Pohjois-Makedonian Ohridjärvi

Albaniassa ollessani päätin poiketa Pohjois-Makedonian puolella Ohridjärvelle. Olisin halunnut käydä myös pääkaupungissa Skopjessakin, mutta ymmärsin etten ehtisi sinne tällä reissulla. Ohrid oli kuitenkin ollut pitkään haaveissani ja olin kuullut siitä pelkkää positiivista. Lisäksi tai oikeastaan suuri syy tänne tuloon, oli järveen rajoittuva iso kansallispuisto, jonnen halusin patikoimaan.

Ohrid on noin 40 000 asukkaan kaupunki, joka elää varmasti suurimmalta osin kesämatkailusta, onhan tämä Makedonia ainoa vesialue, kun meren rantaakaan ei ole. Järvi on todella iso ja osa siitä jää Albanian puolelle. Näin pieneksi kaupungiksi täällä on paljon kulttuuristakin katsottavaa; vanhaa kaupunkia, anfiteatteria kirkkoja, luostareita ja linnoja. Kultuurin lisäksi kaikenlaista aktiviteettiakin on tarjolla kuten venekierroksia järvellä, voi sukeltaa tai ajella polkuveneillä, lentää liitovarjolla jne. Tekemistä riittää. Ohridin kaupungin lisäksi koko järven ympärys on täynnä pieniä söpösiä kyliä, osa kylistä on rakennettu myös vuoren rinteisiin.

Minun patikkareitti kulki juuri tällaisten rinteessä olevien pienten kylien kautta. Lisäksi kun olin yksin liikenteessä, niin en halunnut mennä kovin kauaksi ihmisten ilmoilta, vaan patikoin rinteissä ja vuorten välisissä laaksoissa kohtuullisen lähellä järveä.  Patikkareittini nousi reilun kilometrin korkeuteen, onneksi isoin nousu oli heti reitin alussa kun olin vielä virkeimmilläni ja aurinko ei porottanut liian kuumasti. Lämmintä oli + 21 keskipäivällä ja aamun auringonpaisteen jälkeen puolipilvistä, joka oli oikein hyvä patikkasää.

Reittini varrella minua ihmetytti eniten ne pienet kylät jotka ohitin, ne nimittäin näytti todella raunioisilta, talot olivat usein romahtaneita/romahtamaisillaan tai aivan hirveässä kunnossa. Minusta ne eivät näyttäneet kuitenkaan sodissa vauruoituneelta vaan olivat vain vanhoja tai niistä ei oltu huolehdittu ja osaksi olivat varmasti olleet myös pitkään tyhjillään. En oikein ymmärtänyt miksi, koska talot olivat kivitaloja, jotka kestävät ikuisuuden ja usein niistä olisi ollut hienot näkymätkin järvelle. Eikö vaikka kesämökiksi jos väki on muuttanut kaupunkiin.

Kävellessäni aution näköistä kylän raittia, siellä putkahteli aina silloin tällöin jostain raunioista ihmisiä (aika iäkkäitä) ja remontin kalkatusta kuului siellä täällä. Nämä eivät olleetkaan siis autioita, mutta ei kai kukaan asuisi tällaisessa kunnossa olevissa taloissa? Kylän raiteilla juoksenteli myös kanoja sekä makoili kissoja, joiden turkit olivat kyllä sen näköisiä etten olisi halunnut koskea. Myös koirien haukuntaa kuului aitojen takaa ja joku tassutteli tiellä vastaankin. Yksi kiltinoloinen koira lähti minua opastamaan ja meillä oli oikein hyvä yhteisymmärrys minne oltiin menossa.

Aasi esteenä patikkapolulla

Kaiken kaikkiaan patikointia tuli 28 km, ohitin kolme kylää matkan varrella  ja neljänteen kylään laskeuduin rannan tuntumaan.

Vinkkejä patikointia Ohridjärvellä suunnitteleville;
– osta kunnon alueen kartta turistineuvonnasta
– polut eivät ole hyvin opastettuja, puna-valkoisia reittimerkintöjä näkyi harvakseltaan ja osassa reiteistä ei ollenkaan
– huomioi, että harvassa olevat kyltit on venäläisillä kirjaimilla kirjoitettu
– joistakin kylistä pystyi ostamaan juotavaa ja yhdessä kylässä sain jopa hyvän aamupalan

Tämä annos kokonaisuutena maksoi 2,5 € kyläravintolassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *