Oi, ihana toukokuu! Vaikka talvea tuppaan hehkuttamaan blogissani jatkuvalla syötöllä, on kevät aina yhtä ihana. Rakastan kultaisia ja usvaisia aamuja ja kuulaita iltoja. Kun ensimmäiset sinivuokot saapuvat vähän ujosti ja arasti polun varrelle, on se aina yhtä suuri yllätys – aivan kuin sinuvuokot eivät saapuisi joka vuosi samaan vuodenaikaan.
Turussa ei nyt ihan hirveän lämmin kevät ole tähän mennessä ollut, mutta ei se haittaa – soon kevät silti! Koiran kanssa on tullut jo aika monet auringonlaskut nähtyä ja kukkapuskat tutkittua, mutta näin lapinjuntista on yhä yli kymmenen Turku-vuoden jälkeenkin hämmentävää, kuinka kevät voi tarkoittaa eri asioita maamme eri kolkissa.
Mutta onhan nämä nyt hirveän kauniita, sekä sinivuokot että valkovuokot! Molemmat vuokkokuvat on otettu Katariinanlaaksossa, joka on erinomainen tähystyspaikka kevätseurantaan.
Eilen kävin Marin kanssa mässyttämässä kevään ensimmäiset pehmikset, ja samalla piti tietenkin käydä päivittelemässä kirsikkapuita. Voiko väittää asuvansa Turussa, ellei ole jo käynyt kuvaamassa kirsikkapuita?
Kevääseen kuuluu tietenkin myös euroviisufiilistely! Musiikillisesti Euroviisut eivät niinkään puhuttele, vaan enemmänkin kyseessä on ihan puhtaasti perinne – Euroviisuseuranta kuuluu kevätfiilistelyyni samoin kuin luonnon heräämisen tarkkailu ja jääkiekon MM-kisat. Tänä vuonna minulla ei ole oikein suosikkia, mutta odotan silti finaalia uteliaasti. Millaisia ajatuksia teillä herää Euroviisuista?
Euroviisut ja muut kevään merkit tarkoittavat myös sitä, että kohta on kesäloman aika. Olemme jo merimiehen kanssa suunnitelleet kesän ajaksi kivoja retkiä pohjoiseen (yllätys), ja meidän kesälomakautemme starttaa Tuskailulla. Mutta sitä ennen on vielä onneksi aikaa nauttia kevään kauneudesta!