Senatsbergetin hyvinvointipolulla yhdistyvät oikeastaan ihan kaikki elementit, joita leppoisalle luontoretkelle lähtevä voi kaivata. Polku mutkittelee syvänvihreän vihreän havumetsän uumenissa kohti jäkäläinen kalliomaastoa, jonka laelle rakennetusta lintutornista avautuu maisema kohti saaristoa. Mitä muuta voikaan toivoa?
Joku voi ehkä nostaa esiin laavun ja tulistelumahdollisuuden tärkeyden retkikohdetta valitessaan, mutta nämäkin seikat on otettu huomioon. Kemiönsaaren Taalintehtaalla sijaitseva reitti on monipuolinen ja monentasoiselle liikkujalle sopiva. Senatsbergetin hyvinpoluksi nimetty reitti on kaiken kaikkiaan reilun kuuden kilometrin mittainen, ja reitin voi tehdä rengasreittinä.
Reitti on todella erinomaisesti opastettu keltaisin symbolein. Reitin varrella on myös kymmenkunta kylttiä, jotka kertovat luonnon vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Yksi koko reitin kuriositeeteista on Vädersten-kivi, joka kertoo, mikä säätilanne on. Jos ei siis osaa päätellä poskipäihin osuvasta vinkasta, mikä sää on, huojuva kivi kertoi tuulesta.
Eräs spanieli on sitä mieltä, että koiran hyvinvointia lisäävät auringonvalo ja tuulen mukana tulevat hurmaavat hajut. Neliveto oli aika hyvin hurtalla reissumme aikana hallussa, mutta minkäs koira mahtaa, kun kalliokiipeily on niin hupaisaa puuhaa.
Senatsbergetin reitillä voi kulkea pitkospuita pitkin suomaiseman halki ja järvien rantamilla – yhtä lailla myös tien vartta pitkin ja kuntoradalla. Me emme käyneet ihan koko reittiä tällä kertaa, vaan nipsaisimme suklaahiput keksistä, sillä halusimme ennen kaikkea fiilistellä reitille nimensä antaneen Senatsbergetin kalliokukkulan näkymiä.
Yleensä elämässä on aikatauluja ja kiirettä, joten oli rentouttavaa kaivaa kuksat ja termari esille repusta ja vain nauttia kauniista maisemasta. Aurinko porotti jopa lämpimästi, joten kevättä oli ilmassa!
Reitin laavu ja tulistelupaikat ovat todella hyvässä kunnosa, ja samoin on myös näköalatornin laita. Parin sadan metrin päässä kukkulan laelta on puuvaja, josta voi ottaa halutessaan klapeja mukaan nuotion sytyttämiseksi.
Huhtikuun alussa polulla oli vielä hivenen jäätä, joten etenkin Senatsbergetin laelle kiivettäessä piti muutaman kerran miettiä, mihin astuisi. Muutoin osuus, jonka kuljimme, oli aika helppo. Liikuntarajoitteisille reitti ei sovi, mutta jonkin verran kuntoilua harrastaville ja luonnon rauhaa kaipaaville reitti on sopiva vaihtoehto.
Kaiken kaikkiaan noin kuuden kilometrin mittaisen rengasreitin parasta antia on ehdottomasti yltäkylläisen vihreän metsän läpi mutkitteleva kinttupolku. Yksi maailman kauneimmista asioista on se, kun keväiset auringonsäteet ujuttautuvat uhkeiden havupuiden välistä ja saavat tummanvihreät mättäät hohtamaan kultaisina.
Senatsbergetin reitti oli oikein mukava, ja voisin kuvitella, että käymme lumen sulattua tai kesän korvilla uudemman kerran reitillä. Olisi mielnekiintoista myös käydä koko reitti läpi, tosin en välttämättä ihan hirveän suuria odotuksia lastaisi kuntorataosuudelle. Joka tapauksessa sen perusteella, mitä hyvinvointipolusta näimme, mukava päiväretkikohde on kyseessä. Ennen kaikkea metsän hiljaisuus ja tietenkin aavistus merestä tekevät reitistä mielenkiintoisen.
Lisää tietoa löytää Kemiönsaaren sivuilta.
Olen ajatellut ajella alkukesän aikana Kemiönsaaren suuntaan, kun tarkoitus olisi lähteä käymään myös tänä vuonna Begtskärin majakalla. Ehkäpä retkeen voisi yhdistää myös ainakin osan tuosta Senatsbergetin reitistä, kuulostaa mukavalta luontopolulta.