Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Islanti roadtrip osa 2: Länsivuonot

Islannin länsivuonot on ehkä maan syrjäisin kolkka. Niiden näkemistä varten täytyy poiketa kehätieltä jonkin verran, ja aikaakin saa menemään useita päiviä. Me kiersimme Länsivuonot parissa päivässä, sillä aikaa ei yksinkertaisesti ollut enempää. Kaksi viikkoa Islannissa ei loppujen lopuksi ole kovinkaan pitkä aika. Halusimme kuitenkin nähdä mahdollisimman paljon, joten maan koillisosien upeiden maisemien ohittaminen ei ollut vaihtoehto.

Länsivuonojen alue on todellinen Islannin helmi.

Länsivuonojen maisemat muistuttavat Norjan rannikkomaisemia. Erona on se, että tämä alue on syrjäisempää ja rauhallisempaa. Turisteja on vähän muualle Islantiin verrattuna. Autoja tulee vastaan harvoin, ja tiet ovat osin vielä ihan hiekkateitä. Keskinopeus on täällä väkisinkin alhaisempi kuin muualla Islannissa. Hiekkateiden yleisrajoitus on 80 km/h, mutta käytännössä tällaisen nopeuden ylläpitäminen ei ole järkevää paristakin syystä. Tiet ovat paikka paikoin mutkaisia. Lisäksi maisemien vuoksi on mukavampi edetä rauhassa.

Länsivuonoilla pääsee ajelemaan hiekkateitä pitkin.

Sekä nauttimaan hienoista maisemista.

Lampaita ja hevosia näkee laiduntavan niityillä ja vuorenrinteillä paljon. Maatiloja ja pieniä kyliä on siellä täällä. Länsivuonoilla asuu alle 8000 ihmistä, joten ruuhkia ei ole. Palveluita on myös vähemmän kuin muualla Islannissa, mutta ei täällä nälkään silti pääse kuolemaan. Pieniä bensa-asemiakin löytyy sieltä täältä.

Islannissa on huomattavasti enemmän lampaita kuin ihmisiä.

Myös islanninhevosia on paljon.

Länsivuonojen kuuluisin yksittäinen käyntikohde ja nähtävyys on Latrabjargin kalliojyrkänteet sekä niiden kesäiset asukit lunnit. Maan läntisimmässä kärjessä mereen henkeäsalpaavan korkealta pudottautuvilla kallioilla voi kesäisin nähdä lunneja niin läheltä, että jopa kännykälläkin saa hyviä kuvia. Parkkialueelta voi kävellä polkua pitkin pitkälle jyrkänteen reunamaa pitkin, mutta parhaat lunnipaikat ovat melko lähellä. Kun kurkkaa hieman turvaköysien yli, näkee näiden ihastuttavien lintujen seisoskelevan ja tapittavan pesäkolojensa lähettyvillä jyrkänteen reunamalla jopa metrin parin päässä.

Parkkipaikalta lähtee polku kohti jyrkänteitä.

Kesäkuukausina lunnit kansoittavat nämä jyrkänteet.

Hyviä käyntikohteita Länsivuonojen alueella ovat myös kuumat luonnonlähteet, joissa voi kylpeä ihan ilmaiseksi. Hellulaugin altaaseen mahtuu helposti kymmenenkin ihmistä, ja ainakin päiväsaikaan saa varautua muihinkin kylpijöihin. Heydalurin kuuma lähde puolestaan sijaitsee leirintäalueen kupeessa keskellä niittyä ja on huomattavasti pienempi. Täällä saimme kylpeä kaksistaan, tosin seuraava porukka oli sitten jo jonossa meidän jälkeemme. Paras aika kylpeä millä tahansa lähteellä on varhainen aamu tai myöhäinen ilta.

Heydalurin kuuma lähde on matalahko mutta todella lämmin.

Tämä aavelaiva kököttää puolestaan vuonon rannalla lähellä Latrabjargin jyrkänteitä.

Nähtävyydeksi voidaan laskea myös hienot maisemat, joista Länsivuonoilla ajaessa saa kyllä nauttia koko ajan. Vuonojen rannoilla vuorten solassa sijaitsevat pikkuiset kylät ovat kaikki hyviä pysähdyspaikkoja. Isafjördur on erityisen hienolla paikalla ja on hiukan isompi keskus, joten siellä kannattaa piipahtaa.

Isafjördurin kupeessa

Leirintäalueita löytyy Länsivuonojen alueelta myös jonkin verran. Täällä päin maata ei kylläkään ”No overnight stay”-kylttejä ole viritelty kovinkaan moneen paikkaan, joten tien poskessa jollain levikkeellä tai levähdyspaikalla yöpyminen tulee kyseeseen, jos leirintäalueelle ei ehdi ihmisten aikoihin.

Länsivuonoilla tienvarsien huoltoasemat ja kahvilat ovat siis harvemmassa kuin muualla Islannissa. Löysimme yhden todella viihtyisän kahvilan tien varresta ihan sattumalta, ja tätä paikkaa voikin suositella. Kyseessä on Litli bær, joka löytyy maps.me-ohjelman avulla. Paikka on Isafjördurista eteenpäin suunnan ollessa Holmavik eli itä. Litli bærista saa muun muassa hyviä vohveleita, ja palvelu on hyvää.

Litli Bær, viihtyisä pysähdyspaikka

On todella harmi, että jouduimme hiukan kiirehtimään eteenpäin ja ajamaan halki näiden maisemien vain parissa päivässä. Mutta kuten sanottu, Islannissa on niin paljon kaikkea hienoa nähtävää, ettei jokaisessa mielenkiintoisessa tai kauniissa paikassa voi pysähtyä parin viikon matkalla. Saimme onneksi sentään kuitenkin ajella rauhassa ja ihastella näiden syrjäisten seutujen maisemia. Näimmepä matkalla jopa naalinkin! Tämä naali vain oli niin kovin liikkuvaista sorttia, ettei siitä kovin hyvää kuvaa ehtinyt napata.

Länsivuonojen naali

Näimme myös pyöriäisiä.

Ja hylkeitä

Islanti roadtrip osa 1: Länsi-Islanti

Islanti on hyvä esimerkki maasta, johon kannattaa ehdottomasti tutustua vuokra-auton avulla. Jos aikaa on vain vähän, löytyy Reykjavikin kupeesta useita hienoja käyntikohteita, kuten Geysir, Gullfossin ja Bruarfossin vesiputoukset, Blue Lagoon sekä Thingvellirin kansallispuisto. Nämä on nähty päivässä parissa. Islantiin tutustuu kuitenkin paremmin kiertämällä maata enemmän, erityisesti ajamalla ympäri koko kauniin saaren. Islannin ympäri kulkeva kehätie on yli 1300 km pitkä, ja jos poikkeaa sen varrelta useissa kohdissa, kertyy auton matkamittariin vielä rutkasti enemmän kilometrejä. Parissa viikossa on maan tärkeimmät kolkat nähty.

Meillä autonvuokraus kuuluu nykyään melkein kaikkiin reissuihin. Aiemmin matkasimme enemmän busseilla ja junilla, mutta nykyään valitsemme usein sellaisia kohteita, joissa autonvuokraus on paras tapa tutustua maahan. Islannin kehätien kiertämiseen varasimme aikaa vajaat kaksi viikkoa, ja allemme otimme retkeilyauton. Islannissa autonvuokraus on kallista puuhaa, siksi meidän täytyi tinkiä auton koossa. Pienehkö retkeilyauto sai riittää. Pääasia oli, että autossa oli sänky, jääkaappi, kaasukeitin sekä astiat, ja että siihen mahtui kaksi matkalaukkua ja muutama reppu. Tällä menopelillä Islannin valloitus sai alkaa!

Tällä autolla huristelimme ympäri Islantia.

Otimme Reykjavikista suunnaksi Länsi-Islannin, eli lähdimme pääkaupungista suoraan kohti pohjoista. Olemme innokkaita vaeltajia, joten tälläkin reissulla halusimme patikoida Islannin upeissa maisemissa. Vaellus Glymurin vesiputouksille on suositeltava muutaman tunnin päivävaellus. Maisemat ovat hienoja, eikä reitti ole kovinkaan vaativa. Vaikka meille sattui kaunis aurinkoinen sää, oli ylhäällä kova tuuli, ja tuulenpitävä takki sekä kaulahuivi tulivat kyllä tarpeeseen.

Vaelluksen alku

Glymurin vaelluksen varrella on muutamia pysähdyspaikkoja, kuten kalliokaaret. Putouksia pääsee ihastelemaan useista eri kohdista. Putousten yläjuoksulla sen sijaan pitää kahlata paljain jaloin puron poikki, ainakin jos mielii palata alas parkkipaikalle eri reittiä. Ylitys sujuu melko kivuttomasti, vaikka vesi onkin aika kylmää. Paluureitti onkin sitten loivempaa maastoa kuin ylösmeno.

Reitin varren kalliokaaret

Glymurin putoukset

Tämä puro putouksen yläjuoksulla pitää ylittää, jotta pääsee paluureitille.

Puro ei onneksi ole kovin syvä.

Toinen hieno vesiputous on Hraunfossar. Hraunfossar on melko matala, mutta leveä putousten sarja. Tänne ei tarvitse vaeltaa pitkää matkaa. Putoukset näkyvät koko leveydellään komeasti hiukan ylempänä sijaitsevalta näköalapaikalta.

Hraunfossar-putoukset

Svöđufossin putoukselle on myöskin lyhyt vaellus parkkipaikalta. Putoukset näkyvät jo melko kauas, mutta kannattaa vaeltaa myös putousten viereen sekä niiden yläjuoksulle. Putouksia ympäröivät vihreät niityt ja vuoret tekevät maisemasta todella kauniin. Lampaitakin voi nähdä siellä täällä niityillä, rinteillä ja jopa purojen rannoilla.

