Browsing Tag

päiväretki

Kesätekemistä Suomeen: 12 järven melontareitti

Kalenterissa luki toukokuun viimeisen viikonlopun kohdalla isolla PARIS <3. Koronan asettamien matkustusrajoitusten takia Pariisin kevät siirtyy hamaan tulevaisuuteen ja tilalle tuli reissu Itä-Suomeen, tarkemmin siis Outokumpuun. Sisällytän aina kesälle vähintään yhden ulkomaan reissun, joten nyt on todenteolla pitänyt muuttaa ajatusmaailmaa ja etsiä kivaa kesätekemistä myös Suomen rajojen sisäpuolelta. Säät oli just täydelliset ulkoiluaktiviteeteille, joten lähdettiin kokeilemaan 12 järven melontareittiä Outokummussa. Ja siis miten ihana reitti!

Melontareitti

12 järven melontareitti kulkee siis nimensä mukaisesti 12 eri järven kautta. Matkaa reitille kertyy vajaa 14km ja meillä tähän kului aikaa reilu 5 tuntia. Meidän lähtöpaikka (mökki) sijaitsi Ravijärvellä ja siitä lähdettiin kiertämään reittiä myötäpäivää. Reitti oli ihanan vaihteleva! Se sisälsi kapeita, puromaisia osuuksia, heinikko-osuuksia sekä myös aavoja järvenselkiä. Omia suosikkeja oli kapeikot ja alkukesän ihanan vihreä kasvillisuus, jota oli kiva katsella vedenpinnan tasolta. Yhdessä vaiheessa pohdin, että olenko nyt tosiaan itä-Suomessa vai jossain mangrove-metsässä. Itä-Suomi, you keep on amazing me. Vastatuuli osui meillä mukavasti isoihin järviosuuksiin, joten niissä sai ihan todenteolla meloa, jos mieli päästä eteenpäin 😀 eli kyllä tämä reissu ihan kunnon liikunnasta kävi.

Itä-Suomi, you keep on amazing me

Melontareitti on merkattu sinisillä opasteilla kautta reitin. Muutaman kerran isompien järvien kohdalla jouduttiin haeskelemaan opasteita hetken aikaa, joten kartta on kyllä hyvä ottaa myös varmuudeksi mukaan matkaan. Me kierrettiin reitti yhden päivän aikana, mutta sen voisi hyvin myös jakaa pariin osaan ja yöpyä reitin varrella laavussa/teltassa, jos siltä tuntuu.

Reitillä oli melontaosuuksien lisäksi about viisi kanto-osuutta, jossa siis kanoottia pitää kantaa maata pitkin ja yksi tien ylityskin tähän mahtui. Epäilen, että meidän kanootti ei ollut kevyimmästä päästä, joten kyllä loppua kohti rupesi kantaminen jo käsissäkin tuntumaan. Reitti kyllä sopii myös aloittelijoille, itse olen melonut viimeksi pari vuotta sitten. Tosin kannattaa huomioida, että kylmiltään viisi tuntia melomista ja muutamat kanto-osuudet siihen päälle kyllä huomaa seuraavana päivänä yläkropassa. 😀

Eväitä ja juomista kannattaa ehdottomasti pakata tarpeeksi mukaan. Reitin varrella on useampiakin nuotiopaikkoja, joihin voi pysähtyä vaikka grillailemaan. Pysähdyimme reitin aikana pari kertaa syömään ja kokonaisuudessaan reitin melomiseen ja taukoihin meni reilu 5 tuntia.

Tässä reitti kokonaisuudessaan

All in all, 12 järven melontareitti oli täydellistä tekemistä kesäviikonloppuun. Suosittelen!

Parasta melontareitissä:

Vaihteleva reitti kapeikoista järvenselkiin
Upeat maisemat
Sopii myös aloittelijalle

Missä muualla Suomessa on näin ihania melontareittejä? Share your tips!

7 kommenttia
1.6.2020 by Aliisa | It's on my list

Ihana kesähesa: Pihlajasaari

Tuntuu hassulta, kuin olisi ulkomailla! Se oli ensimmäinen ajatus, kun istuttiin Pihlajasaareen kuljettavaan veneeseen Cafe Caruselin takana. Eihän sitä kai Suomessa tapahdu, että voisi lähteä veneretkelle auringon paahtaessa selkään? ja ilman takkiakin vielä! Nyt sitä vasta huomaa miten vähälle Helsingin saariston koluaminen viime kesänä jäi, kiitos ihanien +10 asteen kelien. Helsingissähän on vaikka mitä mielenkiintoista tehtävää ja nähtävää kesäpäivinä! Päädyttiin siis tällä kertaa tutustumaan Pihlajasaareen aurinkoisen sunnuntain kunniaksi.

Tavallisesti Pihlajasaareen kulkee veneet tunnin välein, mutta hyvällä säällä tiheämmin, jopa 15 minuutin välein ja lähtö tapahtuu siis Merisatamasta, Cafe Caruselin takaa. Matka kesti noin 10 minuuttia ja maksoi 7,5e aikuiselta edes takaisin eli täydellisen lyhyt matka tiukemmallakin aikataululla.

