Kävinpä tuossa yksi lomapäivä naapurikaupungissa Lappeenrannassa. Se oli vähän niin kuin pikku kesälomareissu samalla. Asumme Imatralla ihan juna-aseman lähellä, joten päätin käväistä Lappeenrannassa junalla. Tarkoitus oli käydä katsomassa ainakin hiekkalinnaa sekä lounaalla Lappeenrannassa asuvan ystävän kanssa.

Erittäin hyvä lounaspaikka Lappeenrannassa on ravintola Wolkoff. Siellä on loistava salaattibuffet. Lounaan voi nauttia sisällä tai viihtyisällä sisäpihalla. Pahoitteluni huonosta kuvien laadusta. Ipad ja minä (Anu) emme pystyneet parempaan tuona aurinkoisena päivänä. Tässä kuva ravintola Wolkoffista.

Hiekkalinna on epäilemättä Lappeenrannan suosituin kesänähtävyys. Kolme miljoonaa kiloa hiekkaa on kasattu, tampattu, muotitettu ja veistetty hienoksi kokonaisuudeksi, jonka aihe vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna hiekkalinnan teema on musiikki. Tässä muutama kuva hiekkalinnasta.

Lappeenrannan satama on myös hieno käyntikohde näin kesäaikaan. Sieltä löytyy terasseja, kioskeja ja katukahviloita. Atomit ja vedyt ovat kuuluisa herkku, jäätelökin käy. Hyvällä kelillä satama on usein todella kansoitettu.

On Lappeenrannassa muutakin nähtävää kuin hiekkalinna ja satama, esimerkiksi hieno vanha raatihuone. Tämä 1829 valmistunut rakennus on Suomen vanhin puinen raatihuone. Nykyään raatihuone toimii edustustilana. Itse pääsin käymään siellä vuonna 2009, kun voitimme kultaa hiihdon SM-viesteissä Kontiolahdella. Kaupunginjohtajalla on nimittäin tapana kutsua kaikki lappeenrantalaiset kultamitalistit mitalikahveille raatihuoneelle. Harmi etten silloin ottanut yhtään kuvia sisältä.

Lopuksi vielä kuva keskustan luterilaisesta Marian kirkosta

sekä kellotapulista.

Todella harvoin tulee käytyä katsomassa Imatran hienoa koskinäytöstä. Sitä liikkuu kosken ohi lähes viikottain, mutta itse kosken kuohuja tulee ihailtua vain kerran muutamassa vuodessa. Täytyy koittaa tehdä parannus tuossa asiassa.

Lauantaina sitten ajattelin, että menenpä nyt kerrankin koskinäytökseen, kun satuin rakennuskiireiltä ehtimään. Hienohan se oli, kuten aina ennenkin. Turisteja oli paljon, suomalaisia, venäläisiä, amerikkalaisia… Tässä pari kuvaa koskesta.

Imatrankoskea kävi 1700-luvulla ihastelemassa itse Venäjän keisarinna. Se oli 1800-luvun lopulla Eiffel-tornin ohella Euroopan suurimpia nähtävyyksiä ja sitä tultiin katselemaan kaukaa ulkomailta asti. Noihin aikoihin koski virtasi vapaasti, mutta 1937 lopullisesti valmistuneen Imatrankosken voimalan takia koski kuivattiin. Kuivamisen jälkeen koskea on juoksutettu vain näytösluonteisesti sekä häiriö- ja huoltotilanteissa.

Nykyään kosken yli voi mennä vaijeriliu’ulla. Sen voi ylittää eri tyyleillä ja joko kuohuvan tai kivisen kosken yli. Perusliuku kivisen kosken yli näyttää maksavan 20€, kuohuvan kosken yli 35€. Itse emme ole tätä kokeilleet, ainakaan vielä.

Kosken kupeessa sijaitsee myös kuuluisa Imatran Impi-patsas. Tämä 1972 valmistunut patsas on huomionosoitus kaikille ihmisille, jotka ovat tehneet itsemurhan hyppäämällä Imatrankoskeen.

Imatrankosken lisäksi Valtionhotelli on merkittävä nähtävyys Imatralla. Imatrankosken tuntumassa sijaitseva Valtionhotelli on valmistunut vuonna 1903. Sitä ennen paikalla oli kaksi puuhotellia, jotka kuitenkin paloivat maan tasalle. Tämä jugend-tyyppinen linna on kyllä varmasti yksi Suomen hienoimmista rakennuksista. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jos Etelä-Karjalassa päin liikuskelee!

Tänä kesänä on tullut oltua koto-Suomessa ja Imatralla paljon enemmän kuin monina aiempina kesinä. Täytyy siis koittaa nauttia kotikaupungista niin paljon kuin mahdollista. Ajatukset ovat kyllä olleet aika pitkälti raksa-asioissa. Opettajan kesäloma onneksi kuitenkin mahdollistaa sen, ettei leipätyössä tarvitse pitkään aikaan käydä ja hiukan ehtii Suomen kesästäkin nauttia. Peten kesäloma oli ja meni jo, ja se kului hyvin pitkälti raksalla.

Asumme tällä hetkellä melko keskellä kaupunkia alueella, josta on lyhyehkö matka kaikkialle muualle Imatraa. Imatra on vesistöjen ympäröimää aluetta. Järvistä Saimaa ja Immalanjärvi ympäröivät kaupunkiamme. Lisäksi kaupungin halki virtaa Vuoksi. Meiltä Vuoksen rantaan on vain parisataa metriä. Välillä tulee poljettua tai lenkkeiltyä Vuoksen rannalla kulkevia hiekkateitä pitkin. Talvella ruokimme sorsia, jotka kyyhöttävät pakkasessa. Kesäisin sorsienruokintapaikalla on lähinnä lokkeja, mutta muitakin vesilintuja voi nähdä joka puolella.

Tässä vielä muutama kuva Vuoksesta. Vuoksi on Saimaan vesistön laskujoki Laatokkaan.

Leikin turistia eräänä päivänä ja kävin räpsimässä kuvia muistakin paikoista kuin Vuoksesta. Kulttuuritalo ja kaupungintalo ovat molemmat ihan lähellä asuinpaikkaamme.

Tykkäämme asua Imatralla, koska täällä on paljon luontoa ja vähän ihmisiä. Sopii meille erittäin hyvin. Uudisrakennuksemme tulee keskeiselle paikalle lähelle palveluja, mutta kuitenkin samalla myös keskelle metsää alueelle, jossa voi nähdä mm. paljon eri lintuja. Suunnitelmissa onkin lintulauta omalle pihalle.

Talonrakennus vie energiaa ja voimia tällä hetkellä, mutta alituinen matkakuume on koko ajan takaraivossa. Milloinhan sitä taas pääsee maailmalle? Jaa-a… No, siihen asti postauksemme tulevat käsittelemään Suomea ja oikeastaan lähialuetta, koska kovin pitkälle ei ehdi eikä malta lähteä. Seuraavassa postauksessa lisää Imatrasta ja sen nähtävyyksistä…