Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ludvig II ja hänen tarunhohtoiset linnansa – Hohenschwangau

Viimeinen linna, jossa vierailimme ennen Müncheniä, oli varmasti näistä kolmesta vaatimattomin, vaikkakaan ei vaatimaton. Linna on rakennettu 1800-luvun uusgoottilaiseen tyyliin ja tietysti rakennusaikanaan se on ollut moderni ja upea. Linnan vaatimattomuus antoi perspektiiviä sille kaikelle aiemmin nähdylle. Hohenschwangaun linna on se paikka, josta kaikki tarunhohtoiset tarinat ovat saaneet alkunsa. Tai ei ehkä kaikki, mutta moni niistä tarinoista, jotka liittyvät Ludvig II:seen ja hänen kiintymykseensä Alppeihin. Nuori kruununprinssi saapui Itävallan rajalle perheensä kanssa joka kesä, kun hän oli lapsi. Hohenschwangaun linna toimi perheen kesäresidenssinä ja metsästyslinnana. Linna oli uudelleen rakennettu Ludvig II:n isän; Maximiliam II:n toimesta. Linnan juuret itsessään ovat todella paljon pidemmällä. Linna oli keskiajalla sotilaallisessa käytössä, kunnes keskiajan lopulla linna menetti sotilaallisen merkityksensä, jonka jälkeen se alkoi raunioitumaan. 1800-luvulla Maximiliam II:n aloittaessa uudelleen rakennuttaminen, linna oli jo pahasti raunioitunut ja oleellisesti rapistunut vuosisatojen saatossa. Vuosia kestäneen ja valtavan uudelleen rakentamistyön jälkeen linna on pysynyt hyvässä kunnossa ja se selvisi muun muassa molemmista maailmansodista vaurioitta. Turisteille linna avattiin 1920-luvun lopulla, siihen asti se oli kuningasperheen yksityisessä käytössä. Linnan kunnossapitoa rahoitetaan turismilla, kuten muitakin Baijerin osavaltion omistuksessa olevia kiinteistöjä.

Viettäessään lapsuuden ja nuoruuden kesiään Alpeilla perheensä kanssa, Ludvig II rakastui vuoristomaisemien tarjoamaan romantiikkaan. Hänellä oli jo lapsena valikoidut paikat puutarhassa ja linnan ikkunassa, jossa hän istui vuoria katsellen ja haaveillen. Taiteellinen, runoutta ja musiikkia rakastava lapsi haaveili suurista ritaritarinoista, vaikka rauhaa rakastikin. Ritarilliset suuret sankarit olivat ihailun kohteena, vaikka vastakohtaisesti juuri Ludvig II oli se, joka romutti lopullisesti Baijerin sotilasjoukot. Tarinan mukaan hän alkoi korvaamaan nuorien poikien sotilaallista alkukoulutusta musiikkiopinnoilla. Onko tarinalla kuinka vankka totuuspohja, siitä en lähde väittelemään. Linnan eräästä huoneesta löytyy pitkä ja näyttävä kaukoputki, sijoitettuna ikkunalle, josta on näkymä suoraan Neuschwansteinin linnalle. Ludvig II istui usein jo nuorena ikkunalla ja haaveili rakentavansa kyseiselle rinteelle oman unelmiensa linnan. Kun Maximiliam II kuoli ja Ludvig II:sta tuli 18-vuotiaana tuore kuningas, niin ensimmäisiä asioita, joita hän alkoi toteuttamaan kuninkaana, oli tuo hänen nuoruuden haaveensa. Neuschwansteinin linnan rakennustyöt kestivät koko Ludvig II:sen valtakauden ja ne jäivät pahasti kesken hänen kuoltuaan. Linnasta ennätti valmistumaan vain 15 huonetta, suunnitellun 200 huoneen sijaan. Tästä syystä Ludvig II vietti paljon aikaansa Hohenschwangaun linnassa ja muun muassa kaukoputkella istuen ja rakennustöitä sen avulla seuraten.

