Back to bussiness – Fiilistelyä ja Berliinin graffiteja

No nyt on hyvä fiiwis! En ole hetkeen muistanut miltä tuntuu, kun ei tarvitse heti ensimmäiseksi töiden jälkeen avata pääsykoekirjaa. Pänttäys on nyt ohi ja elämä jatkuu taas. Mua ei edes koetulokset stressaa, koska parempaan en olisi pystynyt. Meni ihan hyvin noin niinku omasta mielestä, mutta kaikki on nyt kuitenkin pääsykoejumalien käsissä. Mulla on muutenkin jo koulupaikka alla, joten ei ole sen puoleen paineita.

Juhlistin tästä urakasta selviytymistä käymällä kampaamossa ja seuraavaksi voisinkin tuikata tuon koeaineiston tuleen ja tanssia voitontanssin liekkien lomassa. Sen teen. Tai itseasiassa ennen sitä laitan pyykkikoneen pyörimään, kun vihdoin on aikaa myös siivoamiselle (Sami on viime aikoina puunannut kämppää ympäriinsä kuin pieni hiiri). Korkea aika saada taas vaimokin imurin varteen. Kertoisinko vielä vähän lisää meidän kotitöistä..?
Keväiset kuvat Berliinin kaduista sopii täydellisesti mun tän hetkiseen olotilaan. Jotenkin tuo kaupunki vain osaa piristää. Kirjoittelin muuten ennen reissua siitä, kun kaupunkilomilla tulee yleensä ahmittua päivästä toiseen aina siihen kriittiseen halkeamispisteeseen asti (linkki postaukseen). Juustokakku on Samin tilaama, itsehän kituutin vain cappuccinon voimin… Eipä tuo loma kyllä miinukaloreiden puolelle mennyt kaikesta yrityksestä huolimatta, mutta eipä tullut kuitenkaan ahmittua! Saatanpa tehdä tuosta ristiriitaisia tunteita herättäneestä kokemuksesta erillistä selontekoa toisessa postauksessa.

Ajeltiin metrolla Berliinin yli ja ympäri ja suurin osa näistä kuvissa esiintyvistä graffiteista onkin ikuistettu supervärikkäässä ja urbaanissa Kretzbergin kaupunginosassa. Metrolla on kyllä kätevä tutustua Berliinin kaupunginosiin about 7 euron päivälipulla. Olisi tehnyt mieli tutkia Kreutzbergiä pidempäänkin, mutta tajuttiin lähteä sinne tutkimusretkelle vasta viimesenä päivänä, kun lento kotiin koitti illalla. Jäipä taas sopivasti syy palata takaisin (:
Vielä pari viikkoa sitten oli tunnelma hieman eri kuin nyt. Avauduin blogiahdistuksestani täällä ja sainkin paljon lohduttavia ja huojentavia kommentteja, iso kiitos niistä (: Asiasta kertominen oli tosi helpottavaa, puhumattakaan vertaistuen määrästä. Suosittelen lämpimästi kaikkia kanssabloggaajia tekemään samoin, ei sitten tarvitse vain yksistään olla solmussa ajatustensa kanssa. Pieni blogiloma oli kyllä paikallaan, vaikka en ihan kahta viikkoa malttanutkaan pitää päätäni kiinni täällä blogin puolella, kiitos postausten ajastamismahdollisuuden..

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntuu hyvältä kirjautua kirjautua blogin ohjausnäkymään. En malta odottaa, että pääsen luonnoksissa roikkuvien keskeneräisten reissukertomusten ja muiden työn alla olleiden postausten kimppuun. Tuli nyt tuosta ohjausnäkymästä jostain syystä mieleen lentokapteenin hommat ja ohjaamo, ei vissiin reissujalkaa vipata. Mun mielestä pari viikkoa olisi bueno väli matkojen välillä, niin ei tarvitsi koko aikaa potea matkakuumetta. Tykkään noista Itä-Berliinin liikennevaloukkeleista! Tuollaiset voisi mun puolesta olla joka paikassa. Muutenkin kontrasti idän ja lännen välillä on jotenkin kiehtova. Itä-Berliinin rakennuksia ei voi nähdä kauniina mitenkään päin, mutta jotain siistiä niissäkin mun mielestä on. En mä tiedä, joku tuossa kaupungissa viehättää. Käytiin myös Kurfurstendammilla sijaitsevassa The Story of Berlin -museossa ja siitäkin on jo jutuntynkää luonnoksen tasolla. Ei sen kummepia, halusin vain virallisesti ilmoittaa, että blogilomat on nyt mun puolesta lusittu (:

Pysy kärryillä blogin FB-sivujen kautta & reissukuvia löytyy instasta nimellä @jennavaltari