Svödufoss

Kirkjufellsfoss sijaitsee puolestaan maan ehkä kuvatuimman vuoren Kirkjufellin kupeessa. Putoukset ja kuuluisat vuoret näkyvät kuvattuina usein samassa kuvassa. Yhdessä ne muodostavatkin yhden Islannin tunnetuimmista postikorttimaisemista.

Kirkjufell ja Kirkjufellsfoss

Vesiputousten lisäksi Länsi-Islannissa on iso liuta muitakin nähtävyyksiä. Suosittuja käyntikohteita ovat esimerkiksi Reykholtin ja Borgarnesin viikinkikylät. Reykholt on hyvin pieni paikka, ja siellä sijaitsee Snorrastofan keskiaikainen museo. Borgarnes on puolestaan vilkas parintuhannen asukkaan kaupunki, joka näyttää olevan myös suosittu pysähdyspaikka.

Reykholt

Islanti on pullollaan kuumia lähteitä, ja monin paikoin onkin rakennettu kylpylöitä, joissa matkailijat voivat kylpeä ja lillua ihanan lämpimässä ja terapeuttisessa vedessä. Landbrotalaugissa tämän voi tehdä täysin ilmaiseksi ja hyvällä tuurilla myöskin yksityisesti. Maps.me-ohjelma opastaa perille tähänkin paikkaan täysin tarkasti. Parkkipaikalta on noin 300 metrin kävelymatka pikkuisiin luonnonaltaisiin. Vasemmalle jäävät altaat ovat hiukan isompia, mutta kun jatkaa hiekkatietä eteenpäin ja pomppii kiviä pitkin puron yli, pääsee vielä pienempään ja yksityisempään altaaseen, jonne mahtuu juuri kaksi henkilöä. Vesi on taivaallisen lämmintä, ja ympärillä levittäytyy kaunis purojen koristama ruohotasanko. Takana kohoavat jylhät vuoret. Tästä eivät kylpymaisemat kyllä parane! Paras aika tulla kylvylle on iltamyöhä tai aamuvarhainen, jolloin todennäköisimmin välttää muut matkailijat.

Landbrotalaug

Länsi-Islannissa on iso liuta muitakin pysähdyspaikkoja, joissa voi pitää taukoja. On näköalatasanteita, lintukallioita, rantoja, vanhoja rakennelmia ja laavakenttiä. Budahraun laavakenttien keskellä on viehättävä vanha Budirin kirkko ja hautausmaa.

Budirin musta kirkko

Arnarstapin kylässä on puolestaan jättiläistä esittävä kivipatsas. Jättiläinen hallitsee aluetta Snæfellsjökullin jäätikön edustalla. Kirkkaalla säällä lumihuippuisen Snæfellsjökullin tulivuoren voikin nähdä kohoavan ylös korkeuksiin, pilvisellä säällä joutuu tyytymään pelkän alarinteen näkemiseen.

Arnastapin kylän jättilainen

Hellnar on pieni kalastjakylä, ja se sijaitsee lähellä Arnastapin kylää. Londrangarin näköalapaikalla voi puolestaan katsella jyrkillä kallioilla pesivien lintujen puuhia.

Hellnarin pikkukylä

Londrangarin kalliojyrkänteet

Djupalonin ja Dritvikin tummilla laavakivirannoilla voi nähdä sinne vuonna 1948 haaksirikkoutuneen laivan jäänteitä. Jäänteitä on nähtävillä Djupalonin rannalla. Samalla rannalla on esillä myös eripainoisia kiviä, joita käytettiin merimiesten voimien testaamiseen. Rantojen välillä kulkee vaelluspolku.

Djupalonin rannalla on nähtävissä haaksirikkoutuneen laivan jäänteitä.

Dritvikin rannalle piti hiukan patikoida.

Öndverđarnesin majakka on niemimaan läntisin kolkka. Majakka itsessään ei ole kovinkaan iso eikä järin komeakaan, vaikkakin paikka sinällään on ihan hieno. Majakalle vie hidas viiden kilometrin mittainen hiekkatie. Pieni majakka loistaa oranssina keskellä laavakenttää.

Pikkuinen Öndverdarnesin majakka

Mielenkiintoinen käyntikohde on pieni Saxhollin kraatteri, jonne johtaa metalliset portaat. Portaat ovat melko pitkät mutta loivat, joten ylös kipuaminen käy aika vaivattomasti. Näkymät ylhäältä ovat hienot.

Saxholl

Ylös vievät portaat

Edellä mainitut pienet käyntikohteet sijaitsevat kaikki samalla läntisellä niemimaalla. Niemimaan valokeila on ehdottomasti Snæfellssjökullin tulivuori. Meille tämä lumihuippuinen tulivuori näyttäytyi kehnonlaisesti, sillä pilvet piirittivät sitkeästi vuoren huippua. Siellä täällä näimme sentään pieniä vilauksia valkoisena hohtavasta huipusta. Svödufossin putouksilla tulivuori näyttäytyi meille parhaiten.

Snæfellsjökull-tulivuoren lumihuippu näkyy taustalla Svödufossin putouksen takana.