Suomen suurin matkablogiyhteisö

Turkuun tuli talvi!

Ai että, olen viime ajat ollut into piukassa, sillä Turussa on ollut talvi. Yleensähän lumi kiertää Turkua kuin ruttoa, mutta nyt tammikuussa Turussa on ollut vallan kiitettävästi lunta ja pakkasta.

Olen ehkä todennut muutamaan otteeseen blogissani, että rakastan talvea. Rakastan lunta, pakkasta, luonnossa vallitsevaa hiljaisuutta ja värimaailmaa. Olen onnellisimmillani kahlatessani syvässä hangessa ja tuntiessani lumen pehmeyden. Rakastan ensilumen mukanaan tuomaa toivoa valosta, jonka pysyvä lumi tuo mukanaan. Rakastan kaamosta, joka loihtii värikirjon taivaalle ja antaa tähtien ja kuun loistaa taivaalla. Rakastan kevättalvea, jolloin aurinko lämmittää pakkaspäivänä ja luo huikeita kontrasteja. Talven eri vaiheet saavat maiseman näyttämään ihmemaalta. Talvi, taianomainen vuodenaika!

Yhtenä lauantaina hiippailimme lähimetsässä, joka oli unelmiakin pehmeämmän vaahtokarkkilumen peittämä. Istua mätkähdin hetkeksi lumeen ja vain katselin ympärilleni. Aurinko porotti ja sai puuterilumen timantit loistamaan. Mäntyjen oksat notkuivat muhkean lumikerroksen alla. Siellä täällä mutkitteli eläinten jälkiä. Hiljaisuus laskeutui kauniina lähimetsän suojaan.

Tai noh, jottei nyt ihan hiljaisuuden yliromantisoinniksi menisi, hiljaisuus täyttyi välillä lumeen syöksyilevän naskalihampaan touhuista. Merimiehellä on nyt mukavat oltavat, kun hänellä on kaksi talvea rakastavaa muijaa talossa.

Hetkittäin tuntui siltä, että olisin siirtynyt ajassa takaisin parinkymmentä vuotta ja kevättalven lupporeissuille (eli hankkimaan poroille luppoa puista). Vain termarikaakao ja eväsleivät uupuivat.

Ei tarvinnut kauas lähteä tavoittaakseen luonnon kauneutta ja kosketusta metsään.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.