Matkataas ajassa pääsiäiseen ja meidän viikonkolpun getawayhin Berliinissä.

Sää viileni ja tuuli tuiversi siihen malliin, että päätettiin liikahtaa terdeltä bratwurstin ja olusen ääreltä sisätiloihin ja löydettiinkin itsemme lopulta The Story of Berlin -museosta Kurfurstendammilta, aivan meidän hotellin lähettyviltä. Mulla ei ollut mitään odotuksia tuon museon suhteen, halusin vain äkkiä päästä sisälle lämpimään – kylmä huurteinen ja jäätävä tuuli ei ole mikään mun lempikombinaatio. 

Museon 23 erilaista teemanäyttelyä vei meidät ihmettelmään ihmisten jokapäiväistä elämää koko kaupungin historian ajalta, kaukaisimmillaan 800 vuoden takaiseen Berliiniin. Museo sopii todella hyvin myös lapsiperheille. Historian, kasvatuksen ja taiteen asiantuntijat ovat yhdessä luoneet todella mielenkintoisen ja informatiivisen pläjäyksen menneistä tapahtumista ja ihmiskohtaloista tässä mielenkiintoisessa kahtia jakautuneessa ja sittemmin yhdistyneessä kaupungissa.

Ydinpommisuojassa maanalaisessa bunkkerissa

Osallistuimme opaskierrokseen, joka mahdollisti pääsyn maan alle kylmän sodan aikaiseen ydinpommisuojaan, jonne mahtuu 3600 ihmistä hädän hetkellä.  Opiskelijahintaiset liput museoon maksoivat 9 euroa ja mielelläni maksoinkin tuosta kokemuksesta sen verran. Opastaja selosti kaiken saksaksi ja englanniksi. Opas näytti nauttivan työstään ja vastaili innoissaan kysymyksiin. Hänen jutuilleen sai nauraa moneen otteeseen, hauska kaveri!

Bunkkeria on mahdollista hyödyntää vielä tänä päivänäkin, mikäli tulisi tilanne päälle ja olisi syytä pelätä esimerkiksi ydinaseita. Voin vain kuvitella, miltä tuntuisi elää ja asua tuollaisissa puitteissa kuukausia monen muun tuhannen ihmisen kanssa. Ylimääräistä tilaa liikkumiseen ei ole, sillä jokainen neliömetri on hyödynnetty – ihmiset makaisivat sänkyjä muistuttavissa karsinoissaan lähekkäin kuin sillit purkissa. Bunkkeri ei tarjoa minkäänlaista yksityisyyttä, sillä wc- ja suihkutiloja oli vähän suhteessa ihmismäärään. Yksityisyyttä ei muutenkaan vaalita, sillä koko bunkkerista puuttuvat ovet – myös vessoista.Tässä komeilee bunkkerin keittiö lasi-ikkunan takaa kuvattuna. Äkkiähän tuolla pyöräyttää eväät 3600 ihmiselle!

Bunkkerikäynti ei välttämättä sovi, jos ahtaat käytävät tai suljetut tilat ahdistavat. En yhtään ihmettelisi, jos joku tuntisi olonsa ahdistuneeksi suljettujen ovien sisällä maan alla pimeässä bunkkerissa sinisten valojen hohtaessa. Bunkkerissa olisi tositilanteessa ahdasta, meluisaa, kuumaa ja kosteaa oppaan mukaan, joten oltavat olisi kaikkea muuta paitsi mukavat.

Noin puolen 45 minuutin mittaisen bunkkerikäynnin jälkeen kömmittiin takaisin päivänvaloon ja jatkettiin museon teemanäyttelyihin tutustumista.Yllä olevan kuvan ydinpommi kylmänsodan ajalta oli valtava, se täytti koko huoneen. 
Berliininmuurin palasia. Yllä olevassa kuvassa on kulissit Itä- ja Länsi-Saksan asunnoista. 

Museo oli täynnä virikkeitä ja sokkeloisia teemahuoneita oli mielenkiintoista kierrellä. Suosittelen kyllä, jos ulkoilma ei houkuttele tai muuten vaan haluaa vaihtelua kaupungilla kiertelemiseen! Kaksi tuntia kului kuin siivillä ja taas tuli opittua jotain uutta Berliinin historiasta.

Pysy kärryillä uusista postauksista blogin Facebook -sivun avulla! Mut löytää myös Instagramista nimellä @jennavaltari, jos haluaa seurata reissuja reaaliajassa.