Sarajevo – kaupunki idän ja lännen välimaastossa

Mostarin ja Sarajevon välinen matka on noin 130 km, mutta paikallisbussilla siinä menee 2,5 h, kun pysähdyksiä on paljon (matkustajat jätetään heille parhaimmin sopivaan paikkaan teiden varsilla.  Lisäksi Sarajevo on iso kaupunki ja sinne sisään ajaminen kestää, mutta samalla on mielenkiintoista nähdä lähiöitä matkan varrella, ymmärtämys kasvaa kaupungin laajuudesta vuorten välissä.

Sarajevo on kahtia jakautunut kaupunki: on Sarajevo ja Itä-Sarajevo. Balkanin sodan päätteeksi 1995 aiemmin Serbian puolella asuneet bosnialaiset siirtyivät sankoin joukoin Sarajevon alueelle, kun heidän vanhat asuinalueensa liitettiin Serbiaan ja he asuttavat nyt Itä-Sarajevoa. Sarajevo on siis idän ja lännen rajakaupunki.

Meistä useimmat muistavat Sarajevon vuoden 1984 olympialaisista ja Matti Nykäsen sekä Marja-Liisa Hämäläisen menestykset, mutta sen jälkeen kaupungissa on tapahtunut paljon, vuosina 1992 -1995 Balkanin sodittiin ja paljon kauheuksia tapahtui myös Sarajevossa.

Alla kuvia museossa pyörineestä videosta, kuvan laatu ei vastaa ihan tätä päivää.

Kun Balkanin sota alkoi keväällä 1992, serbit piirittivät Sarajevoa aina vuoden 1995 loppupuolelle saakka. piirityksen aikaan kuoli yli 10 000 ihmistä ja  haavoittui n. 50 000. Joukossa oli myös paljon lapsia. Sarajevolaisia olisi menehtynut paljon enemmänkin, jollei heillä olisi ollut piirityksen aikana tunnelia muuhun maailmaan. He olivat kaivaneet tunnelin lentokentän kiitoratojen alitse kaupunkiin ja sieltä kentän toisella puolella olevalle Butmiriin, josta pääsi yhteyteen muualle maailmaan.

Tunneli oli kaivettu tavallisen bosnialaisen talon takapihalle ja sitä kautta kuljetettiin varusteita ja ruokaa sisään kaupunkiin ja kaupungista pois loukkaantuneita sekä turvaan sodan jaloista. Tämä oli vaarallista, tunneli oli matala, ahdas ja usein sen pohjalle kertyi vettä. Silti se toimi koko piirityksen ajan väylänä muuhun maailmaan. Nykyään tunnelista on vain enää pätkä jäljellä, mutta siihen pääsee tutustumaan. Sama Kolarin perhe asuu yhä tässä talossa ja he pitävät nykyään siinä tätä museota.

Kun sota viimein saatiin lopetettua 1995, oli kaupunki täynnä tuhoutuneita taloja, joiden seinissä näkyi luodinreikiä. Minäkin kiertelin näitä katsomassa ja eipä ollut kiva näköistä, eikä tullut kiva olo kaikkia kauheuksia ajatellessa. Ajatella miten lähellä on tapahtunut paljon pahaa ihan vähän aikaa sitten, sillä aikaa kun me Suomessa olemme eläneet normaalielämää.

Näistä kaikista sodan kauheuksista katukuvassa muistuttaa alla olevat ”Sarajevon ruusut”. Ne ovat katuun osuneita kranaatin jälkiä, jota kaupunkilaiset ovat maalanneet punaiseksi. Tulipas tästä jutusta synkkämielinen, mutta historia on väkisinkin läsnä tässä kaupungissa ja vaatii paljon asukkailta antaa anteeksi ja jatkaa elämää kun kaikki ovat menettäneet omaisiaan/ystäviään, kotinsa, terveytensä jne. Sodassa ei ikinä ole voittajia,

Matkavinkkejä; 

Runsaan sotahistorian lisäksi Sarajevo tarjoaa runsaasti ihaniakin asioita, kuten hyvää ruokaa ja juomaa. Kaupunki on pullollaan erilaisia ruokapaikkoja, kannattaa rohkeasti kokeilla esim. cavapciä, joka on pitaleipään kääräistyjä kebabpötköjä, mutta ah niin hyvää. Hyvien ruokapaikkojen lisäksi kaupunki pullistelee mielenkiintoisen näköisiä kahviloita ja mm. vahvaa kahvia ja minttuteetä.

Sarajevo on edullinen kohde Suomesta matkaaville, hyvätasoisen yöpymisen saattaa löytää muutamalla kympillä ja esim. edellä mainitut kebabit ovat 5 € hintaluokkaa, aamiaisen munakkaalla saa 3 €.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *