Jokivarresta

Pienen välimatkan päässä Kaarinan Rauhalinnasta ja parinsadan metrin päästä Kuusistonsalmen rannasta, peltojen keskeltä, löytyy kaksi lehtometsää, joissa kasvaa tammipuita ja pähkinäpensaita. Keväisin ruskeiksi haalistuniden lehtien, jotka ovat pudonneet maankamaralle edellissyksynä, lomasta pilkistävät kauniit sini- ja valkouvokot, ja myöhemmin kesästä maiseman vihertyessä vallan ottavat kielot.

Karpanmäki on pieni, asutuksen keskelle jäänyt luonnonsuojelualue ja valtakunnallisesti merkittäväksi määritelty alue, jossa jalopuut kilpailevat paikasta auringossa kahden kallionyppylän välissä. Mäen juurella Kuusistonsalmi hohtaa kauniin sinisenä.

Pienestä lehtometsiköstä pääsee hiekkatietä pitkin Tuorlan lehtometsikköön jatkamaan noin neljän kilometrin pituista luontopolkua. Tuorlan puolella on myös lapsille suunnattu noin kilometrin mittainen peikkopolku. Polut on merkattu hyvin selkeästi opastein, ja matkan varrella on jopa nuolen muotoiset opasteet ohjaamassa kulkua. Sanoisinkin, että luontopolku sopii mainiosti myös aloittelevalle kulkijalle.

Joskus voi olla vaikea nähdä metsää puilta tai luontopolkua metsältä.

Natura 2000-alueisiin kuuluva Tuorlan lehto on luonnontilainen, ja vanha metsäpohja mahdollistaa runsaan kasviston elämisen. Lehtometsissä kasvaa pähkinäpensaita, taikinamarjaa, paatsamia ja lehtokuusamaa sekä tammipuita ja vuorijalavia. Maisema vaihtelee lehdosta kallioketoon ja niittyyn – kalliokedoilla kasvaa muun muassa kalliokieloja ja keto-orvokkeja siinä missä sikoangervo ei ole harvinainen näky metsiköiden liepeillä sijaitsevilla niityillä.

Monenmuotoisten ja -näköisten kääpien yhdyskunta on myös havaittavissa lehtometsässä.

Luontopolun varrella kasvaa vähän erikoisempia kasveja; vuonna 2002 Turun maaseutuoppilaitoksen vihertiimi istutti arboretumin, puuvartisille kasveille varatun alueen, ja näinpä nykyään luontopolun varrella muun muassa pennsylvanianvaahteraa, tuijia, alppiruusuja, sypressejä sekä atsaleoja.

Vanhassa metsässä on runsaasti lahopuuta, mikä mahdollistaa monen hyönteislajin elämän. Huhtikuisena päivänä linnut sirkuttivat innokkaasti. Erityisesti mustarastaat olivat edustettuina, mutta Karpanmäen ja Tuorlan alueilla voi havaita myös kultarinnan, hippiäisen ja ruisrääkän.

Koska Karpanmäki ja Tuorlan lehtometsä ovat vain lyhkäisen kävelymatkan päässä toisistaan, me kävimme molemmissa paikoissa samalla reissulla. Me aloitimme Karpanmäen metsiköstä, jonne päästäksemme käännyimme Pyhän Katariinan tieltä Voivalantielle, ja pyöräilimme tietä pitkin sen loppumetreille asti. Tämän jälkeen jatkoimme hiekkatietä oikealle kohti luonnonsuojelualuetta – mukailimme hetken Aikavaellus-reittiä. Tästä jatkoimme kohti Tuorlan lehtometsää samaista hiekkatietä pitkin itään päin. Piikkiön busseilla pääsee Tuorlan maaseutuoppilaitoksen pihaan, josta polku Tuorlan lehtometsään alkaa saman tien. Omalla autolla kulkeva voi jättää autonsa esimerkiksi Voivalan venesatamaan tai Tuorlan maaseutuoppilaitokselle.