Keväinen Katariinanlaakso

Katariinanlaakso on yksi suosikkipaikoistani Turussa. Noh, suosikkieni lista asuinkaupungissani on vuosien varrella paisahtanut suht massiiviseksi, mutta aivan Turun ja Kaarinan rajamailla sijaitseva luonnonsuojelualue on paikka, johon mieluusti suuntaan vapaa-ajallani. Jykevät kallioseinämät reunustavat jalopuiden lomassa mutkittelevaa luontopolkua, joka kulkee jonkin matkaa Pitkäsalmen rannalla merenpoukaman tuntumassa. Polkua pitkin kulkiessaan voikin kuulla lehtipuiden salaperäisen kuiskailun lisäksi, kuinka laineet kutittelevat hellästi rantakiviä. Kaislaisen merenrannan läntisellä puolella häämöttää Hirvensalo, etelää kohti jatkettaessa vastaan tulevat lintubongaajien kohde Rauvolanlahti ja lopulta Kaarinan kallioinen metsikkö Vaarniemi.

Varsinkin kevään koittaessa pääasiallisena äänilähteenä toimii lintujen vilkas laulanta. Katariinanlaaksossa viihtyvät monenlaiset linnut, kuten harmaapäätikka, hömötiainen, töyhtöhyyppä ja satakieli. Hömötiaiset ovat melko varmasti edustettuina, kun liikkuu Katariinanlaaksossa – pikkulinnut kilpailevat oravien kanssa linnunsyöttöpaikan herruudesta. Rikkaan lintulajiston lisäksi Katariinanlaaksoon ovat kotinsa rakentaneet monenlaiset selkärangattomat.

Peurojakin voi havaita Katariinanlaaksossa, etenkin aamuisin, mutta väittäisin, että alueen symboli on orava. Pörröhäntäiset otukset viihtyvät eritoten lintujen ruokintapaikan tuntumassa kyttäämässä, josko ohikulkijat nakkaisivat pähkinöitä purtaviksi. Oravat ovat kesyhköjä, mutta niillä tuntuu olevan taipumus äksyilyyn, mikäli laaksossa liikkuvalla ihmisellä ei ole soveliasta ruokaa mukanaan.

Väittäisin myös, että Katariinanlaakson oravat ovat yksi kuvatuimmista eläimistä Turussa sosiaalisen median perusteella.

Katariinanlaakson yksi erityispiirteistä on monipuolinen puusto; mäntyjen ja kuusten ohella alueella viihtyvät tammet, pähkinäpensaat ja jopa vaahterat. Myös kasvisto on runsasta, ja keväisin kauniit sini- ja valkovuokot somistavat polkujen reunuksia. Muista kasveista mainittakoon isokäenrieska, lehtokuusama, ukonputki, nurmilaukka, hirvenputki sekä mäkiapila.

Olen ottanut postauksen kuvat huhtikuun loppupuolella, jolloin kasvien runsaus ja hehkuva värikirjo eivät aivan vielä olleet täydessä loistossaan, mutta valloittavat vuokot olivat jo heränneet auringon säteiden voimasta talvinokosiltaan.

On monta tulkintaa, kuka maailman miljoonista katariinoista on mahdollisesti antanut nimensä mielenkiintoiselle luonnonsuojelualueelle. Polun varrella bongaamani opaskyltti esittää useita vaihtoehtoja, joista yhden teorian mukaan vuosisatojen ajan virkistysalueena suosittu metsikkö on nimetty Ispoisten kartanoa 1700-luvulla isännöineen Simon Lilliegrenin vaimon, Katarinan, mukaan. Toinen tulkintamalli kertoo laakson nimen johtuvan Kaarina Hannnntyttärestä, Juhana Herttuan vihkimättömästä puolisosta.

On myös esitetty, että samaisen Juhanan aviopuoliso, puolalainen prinsessa Katariina Jagellonica olisi ratsastanut seurueineen Katariinanlaaksoon ja nauttinut retkiaterian laakson liepeillä sijaitsevalla suurella kivellä. Olipa alueen nimen etymologia mikä tahansa, jokainen vaihtoehto on osaltaan mielikuvitusta kutkuttava, mutta olisihan se hienoa sanoa voivansa kulkea Katariina Jagellonican jalanjäljissä.

Katariinanlaakson polku on helppokulkuinen. Pitkäsalmen tuntumassa polulle on rakennettu pitkospuut, ja kaiken kaikkiaan maasto on tasaista. Katariinanlaakson luontopolku ei itsessään ole kooltaan loputon, mutta pienelle alueelle mahtuu runsaasti kiehtovia elementtejä. Aika vierähtää nopeasti monipuolisen metsän tunnelmaa aistiessa.

Lintujen iloista sirkutusta, kaislikon suhinaa ja laineiden liplatusta kuunnellessa tulee oikein levollinen olo. Ja mikä parasta, Katariinanlaaksoon pääsee helposti; koska Katariinanlaakso sijaitsee vain viitisen kilometrin päässä Turun keskusta-alueelta etelään, isolta kirkolta pääsee nopeasti vaikka pyörällä luontopolulle. Uittamon bussin (numero 13) pysäkki on Katariinanlaakson parkkipaikalla, samoin bussin numero 9, ja myös Haritun bussilla numero 18 mukana pääsee suht lähelle aluetta.

Lisää tietoa Katariinanlaaksosta saa esimerkiksi mainiosta Turun seudun luontoretkiopas -kirjasta, jota olen hyödyntänyt lähteenä tässä kirjoituksessa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.