Suomen suurin matkablogiyhteisö

Antarktiksen valloitus (osa 2)

Päivä 6: Itsenäisyyspäivä Antarktiksella

Edellisen päivän huono tuurimme rantautumisten  suhteen kääntyi, sillä kuudes risteilypäivä aukeni tyynempänä. Pääsimme heti aamusta maihin Port Lockroyhin. Tämä toisen maailmansodan aikana perustettu brittiläinen tukikohta toimii nykyään kesäaikaan museona ja matkamuistomyymälänä. Se on ainut paikka Antarktiksella, josta voi lähettää postikortteja ja ostaa tuliaisia. Myymälässä käy jopa luottokortti! Täältä olisimme halunneet ostaa enemmänkin matkamuistoja, mutta jälleen kerran jouduimme toteamaan, ettemme voi juurikaaan lisätä kannettavaa tavaramäärää, reissua kun vielä oli melkoisen paljon jäljellä.

Brittien kesäaikaan auki oleva tukikohta Port Lockroy

 

Port Lockroylla näimme munia hautovia valkokulmapingviinejä. Ne olivat linnoittautuneet jopa rakennusten viereen. Näimme nyt ensimmäistä kertaa pingviinin munan, joka oli keskellä kivistä tehtyä pesää. Hauskaa oli myös seurata, kun jotkut pingviinit yrittivät varastaa pieniä pesäkiviä toisilta pingviineiltä omaa pesäänsä varten.

Kyllähän sillä pokkarikamerallakin joskus onnistuu.

 

Iltapäivällä pääsimme myös rantautumaan, tällä kertaa itse Antarktiksen niemimaalle vielä viimeistä kertaa tämän reissun aikana. Paikka oli nimeltään Paradise Bay. Monet postikorttikuvat Antarktiksesta on otettu juuri täällä. Tämä paikka ei alunperin kuulunut matkasuunnitelmaan. Koska jääolosuhteet Antarktiksen alueella muuttuvat todella nopeasti, joutuu miehistö tekemään muutoksia risteilyohjelmaan ja rantautumisiin. Tärkeintä on turvallisuus.

Antarktiksen häikäisevän kauniita maisemia

 

Paradise Baylla kiipesimme jälleen kerran ylös korkealle lumen peittämälle vuorelle. Ihailimme maisemia. Täällä jäävuoret olivat erityisen hienoja. Alas tulimme pyllymäkeä. Jotkut kiipesivät uudestaan ylös vuorelle päästäkseen laskemaan alas toistamiseen. Matkalaisten keski-ikä oli melkoisen korkea, mutta se ei estänyt ilonpitoa.

Paradise Baylla ohjelmassa oli myös tunnin kumiveneajelu. Pääsimme katsomaan jäävuoria läheltä. Ne olivat upeannäköisiä. Jäävuorten luona merivesi oli yhtä turkoosia kuin Karibialla! Siellä täällä oli hylkeitä lepäilemässä jäälautoilla. Ne kohottivat laiskasti päänsä, kun huomasivat vierailijoiden tulleen niitä katsomaan. Kahden kumiveneen kyydissä olleet matkustajat näkivät täällä lahtivalaan, mutta me emme valitettavasti kuuluneet niiden onnellisten ihmisten joukkoon.

Maisemia kumiveneajelun varrelta

 

Muistimme Suomea kohottamalla kuohuviinimaljat laivan baarissa 94- vuotiaan kotimaamme kunniaksi. Täällä me olimme tutkimusmatkalla kaukana kotoa, mutta lumi muistutti meitä Suomesta. Outoa vain oli valoisuus. Olimme suurin piirtein saman matkan päässä päiväntasaajalta kuin Etelä-Suomessa, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla. Täällä oli valoissa kuin Suomessa kesäkuussa!

Onnea Suomi!

 

Päivä 7: Viimeiset rantautumiset

Yöllä laiva taas keinui hiukan aallokossa, kun otimme suunnaksi Eteläiset Shetlandsaaret. Aamupäivällä rantauduimme Deception Island- nimiselle saarelle. Sieltä löytyi Whalers Bay, jossa oli 60- luvulla suljetun valaiden jalostuslaitoksen jäännökset. Ohjelmassa oli opastettu kierros. Muutama yhdyskunnasta eksynyt pingviini tepasteli rannalla. Kiipesimme ylös näköalapaikalle. Outoa oli kävellä hiekassa pitkästä aikaa.

