Tunnelmapaloja Utön saarelta

Ilta oli jo muuttumassa yöksi, vuorokausi vaihtumassa uudeksi, kun yhteysalus keinui kohti historian ja haaksirikkojen saarta. Sydänyön lähestyessä taivas oli niin mustanpuhuva, ettei laivan ikkunoista erottanut maisemia. Ei ollut kuitenkaan epäilystäkään siitä, olimmeko avomerellä vai Föli-bussin kyydissä – mitä etelämmäs laiva eteni Saaristomerellä, sitä keikuttavammaksi matka kävi, aivan kuin kehdossa olisi ollut. Sillä erotuksella tosin, että aaltojen ote kehdon keinuttamiseen ei ollut kauhean pehmeä, vaan aika ryhmyinen.

Kun merimies muijineen eli me nousimme yhteysaluksen lämmöstä pienen saaren satamaan, tuuli ja pimeys ottivat meidät vastaan. Olimme varanneet huoneen saarella toimivan hotellin matkustajakodista, eikä satama-alueelta Fågelli-rakennusta kohti ollut kuin satakunta metriä.

Koska olimme niin myöhään perillä, uni sai kutsua meikäläiset huomaansa. Seuraavana päivänä, lauantaina, sen sijaan lähdimme seuraamaan kylänraittia ja tutkimaan saarta. Oli helmikuun ensimmäinen päivä, mutta kovinkaan talvinen ilmanala ei ollut. Oli tuulista ja sateista – välillä sadepisarat kulkeutuivat tuulen mukana päin naamaa sen verran kovasti, että ne tuntuivat minikokoisilta mutta tehokkailta ohjuksilta.

Päivän ensimmäinen puolisko oli sään puolesta harmaa, mutta saaren hurmaavat, värikkäät puurakennukset ja komea valomajakka piristivät helmikuun harmautta. Punavalkoinen, jykevä majakkarakennus on vartioinut saarta jo parin vuosisadan ajan. Emme käyneet majakassa ja majakkaan sijoitetussa kirkossa sisällä asti, mutta ehkäpä sitten seuraavalla kerralla.

Matka jatkui Bönehuset-rukoushuoneen kautta saaren itäosiin. Koska pesimäaika ei ole käynnissä, kuljimme varovasti Österäng-niityllä, ohitimme hautausmaan ja seurasimme meren valtavia voimia.

Valtavien aaltojen iskeytymistä rantaa vasten olisi voinut seurata vaikka kuinka kauan, mutta pikku hiljaa alkoi olla tarve lounaalle. Tosin ensin kävimme ihastelemassa Kesnäsin salaperäisiä bunkkereita ja Draken-muistomerkkiä.

Hotellissa lounaaksi nautittu lohikeitto oli herkullista, ja maukkaan aterian voimin kelpasi odotella auringonlaskua. Olimme jo varautuneet, ettei pilvimassan läpi näkyisi auringonsäteitä, mutta onneksi olimme väärässä – auringonlasku oli käsittämättömän kaunis. Mikä olikin, että juuri auringonlaskun ajaksi taivas selkeytyi ja saari peittyi hohtavaan kultaan ja pehmeään purppuraan.

Auringonlaskussa on jotain taianomaista, etenkin Turun saaristossa. Etenkin, kun sen voi jakaa erityisen ihmisen kanssa.

Pimeyden laskeuduttua lähdimme uudestaan kylille kiertelemään, tosin ei pörräämään vaan ihan majakanvalon perässä. En ollut aiemmin ollut saarella, jossa on toimiva valomajakka, joten olin lähes yhtä utelias valonsäteitä seuratessani kuin laservaloa jahtaava kissa. Mustalla taivaalla puolikuu ja kirkkaat tähdet näyttäytyivät pilviverhon takaa.

Sunnuntaiaamu oli hitusen selkeämpi edellispäivään verrattuna, joten aamupalan jälkeen lähdimme vielä kertaalleen kävelemään saarta ympäri. Meillä ei ollut kiirettä mihinkään, vaan nautimme vielä raikkaasta ilmasta ja kävelimme siellä sun täällä. Yhteysalus lähti puolen päivän jälkeen viemään matkaajia kohti muita saaria tai Pärnäisiä. Pitempäänkin olisi viihtynyt, mutta jo parin päivän perusteella olin onnellinen, että olimme päässeet käymään salaperäisellä saarella.

Utöstä on luvassa vielä toinenkin postaus, mutta tiivistetysti ilmaistuna viikonlopun mittainen seikkailu Utön saarella oli ihana. Siihen mahtui sadetta ja navakkaa tuulta, pumpulisten pastellipilvien tarkkailua, öisen tähtitaivaan loistoa ja majakan lempeää valoa. Siihen kuului kävelyä vesisateessa ja lämmikkeeksi hyvää lohikeittoa hotellin ravintolassa. Sen aikana kuului hiljaisuutta, meren tarinoita ja tuulen lempeää (välillä myös vähän passiivis-aggressiiivista) sivelyä. Aamukahvi maistui paremmalta kuksasta juotuna, taustamaisemana Utön karun kaunis luonto ja vierellä tärkeä tyyppi.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.