on puhdasta ja kirkasta. Rauniot ja vanhat rakennukset muistuttavat ajoista, jolloin tänne, upean trooppisen luonnon keskelle, passitettiin vankeja kärsimään tuomionsa epäinhimillisiin olosuhteisiin.

Pirunsaari näkyy kuvassa oikealla ja Royale-saari vasemmalla. Kuva on otettu Saint-Joseph-saarelta.


Saarilla asuu myös eri eläinlajeja. Pikkuiset apinat hyppelevät puissa. Metsikön rapina paljastuu hyvin usein kultajänikseksi. Kukot ja kanat juoksentelevat pitkin metsiä, ja Saint-Josephin saarella voi bongata myös riikinkukon ja -kanan.

 

Kultajänis Saint-Joseph-saarella

 

Royale-saaren apinat uskaltautuvat melko lähelle ihmisiä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 24.9.2022 at 09:10

    Pirunsaari olikin Ranskan Guyanasta ainoa paikka, jonka tiesin, ja se onkin historiallisesti oikein kiinnostava. Pelastuksen saarten luonto näyttää hienolta, oliko muuten niin, että saarilla yöpyminen ei olisi ollut mahdollista, vaan vain päiväretket ovat sallittuja?

    • Reply anu/pete 24.9.2022 at 20:20

      Kyllä siellä hotelli on pääsaarella eli Royale-saarella, eli voi yöpyä. Luonto tosiaan on kaunis. Nämä saaret olivat jossain vaiheessa lähes puuttomiksi hakattu, mutta nyt onneksi ovat takaisin metsittyneet.

  • Reply Maapalloilija 25.9.2022 at 07:19

    Moro, lisäsin bloginne tekemääni Suomen matkablogit -blogilistaukseen ks. linkki.

    • Reply anu/pete 25.9.2022 at 14:48

      Kiva, kiitoksia!

    Leave a Reply