Pihlajasaareen saavuttuamme meidät otti vastaan varpaita upottava hieno hiekka ja söpöt uimakopit. Pyörittiin hetki rannalla ja lähdettiin etsimään sopivaa piknik-paikkaa. Parkkeerattiin lopulta läntisen Pihlajasaaren kärkeen, josta löytyi sopivan tuuleton paikka nauttia auringosta ja mansikoista.

Saarella oli upeita vanhoja huviloita, joista yksi oli ravintolanakin toimiva Ravintola Pihlajasaari. Tämä upeus on vuodelta 1883! Olisi tehnyt mieli jäädä terassille nauttimaan kylmää juomaa, mutta muutama muukin helsinkiläinen oli saapunut paikalle hyvän sään houkuttelemana. Jono oli niin pitkä, että jätettiin tämä etappi ensi kerralle. Saarelta löytyi myös grillipaikkoja eli mahdollisuuksia omien eväiden valmistamiseen oli myös hyvin! Saarella näytti olevan myös telttailumahdollisuus viikonloppuisin, voisihan se olla ihan kiinnostava vaihtoehto etenkin näin hyvillä keleillä 🙂

Pihlajasaari ilahdutti vallan positiivisesti ja olikin pakko ruveta selvittelemään sen historiaa, kun pääsin kotiin. Saari on siis entinen huvilasaari (osa näistä edelleen tallella), mutta nykyään virkistyskäytössä. Myös rosoisempaa puolta löytyy ja upeaa luontoa. Pihlajasaaria on siis oikeastaan kaksi, läntinen ja itäinen, mutta niitä yhdistää silta. Eipä ihme, että monipuolinen luonto ja läheisyys Helsingin keskustaan houkuttelee paikalle paljon porukkaa. Kesän must kohde!

Kirjoita kommentti
4.6.2018 by Aliisa | It's on my list

Talvinen Suomenlinna

Ehkä vähän noloa myöntää, mutta olen asunut jo vuoden Helsingissä, enkä kertaakaan käynyt Suomenlinnassa. Johonkin se viime kesäkin katosi, vaikka kuinka oli suunnitelmissa lähteä piknikille kauniina kesäpäivänä. Ehkä se kaatuikin siihen, että niitä piknikin arvoisia kesäpäivä oli tasan kaksi? Oli miten oli, viime viikolla päätin korjata tämän aukon sivistyksessäni.

Lähiaikoinahan Helsingissäkin on ollut kauniin kirpeitä ja aurinkoisia talvipäiviä. Toki silloin kun hyppäsimme töiden jälkeen Kauppatorin rannasta 16.40 lähtevään Suomenlinnan lauttaan, ympäröi koko Helsinkiä harmaa pilvimassa. Pakkastakaan ei ollu kuin -4, mutta kyllä se viimeistään saarelle saavuttua muuttui jokseenkin hyytäväksi. Sääliksi kävi muutamaa turistia, jotka lähtivät kiertämään Suomenlinnaa ilman hanskoja ja pipoja..

Kävelimme ristiin rastiin Susisaaren kautta Kustaanmiekkaan. Matkalla näkyi hyviä ajanviettovaihtoehtoja (ilmeisesti vain kesällä tai sitten olisi pitänyt olla huomattavasti aiemmin liikkeellä): museoita, kauppoja, potentiaalisia piknik-paikkoja ja ihania, vanhoja taloja. Eipä siellä hirveästi tuntia kauemmin tarjennut kävellä ja päätimmekin suunnata takaisin lautalle päin. Halusimme mennä johonkin Suomenlinnan söpöistä kahviloista odottelemaan lautan saapumista, mutta harmitukseksemme huomasimme, että osa oli muutenkin kiinni ja ne vähät, jotka olivat saapuessa olleet auki, olivat nyt jo kiinni. Ja kellohan oli vasta kuuden pintaan? Se yllätti todella, sillä kuvittelisin, että turistit pitäisivät edes yhden kahvilan pystyssä lautan lähtöpaikan läheisyydessä. No, jääpähän koettavaa kesällekin..

Suomenlinna on kuitenkin ihana arjen pakopaikka lähellä Helsingin keskustan hulinaa ja lautalla matka taittuu nopeasti 15 minuutissa. Paikka ei välttämättä ole parhaimmillaan kylmässä (ja harmaassa) talvisäässä, mutta ehdottomasti aion mennä säiden lämmitessä ja etenkin kesällä uudestaan! Lämpimämmässä säässä saarilla voisi varmasti viettää tunteja kierrellen ja ihastellen kaunista ympäristöä. Keväämmällä ehdottomasti siis luvassa postaus Suomenlinnan sympaattisista kahviloista ja terasseista.

Kirjoita kommentti
12.3.2018 by Aliisa | It's on my list