Kesäsade on ihana ilmiö. Kevyet vesipisarat tuntuvat raikkauden lähteiltä varsinkin lämpimänä kesäpäivänä, ja kun sade lakkaa ja illan värit alkavat loistaa, luonnossa on kaunista. Heinäkuisen sadepäivän päätteeksi Kesänkijärvellä väriloisto oli upeaa katseltavaa – jos nyt muutenkin tuntureiden välissä sijaitsevaa järveä kiertäessä on mukavat oltavat, sadetta seurannut ilta-aurinko korosti loistoa.
Kesänkijärveä kiertävällä kierroksella on mittaa vajaat kuuden kilometrin verran, mutta reitin aikana ehtii kulkea tuntureiden juurella, järven reunustalla, suoalueen ylittävillä pitkospuilla ja aarnimetsässä. Taustalla solisevat purot, ja vähän väliä voi kuulla monenlaisten lintujen tarinointia.
Rengasreittinä kulkevaa kierrosta kuljetaan myötäpäivään, ja retken voi aloittaa Kesänkijärven rannassa sijaitsevalta parkkipaikka-alueelta. Järven liepeiltä lähtee toki patikkareittejä ympäri tunturi- ja kyläaluetta, esimerkiksi Pirunkuruun voi kavuta juuri näiltä kohdilta. Reitti on tarkoitettu sekä kävellen että pyörillä liikkuville.
Parkkipaikalta ei ole pitkä matka laavulle tai Kesängin keitaalle, latukahvilaan. Laavulle asti liikuntaesteiset pääsevät suht helposti, ja opasteet ohjaavat kulkua.
Koko pituudeltaan reitti ei ole soveltuva liikuntarajoitteisille, sillä reitille on rakennettu soisten kohtien ylittämistä helpottamaan rautapitkoksia ja myös kapeita pitkospuita. Reitillä on myös jonkin verran juurakkoja, mutta sanoisin kierroksen olevan helppokulkuinen.
Jänkällä oli heinäkuun lopussa punaposkisia hilloja siellä täällä. Voisinpa purkittaa valloittavat tuoksut, jotka suomaisemaa hallitsevat!
Kesänkijärven kierros on täydellinen valinta silloin, kun kaipaa rentoa, kiireetöntä iltakävelyä tai vaikkapa palauttavaa lenkkiä vaelluksen päätteeksi. Tai kun yksinkertaisesti haluaa kokea jotain kaunista, sillä tunturien juurella sinisen veden äärellä kelpaa olla.
Haluan loppuun todeta jotain todella syvällistä ja analyyttistä: rohki nättiä on!