Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Vuosi 2019 oli erityinen matkailuvuosi

Joka vuoden joulukuussa tulee miettineeksi sitä, mihin kaikkiin maihin sitä on menneen vuoden aikana tullut matkustettua. Samoin itse maabongarina laskeskelen uusia valloitettuja maita, sekä yleensä valmistaudun myös vuoden viimeiseen reissuun.

Mennyt vuosi on ollut siitä erityinen, että itselleni tuli viimein täyteen 100 käytyä itsenäistä valtioita. Asetin joitakin vuosia sitten tavoitteeksi 100 käytyä maata, kun täytän 50. Saavutin tavoitteen kuitenkin jo reilusti, yli viisi vuotta etuajassa. Tämä siksi, koska aloinkin panostaa yhä enemmän matkailuun, joka on yksi rakkaimmista harrastuksistani. (Vain hiihto kilpailee matkailun kanssa rakkaimman harrastuksen tittelistä.) Nyt mielessä siintää ajatus siitä, jospa kaikki maailman valtiot olisi mahdollista valloittaa oman eliniän aikana. No, se jää nähtäväksi…

Tänä vuonna täytin 45, ja sata maata on jo kasassa.

Mieheni, joka ei pidä itseään maabongarina, saavutti vuonna 2019 90:n käydyn maan lukeman. Hän ei halua panostaa matkailuun rahallisesti tai ajallisesti niin paljon kuin minä, joten hän lähtee yleensä mukaan häntä kiinnostaviin, ns. parhaisiin kohteisiin. Yksin tai kavereiden kanssa teen sitten muut reissut. Yhdessä kiersimme aikanaan vuoden ajan maailmaa käyden 38 maassa, osittain siksi hänelläkin on noin korkea lukema, vaikkei maabongari olekaan.

Paljon on tullut yhdessä kierrettyä jo maailmaa. Tässä olemme Kauriin kääntöpiirillä Namibiassa kesäkuussa 2019.

Meillä on usein ollut tapana viettää uuttavuotta jossain lämpimässä. Viime vuonna pinkaisimme joulun jälkeen kauas tropiikkiin Seychellien upeille palmurannoille, jotka hakevat vertaistaan maailmassa. Vain Malediiveilla on ollut yhtä hienoja tai hienompia rantoja kuin Seychelleillä. Joidenkin mittarien mukaan Seychellien rannat ovat jopa kauneimpia.

Uuttavuotta juhlistimme Seychelleillä.

maailman kauneimmilla palmurannoilla

Israel sai kunnian olla minun 100. maani. Hieno kohde se olikin, erityisesti Jerusalem. Helmikuussa pääsin tutustumaan ystäväni kanssa tähän upeaan historiaa pursuavaan maahan, jossa eivät nähtävyydet kesken lopu. Pistäydyimmepä myös Palestiinan puolellakin.

Jeesuksen syntymäkirkon sisäänkäynnillä Betlehemissä

Jerusalemin muureilla

Merenpinnan tasolla Israelissa

Huhtikuussa olin työmatkalla Englannissa, tarkemmin sanottuna Tunbridge Wellsissä. Kävimme tällä luokkaretkellä myös muun muassa Lontoossa ja Leedsin linnassa, jossa oli erityisen hieno ja hankala labyrintti.

Lontoon maailmanpyörässä

Leedsin linnan labyrintti oli yllättävän hankala selvittää.

Kesän pääreissu suuntautui kauas eteläiseen Afrikkaan, Namibiaanja Botswanaan. Afrikka on aina kiehtonut meitä, mutta ei mikä tahansa Afrikka, vaan nimenomaan sen upeat eläimet. Etelä-Afrikan ja Kenian safareista oli jo vuosia aikaa, joten päätimme tässä kohtaa tehdä kunnon paluun mantereelle. Tällä kertaa safaroimme täysin omatoimisesti hyvin varustellulla maastoautolla. Vajaat kolme viikkoa ajelimme ympäriinsä ja ihastelimme upeita eläimiä. Siinäpä oli safaria kerrakseen! Petrille muuten Botswana oli hänen 90. maansa.

Namibiaa kiertämässä

Afrikan eläimet ihastuttivat

Heinäkuussa tein parin ystäväni kanssa muutaman päivän mittaisen pikapyrähdyksen Berliiniin. Nopea reissu sinne on nykyään mahdollista myös täältä itärajan tuntumasta, kun Ryanair aloitti suorat lennot Lappeenrannasta Berliiniin. Onhan se huimaa, kun alle parissa tunnissa pääsee Saksan pääkaupunkiin!

Berliini on mielenkiintoinen kohde. Tämä kuva on DDR-museosta.

Tässä pala aitoa muuria.

26.07. menimme salaa naimisiin maistraatissa vain kahden valokuvaajan todistamina. Juhlia emme pitäneet, vaan omistimme päivän valokuvaukselle, tai oikeastaan olimme molemmat tällä kertaa malleina.

Vauhdikkaasti avioon. Kuva: Netta Malm

Kuva: Netta Malm

Naimisiinmenon jälkeen suuntasimme Ranskaan ja siellä jo kerran aiemmin käymäämme Cap d’Agdeen. Tämä oli häämatka 1, joskin reissu oli jo suunniteltu ja varattu ennen kuin tiesimme koko naimisiinmenosta.

Ranskassa kurvailimme pienellä avoautolla.

Cap d’Agden rantaa

Cap d’Agden satamaa

Sataman maailmanpyörä illalla

Syyyskuussa teimme yhdessä muutaman päivän reissun Minskiin Valko—Venäjälle. Olen itse käynyt kyseisessä paikassa syksyllä 2016 äitini kanssa, mutta tällä kertaa menimme yhdessä. Matkustaminen Valko-Venäjälle käy nykyään entistä helpommin, sillä maahan pääsee ilman viisumia lyhyelle vierailulle. Muutama päivä vierähti mukavasti shoppaillen ja Minskin erityisen rauhallisesta ja aidosta tunnelmasta nauttien.

Minsk on hyvä ja rauhallinen lähikohde. Turisteja ei liiemmin näe.

Minskin portit kohoavat juna-aseman vieressä keskustassa.

Vanhakaupunki on viihtyisintä aluetta.

Minskissä on myös kuuluisa oopperatalo.

Lokakuussa tein paluun Keski-Aasiaan, johon ihastuin vuosi takaperin vieraillessani Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Tällä kertaa suuntasin viikoksi Uzbekistaniin, joka on monelle länsimaalaiselle matkailijalle vielä melko tuntematon kohde. Päällimmäisenä tästä maasta jäivät mieleen hätkähdyttävän upeat historialliset rakennukset sekä uskomattoman halpa hintataso, sekä tietysti upea lämmin ja aurinkoinen syksyinen sää.

Kalon-minareetti sekä Kalyan-moskeija Bukharassa

Miri-Arab-madrasa Bukharassa

Gur-e-Amir eli Amir Temur-mausoleumi Samarkandissa

Registan-aukio Samarkandissa

Vuosi 2019 on siis kaiken kaikkiaan ollut varsin onnistunut ja merkityksellinen matkailuvuosi meille molemille. Toivomme, että tulevat vuodet ovat yhtä antoisia!

Kohti uutta vuotta ja uusia matkoja…