Suomen suurin matkablogiyhteisö

Toukokuun parhaat

Ah, toukokuu. Kuukausi, joka tuo maailmalle jääkiekon maailmanmestaruuskisat ja Euroviisut sekä Turkuun kevään. Lämpöaalto sai yks kaks luonnon ryöpsähtämään vehreään kesäloistoonsa, ja lintujen sinfoniat täyttivät ilmatilan. On aina yhtä euforista kulkea mettäpoluilla ja kuunnella lintujen sirkutusta samalla, kun metsän vihreä ja spanielin turkki saavat kultaisia sävyjä ilta-auringon loisteessa.

Toukokuun paras reissu oli tietenkin pohjoisen suuntaan, jossa vierähti viikko. Oli keväistä ja talvista, vihreää ja lumista. Oli poroja, jäniksiä, tunturipurojen solinaa ja tulvajoen virtaa. Missä on aarteesi, siellä myös sydämesi, ja aarteeni on ehdottomasti kotipaikkani. Tämä tuli varmasti yllätyksenä.

Kivaa oli myös Kuuvannokassa, jossa kävimme vappupiknikillä. Aurinko paistoi, tuulen mukana kantautui meren tuoksuja, ja Arwenilla oli hauskaa. Kesä tuli äkkiä Turkuun; kuun alussa Ruissalon luontopolkujen varsilla oli havaittavissa aika pieniä lehtisilmuja, mutta vain muutaman viikon kuluttua kevät sai lähteä lomille ja antaa kesän saapua riikinkukkoväreissään kulmille. Kuuvannokka on mielestäni yksi Ruissalon helmistä, sillä meren läheisyydessä on aina kiva olla.

Paras ilmestys oli tietenkin kirsikkapuiden loisto jokirannassa. Voiko joku olla tykkäämättä kirsikkapuista?

Toukokuussa tuli myös vietettyä paljon aikaa ihan lähimetsissä. Olemme nyt vuoden päivät asuneet keskustan ulkopuolella, ja joka päivä iloitsen siitä, että voin vain kiskaista lenkkarit jalkaani ja mettä on melkein jo ulko-ovella vastassa, eikä tarvitse kulkea kilometritolkulla betonia pakoon. Harva se kerta tulee bongattua peuroja ja ainakin jäniksiä – ja ties minkälainen määrä faunaa tarkkailee meitä. Paras rentoutumiskeino toukokuussa olikin vain nauttia lähimetsän rauhasta ja huolenpidosta.

Paras huvitus oli Arwenin ansiota. Hurtta on nyt oivaltanut, että parveke on oivallinen paikka kytätä, mitä pihalla tapahtuu, ja toukokuussa stalkkeritouhu nytkähti ihan eri tavalla käyntiin. Nyt neiti haluaa pötkötellä parvekkeella oikeastaan koko ajan ja ihan vaan kytätä.

Toukokuun paras ilmiö oli Damiano David. Se vaan, että hän on 22-vuotias. Melkein aloin potea ikäkriisiä. Noh, onneksi en sentään aivan voisi olla hänen äitinsä, mutta ei enää kaukana siitä olla. Milloin tässä kävi näin?

Parhaat ateriat olivat tarjolla sekä äitini keittiössä että kotona merimiehen kokkailujen kautta, mutta täytyy sanoa, että Gustavo saa roppkaupalla pisteitä koiraystävällisyydestä ja ennen kaikkea ihan taivaallisen hyvästä pizzaelämyksestä. Gustavo on yksi parhaimmista pizzapaikoista Turussa!

Ja niin alkoi kesä. Odotan jo kesälomaa, johon ei ole enää pitkä matka.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.