Vanhoja valaiden jalostuslaitoksen rakennelmia

 

Whalers Bay on hyvin tuliperäinen paikka, ja läheisen tulivuoren purkaus on vaurioittanut monia ihmisen tekemiä rakennuksia. Näin kesäisin iso osa saaresta paljastuu sulavien lumimassojen alta. Rannalla oli kuumia lähteitä ja rantavesi tuntui lämpöiseltä. Halukkaat saivat pulahtaa mereen uimaan. Mekin käväisimme meressä. Vesi olikin kylmää syvemmällä, aivan kuin olisi avantoon mennyt. Rantahietikko puolestaan oli paikka paikoin niin kuuma, että se poltti jalkapohjia. Tulipahan uitua Antarktiksen vesissä!

Hyisen uimareissun jälkeen

 

Hauskannäköinen myssypingviini

 

Iltapäivällä rantauduimme viimeisen kerran tämän risteilyn aikana. Paikkana oli Half Moon Island, joka myös kuuluu Eteläisten Shetlandsaarten saariryhmään. Näimme viimein myssypingviinien yhdyskunnan. Näillä pingviineillä on hauskannäköinen musta ohut muotiparranmuotoinen viiru valkoisessa naamassaan. Lisäksi näimme ison joukon lumessa laiskottelevia Weddellinhylkeitä sekä vihdoin ja viimein myös hylkeistä suurimman, merinorsun. Mutta se pahuksen kamera, voi että…!!!

 

Nuori merinorsu lötköttelemässä rannalla

Viimeisellä rantautumispaikallamme Half Moon Islandilla vaelsimme hangessa ja näimme paljon hylkeitä.

 

Illalla laivan henkilökunta valmistautui tulevaan merimatkaan virittämällä muovipusseja teipeillä kaiteisiin ympäri laivaa. Oppaat muistuttivat meitä siirtämään kaikki särkyvät tavarat hytin kokolattiamatoilla vuoratuille lattioille. Yli kahden vuorokauden mittainen paluumatka takaisin Ushuaiaan halki Drake Passagen tulisi olemaan aallokkoinen.

 

Päivä 8: Kovaa merenkäyntiä Drake Passagella

Tänään ei ollut asiaa laivan ulkokansille, sillä kova ristiaallokko heilutti kovasti Ushuaiaa. Merenkäynti oli voimakkaampaa kuin menomatkalla. Merilinnut seurasivat taas laivaamme sen matkatessa takaisin kohti Argentiinaa. Ruokasalissa oli väljää. Onneksi pahoinvointilääkkeet tepsivät, eikä meidän tarvinnut jättää väliin yhtään ateriaa. Kävimme muutamaan otteeseen komentosillalla. Ohjelmassa olevat luennot kävimme myös kuuntelemassa.

Laivan luentosalissa tuli istuttua useaan otteeseen.

 

Päivä 9: Viimeinen päivä laivalla

Kova merenkäynti jatkui vielä iltapäivään asti. Päästyämme Drake Passagen päähän aallokko vaimeni ja laiva keinui enää tuskin ollenkaan. Ihmiset alkoivat näyttää taas terveiltä. Oppaat pitivät meille loppukoonnan menneestä risteilystä . Jokainen sai muistoksi DVD:n, jossa on ikuistettuna Ushuaian tutkimusmatka Antarktikselle 1.-10.12.2011. Lisäksi saimme laivan kapteenin ja retkikuntamme johtajan allekirjoituksilla varustetut todistukset siitä, että olemme käyneet Antarktiksella.

 

Päivä 10: Takaisin Ushuaiaan

Saavuimme Ushuaian satamaan aamulla klo 7. Kymmenen päivän matkamme oli tullut päätökseen. Tämä ei todellakaan ollut pelkkä risteily, vaan erittäin hienosti suunniteltu, järjestetty ja toteutettu tutkimusmatka. Antarktis on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka erikoisuutensa, hienojen maisemiensa ja upean eläinmaailmansa ansiosta. Antarctic Expeditions on yhtiö, jota voimme lämpimästi suositella kaikille Antarktikselle aikoville. Antarktikselle on mahdollista ostaa 10-20 päivän risteilyjä lokakuun ja maaliskuun väliselle ajalle. Meistä tuntui, että olisimme hyvin jaksaneet tuon 20 päivänkin risteilyn.

Mutta nyt meidän on aika suunnata uusiin seikkailuihin. Ihan ensimmäiseksi täytyy kyllä löytää uusi kamera. Ja onpahan sitten hyvä syy tulla Antarktikselle joskus uudestaan, kun tuo kuvauspuoli ei tällä kertaa mennyt ihan nappiin. Emmekä nähneet kunnolla valasta, keisaripingviineistä puhumattakaan…

Kohti uusia seikkailuja…

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply