Suomen suurin matkablogiyhteisö

Naantali

Siirrytään vielä hetkeksi kesämuisteloihin ja tarkemmin sanottuna heinäkuiseen Naantaliin, jossa vietimme ihan muina turisteina kesälomapäivää.

Vaikka Turussa asuvana Naantali on lyhyen bussi- tai pyöräilymatkan päässä, en ole tainnut koskaan käydä Naantalin suunnalla ydinkesän aikoihin, mutta muina vuodenaikoina kyllä. Heinäkuussa aurinko paistaa porotti antaumuksellisesti, kuten olettaa saattaa – olen melko varma, että sanonta ”paistaa kuin Naantalin aurinko” ei ole täysin tuulesta temmattu ilmaisu. Ne muutamat kerrat, kun olen viehättävässä kaupungissa päässyt käymään, ovat sääolosuhteet olleet varsin suosiolliset. Olipa silti sää tai vuodenaika mikä tahansa, Naantali on sopiva päivämukin (eli päiväreisun) kohde.

Naantali kantaa yhden vanhimman suomalaiskaupungin manttelia. Naantalin juuret ulottuvat keskiajalle, tarkemmin sanottuna vuoteen 1443, jolloin piispa Maunu II Tavastin Maskuun perustama birgittalaisluostari siirrettiin silloiseen Raisioon kuuluvaan Ailoistenniemeen. Maskun maaperä oli osoittautunut haastavaksi luostaritoimintaa ajatellen, minkä vuoksi luostari siirrettiin Naantalin puolelle. Naantalin nimi juontuu ruotsinkieliseen nimeen Nådendal, Armon laakso, joka oli alun perin maskulaisluostarille annettu nimi.

Luostarin aikakausi tiesi koko kaupungille kukostavia aikoja. Kaupunki oli pyhiinvaeltajien suosiossa, ja luostarille annettu kaupankäyntiprivilegio vaurastutti kaupunkia. Auvoista aikakautta ei ihan loputtomiin kestänyt, vaan uskonpuhdistuksen myötä katolinen luostari sai sulkutuomion vuonna 1544. Pari vuosikymmentä myöhemmin luostari määrättiin kokonaan purettavaksi, ja luostarista saatua kiviainesta käytettiin niin kirkon kellotornin kuin asukkaiden kotien rakennusprojekteissa. Luostarille kuuluneet maatilat saivat uudet omistajat, kun rälssiin kuuluvat hamusivat niitä itselleen.

Luostarin suljettua ovensa kaupungin taloustilanne heikentyi, ja kaupungin kaupankäyntioikeuksia nitistettiin. Kaupungin talouden kurjimusta syvensi vuonna 1628 jyllännyt palo, jolloin kaupunki kärsi mittavista tuhoista. Lopulta vuoden 1723 valtiopäivillä jopa pohdittiin, josko olisi syytä nipsaista Naantalilta kauppaoikeudet kokonaan pois ja määrätä kaupungin porvaristo toimimaan Turun puolella. Naantalilaiset eivät jääneet vaikeuksista huolimatta pyörittelemään peukaloitaan, vaan sukkapuikkoja – villasukkien kutomisesta tuli naantalilainen perinne.

1700-luvulla Naantalissa alkoi paistaa kuitenkin taas aurinko. Naantaliin syntyi kylpylätoimintaa, kun professori Petter Elfving hoksasi, että Viluodon lähdevesi olisi parannuskonsti suurin piirtein kaikkiin mahdollisiin tauteihin. 1700-luvun puoliväliin mentäessä kaupunki sai tullikamarin ja tullipuomin, ja seuraavalla vuosisadalla Naantali oli jo eloisa turistikaupunki, jossa vietettiin iloista seuraelämää. Nykyään Naantali on vauras teollisuuskaupunki, jossa sisäsaaristoon upeat maisemat, Muumimaailma ja muistot menneisyydestä yhdistyvät kokonaisuudeksi.

Naantalin kaunis kivikirkko on ainut luostarista nykypäivään jäänyt osa. Nykyään harmaakivikirkko lienee yksi Naantalin merkittävimmistä kohteista ja nähtävyyksistä, ja sellainen se oli myös pyhiinvaeltajien aikakaudella. Kirkko valmistui mitä todennäköisimmin aivan 1400-luvun viimeisillä hetkillä, mutta nykyistä kivikirkkoa sanotaan edeltäneen puukirkko. Nykyään kirkossa on mielenkiintoista esineistöä – esimerkiksi komea, renessanssityylinen saarnastuoli on peräisin vuodelta 1622.

Naantalin historiaan voi tutustua kaupungin museossa, joka on sijoitettu kahteen puutaloon, Humpin ja Hiilolan taloihin. Humpin talossa pääsee tutustumaan kahteen pysyvään näyttelyyn; yhteen tilaan on rakennettu todella upea luostarin pienoismalli, jossa seurataan nunnien elämää keskiaikaisessa birgittalaisluostarissa, ja toiseen Naantalin muinaishistoriasta kertova arkeologianäyttely. Kesällä 2020 Humpin taloon oli rakennettu hauska teemanäyttely, Suihketta kainaloon – näyttely peseytymisen ja hygienian historiasta. Humpin talosta löytyy kiva puoti, Museokauppa Säsonki.

Hiilolan taloon on sisustettu 1800-luvun loppupuolen tyylisuuntausten mukaisesti porvariskoti. Muun muassa sukkaperinteestä, Lindbomin sisarusten nukeista ja kylpylän vaiheista oppii Hiilolan talossa. Lisäksi Sau-Kallion talo, joka sijaitsee puutarhan tuntumassa, kertoo käsityöläisperheen arjesta. Naantalin historiasta kertoo myös taiteilijakoti Casa Haartman, joka on ainakin kesäkauden 2020 kiinni.

Mielenkiintoisten museoiden lisäksi Naantalissa on suloisia pikkukahviloita, ravintoloita ja tietenkin hurmaavia, vanhoja puutaloja. Kuparivuori, josta avautuu kaunis näkymä sisäsaariston suuntaan, on täydellinen paikka piknikin viettoon, ja kalliolla kasvaa monenlaisia kasveja, joita on ennen muinoin käytetty lääkeyrtteinä, kuten mäkikuisma ja käärmeenpistoyrtti. Kuparivuoren historiaan kiteytyy paljon arvokasta tietoa ja muistoja menneistä ajoista. Jatkosodan tiimellyksessä Kuparivuorta hyödynnettiin ilmavalvonnassa. Niinpä kukkulan laella on vielä tänäkin päivänä eräänlainen bunkkerin tapainen, kivistä rakennettu tähystyskoppi. Kuparivuoren rannalle on pystytetty muistoristi laivaston sankarivainajille.

Vuonna 1934 valmistunut, maamme kolmannen presidentin mukaan nimetty Ukko-Pekan silta yhdistää Naantalinsalmen ja Luonnonmaan saaren. Parisataa metriä pitkä valmistui aikoinaan helpottamaan käyntiä Kultarantaan. Vuosikymmenten vaihtuessa liikennemäärät kasvoivat sen verran, että 1980-luvulla Ukko-Pekan sillan viereen rakennettiin uusi ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu silta. Ukko-Pekan silta jäi kuitenkin uuden sillan viereen kevyen liikenteen kulkureitiksi.

Turusta Naantaliin pääsee kätevästi omalla pyörällä, bussilla tai tietenkin legendaarisen höyrylaiva Ukko-Pekan kyydissä. Minkä tahansa kulkuneuvon valitseekin, Naantali on kiva kaupunki. Se on kesäisin kauneimmillaan, mutta syksyisin ihanan tunnelmallinen. Talvella ja alkukeväästä, jos meri saa ylleen jääkuorrutteen, on jäällä kävely tai luistelu loistavaa ajanvietettä.

Naantalin historiasta olen kaapannut tietoja Naantalin sivuilta.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.