Hohenschwangaun linnakierroksella päästiin kuulemaan Ludvig II:n perheestä, johon totta kai tuohon aikaan laskettiin myös lähimmät sukulaiset. Niitä Maximiliam II:n kautta riitti runsaasti, sillä hänellä oli yhteensä 8 sisarusta. Yksi veljistä Luitpold, nousee usein historiankirjoissa esille myös Ludvig II:n valtakauteen liittyvissä tarinoissa. Hän oli Baijerin varainhoitaja ja mahdollisti sen kaiken kauneuden rakentamisen ja sen kaiken kauheuden, jota köyhyys aiheutti kansalle, jota Ludvig II:n aikana tapahtui. Tarinat kertovat erilaisia versioita Luitpoldista ja hänen päämääristään, mutta tuskin kukaan saa niiden todellista tolaa koskaan tietää. Toiset sanovat, että Luitpold ei raaskinut kieltää Ludvig II:sta ja sen kautta rajoittaa hänen tekemisiään ja että, hän  halusi hierarkiaa kunnioittaen noudattaa kuninkaan ja hänen rakkaan veljensä pojan tahtoa. Toiset taas sanovat, että Luitpold mahdollisti kaiken mitä tapahtui, mahdollistaakseen itselleen leveän elämän siinä rinnalla. Todellisuuteen ja virallisiin historiankirjoihin kirjoitettuihin asioihin en pysty ottamaan kantaa, sillä niihin en ole tutustunut. Tosiasia kuitenkin on, että Luitpoldilla oli suuri merkitys Baijerin talouden kunnostamisessa Ludvig II:n valtakauden jälkeen. Ludvig II:n syrjäyttämisen jälkeen Ludvig II:n veljestä Otosta, tehtiin kuningas. Otto oli elänyt jo kuitenkin vuodesta 1880 asti tarkkailun alaisena hänen mielisairautensa pahennuttua, joka diagnosoitiin vuonna 1872. Todellisuudessa valta Oton hallitsijakaudella oli virallisella sijaishallitsijalla, jona Luitpold toimi aina kuolemaansa saakka vuoteen 1912. Otto oli virallisesti kuningas vuosina 1886-1913, hänen nimellinen valtakautensa päättyi hyvin pian Luitpoldin kuoleman jälkeen. Luitpoldin poika Ludvig nimettiin sijaishallitsijaksi isänsä kuoleman jälkeen ja vain hetki sen jälkeen Ludvig  kruunautti itsensä uudeksi kuninkaaksi: Ludvig III:ksi ja syrjäytti Oton.

Linnalla itsellään on upeat ja pitkät juuret eri vuosikymmenien ajan kuningasperheen kesäresidenssinä. Linnan kierroksella päästäänkin kuulemaan eri aikakauden kuninkaiden ja heidän perheiden elämästä linnassa. Koska linna on oikeasti ollut asuinkäytössä ja siellä on eletyn elämän historiaa seinien sisällä toisella tapaa, kuin Ludvig II:sen rakennuttamissa linnoissa, niin kierroksella päästiin keskittymään tarinankerrontaan arkkitehtuuria enemmän. Kierros linnassa oli reilu tunnin mittainen ja opas vastasi mielellään kaikkiin kysymyksiin, joita vaan ikinä kierroksella olevat osasivat ja keksivät kysyä. Linna on huomattavasti vähemmän suosittu, kuin Neuschwansteinin linna, jossa vierailee yli 1,4 miljoonaa turistia vuosittain. Hohenschwangaussa vierailee vain muutamia satoja tuhansia kävijöitä vuodessa, joka tietysti tässä tapauksessa oli meille hyvä asia, sillä saimme keskittyä kiireettömästi kierrokseen. Linnassa on upeita alkuperäisiä käyttötavaroita 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alulta. Erityisesti hilpeyttä aiheutti sijaishallitsija Luitpoldin vanha pyörätuoli, johon liittyen mainittakoon, että linnaan oli rakennettu huonojalkaisia varten hissi. Ja nyt kun taas muistelemme vuosilukuja, niin sanottakoon, että hyvin edistyksellinen ja moderni kokonaisuus kätkeytyy vanhojen seinien sisälle.

Mikäli sinulla on koko päivä aikaa Schwangaun kylässä, niin suosittelen vierailemaan molemmissa linnoissa ja Baijerin kuninkaiden museossa. Toki on huomioitava, että tietomäärä, jota sen päivän aikana saa, vaatii sen jälkeen päivän tai jopa kahden sulattelua. Meidän matkasuunnitelman kannalta oli todella onnistunut valinta olla kaksi yötä kylässä, jolloin meillä oli mahdollisuus nukkua hyvät ja pitkät yöunet ennen ja jälkeen aktiivisen ja tiedontäyteisen päivän. Tällöin myös paikan päälle jäi reilusti aikaa, eikä tarvinnut liikkua kiireen kanssa. Jos olet liikkeellä pienten lasten kanssa, niin kannattaa miettiä, että onko perheen pienimmillä energiaa koko päiväksi. Meidän päivämme alkoi klo 9.15 ja loppui 18 jälkeen illalla. Ennätimme näkemään kaksi linnaa, kuninkaiden museon, sekä Marienbrückella kävimme kaksi kertaa; linnakierroksen yhteydessä ja erikseen illalla, kun turistimäärät sillalla olivat jo rauhoittuneet aamuiseen nähden.

 

Lisää aiheeseen liittyviä kirjoituksia löydät avainsanalla ”Ludvig II

Kuinka hyvin sinä tunnet  Baijerin kuningashuoneen historiaa?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply