Suomen suurin matkablogiyhteisö

Perun Limassa

Galapagos- saarten reissun jälkeen ajatus Limasta tuntui aika tylsältä. Luvassa olisi taas suurkaupunki, jonka vanhakaupunki tietysti olisi varmasti käymisen arvoinen paikka, mutta tuollaisen huippuluokan luontomatkan jälkeen  siinä ei olisi mitään erityistä hohtoa. Lensimme Limaan, koska halusimme säästää aikaa. Bussilla matka Quitosta Limaan olisi vienyt aikaa kokonaisen vuorokauden, mutta lentämällä sama matka taittui alle kahdessa tunnissa. Olimme molemmat aika väsyneitä Galapagos- saarten reissusta ja erityisesti muutaman huonosti nukutun yön takia, joten Limassa oleiluun sisältyisi jonkin verran ylimääräistä lepoa.

Limassa olimme varautuneet siihen, että taksit yrittäisivät huijata meitä väittämällä, että hostelli, johon haluamme mennä, on mennyt konkurssiin tai palanut tai sijaitsee vaarallisella paikalla. Olimme saaneet varaamastamme hostellista sähköpostin, jossa varoitettiin huijaavista taksikuskeista. Taksikuskit nimittäin saavat provikkaa hostelleilta hankkiessaan heille lisää asiakkaita. Kuinka ollakaan, kun hyppäsimme taksiin, niin johan sieltä alkoi tulla. Hostellimme on muka vaarallisella paikalla ja kuskilla olisi tiedossa edullinen ja hyvä toinen hostelli. Vaadimme päästä haluamaamme hostelliin. Olimme varautuneet pahimpaan, eli mahdolliseen ryöstöyritykseen tms. Onneksi epäilyksemme osoittautuivat turhiksi ja pääsimme kuin pääsimmekin hostellille.

37-vuotissynttärikakut Limassa

Liman vanhankaupungin kupeessa sijaitseva netin kautta varaamamme hostelli osoittautui hyväksi valinnaksi. Hostelli sijaitsi vanhassa rakennuksessa. Huoneet olivat korkeat ja tilavat. Keittiö oli pieni, mutta siisti. Pääsimme taas pitkästä aikaa itse kokkaamaan ruuat, kivaa! Anun myöhästyneet synttärikakut nautittiin myös hostellilla. Pesulakin löytyi parin kortteli päästä, joten saimme pyykit pestyä. 8kg:n pyykkikuorman pesettäminen maksoi vain 8e. Tosin tällä kertaa pesulan tädit olivat laittaneet meidän pyykkien sekaan jonkun toisen vaatteita, ja osa vaatteistamme puuttui. Homma selvisi onneksi, kun menimme takaisin pesulaan reklamoimaan. Lopulta saimme kaikki vaatteemme puhtaina mukaamme.

 

San Martinin aukio

Yksi kaduille tehdyistä koristeista. Materiaaleina oli käytetty kukkien terälehtiä ja hiekkaa.

Kävimme tietysti katsomassa, miltä Liman vanhakaupunki näyttää. Hienohan se oli isoine aukioineen, kirkkoineen ja muine vanhoine rakennuksineen. Vanhassakaupungissa vain oli jotain perin kummallista käynnissä. Luulimme ensin, että meneillään on jokin mielenosoitus, koska ihmisiä ja poliiseja oli joka puolella. Sitten ajattelimme, että kyseessä on jokin isompi kulkue. Lopulta arvelimme itse paavin olevan kaupungissa. Eipä ollut mikään noista. Asia selvisi keskusaukiolla. Kyse olikin uskonnollisesta juhlatapahtumasta. Jeesuksen kuvalla varustettua isoa ikonin tapaista koristetta rahdattiin ympäri aukiota. Koristeen vieressä paloi kynttilöitä. Ihmiset hurrasivat, taputtivat ja rukoilivat. Monet olivat pukeutuneet violetin ja valkoisen värisiin vaatteisiin. Nämä värit näyttivät olevan keskeisiä seremonian kannalta, sillä myös monet vanhat rakennukset sekä keskusaukion katedraali oli koristeltu ko. värein. Joka paikassa myytiin valkovioletin väristä krääsää ja sen värisiä ilmapalloja näkyi myös kaikkialla. Liikkuminen aukion läpi oli mahdotonta, koska tungos oli niin valtava. Lopulta kiersimme aukion parin korttelin päästä ja pääsimme eteenpäin reittiä, jota hostellilla saadussa kartassa oli suositeltu.

Väkijoukkoa Liman pääaukiolla

 

Limassa kävimme myös uudemmassa osassa Mirafloreksessa, josta löytyi ravintoloita, ostoskeskuksia ja kauppoja. Menimme aina Larcomar- ostoskeskukseen asti, josta näki alas Tyynenmeren rantaan. Yritimme kurkistella alas, josko siellä näkyisi joitain hienoja merilintuja tai muita eläimiä. No, eipä siellä ollut kuin muutama lokki ja pari surffaajaa. Ilma oli tänään viileä ja pilvinen. Eilen tarkeni t-paidassa, mutta tänään piti kulkea pitkähihaisessa. Liman ”kevät” ei ollut vielä kääntynyt kesäksi. Hostelli oli sisältä niin kylmä, että Anun sormet jäätyivät kalikoiksi ilman hanskoja. Syykin selvisi – hostelli oli periaatteessa ulkosalla, koska erään käytävän seinä oli avoin sisäpihalle. Lämmityksiä ei tietenkään ollut. Kuuma tee ja lämpimät vaatteet auttoivat. Huoneessa tarkeni onneksi nukkua hyvin, koska peitto oli todella lämmin. Ja kyllä meitä nukuttikin! Univelat piti saada pois, koska matka jatkui . Liman jälkeen suuntasimme kohti Cuscoa.

Mirafloreksen ranta, joka on selvästi kaupungin tasoa alempana

 

Facebooktwitterby feather
Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply