All Posts By

Itse Aasiassa

Letkeää saarieloa, osa 1: Thaimaa

Vaikka jo pari viikkoa sitten jätimmekin hyvästit Thaimaalle ja huristelimme tänne Malesiaan, lämmöllä muistelemme ehkä jopa koko reissumme antoisinta kuukautta ja aivan uskomattoman leppoisia viikkoja Phayamin ja Lantan saarilla. Ennen Thaimaata meille ei ollut ehtinyt kertyä montaakaan merenrantakohdetta eikä ainoatakaan saarta, mutta ensimmäiset saarielämyksemme Koh Phayamilla ja Lantalla olivat kaiken odottamisen arvoisia.

Saavuimme Laosista Bangkokiin sopivasti juuri thaimaalaisen uudenvuoden Songkran aikaan. Uudenvuoden juhlintaan kuuluu suurena ja näkyvimpänä osana valtava vesisota, jolta kukaan ei voi välttyä! Siellähän mekin sitten yksi päivä heiluttiin vesipyssyjen ja ämpäreiden kanssa aivan intopiukeena. Täytyy sanoa, että tuollaisessa uudenvuoden juhlinnassa on sitä oikeaa festaritunnelmaa, mutta kieltämättä vesisota alkoi riittää siinä kolmannen juhlapäivän kohdalla, kun ei jaksanut enää joka kauppa- tai ravintolareissun jälkeen muistuttaa uitettua koiraa.

Kun Songkran oli taputeltu, vietimme muutaman päivän sisämaakaupunki Kanchanaburissa, joka on oikein viehättävä pikkukaupunki Kwai-joen varrella. Moni paikallinen meitä tosin varoitteli ennen sinne lähtöä, että siellä on sitten todella kuuma tähän aikaan vuodesta, ja olimme mielestämme varautuneet kohtaamaan elämämme helteen. Kuumuus kuitenkin kävi sen verran tukalaksi, että muutama päivä yli neljänkymmenen asteen paahtavassa pätsissä riitti tällä erää ja veri veti jo raikkaita merituulia haistelemaan.

Kwai-joen sillalla

Suuntasimme Kanchanaburista Bangkokin kautta yöbussilla Ranongiin, josta jatkoimme aamun ensimmäisellä veneellä aivan Myanmarin kyljessä sijaitsevalle Koh Phayamille. Ai että, miten venematkalla puhaltanut merituuli virkistikin kehoa ja mieltä! Vajaan tunnin veneilyn jälkeen saavuimme saarelle ja tallustelimme rinkkoinemme majapaikkaan, joka sijaitsi saaren itäpuolella rauhallisen rannan tuntumassa. Ihastuimme ikihyviksi majapaikkamme leppoisaan tunnelmaan, kodikkaaseen bambumajaan ja rantaan, jossa sai pötkötellä vaikka koko päivän riippumatossa, jos siltä tuntui. Koh Phayamilla meidän oli aluksi tarkoitus olla vain viikko, mutta saari imaisi meidät ihan omaan kuplaansa, emmekä olisi malttaneet lähteä vielä yhdentoistakaan siellä vietetyn päivän jälkeen pois.

Jos etsii rauhallista, kaunista, hyvärantaista ja uskomattoman letkeää lomapaikkaa, on Koh Phayam siihen loistava vaihtoehto! Saari on uskomattoman kompakti eikä se olekaan läpimitaltaan kuin 10 kilometriä pitkä. Saarella päätimmekin vihdoin ja viimein opetella skootterilla ajamisen jalon taidon. Vietnamissa ollessamme paikallinen ystävämme naureskeli meille, kun emme olleet ajaneet skootterilla vielä kertaakaan, vaikka reissasimme ympäri Kaakkois-Aasiaa. Noh, nyt tämäkin asia sitten korjaantui ja pääsimme päristelemään saarta ristiin rastiin. Noin pienellä saarella ajamisen opettelu oli helppoa ja mukavaa, koska liikenteessä ei ole laisinkaan autoja. Ainoan haasteen ajamiseen aiheutti joidenkin teiden huonokuntoisuus, mutta se ei paljon painanut sen rinnalla, kun pääsi näppärästi liikkumaan paikasta toiseen ja sai kierreillä saarta rauhassa oman aikataulunsa mukaan.

Skootterilla huristelun lisäksi nautimme merestä ja rannasta, emmekä muista milloin olisimme polskineet niin sydäntemme kyllyydestä kuin noiden päivien aikana. Tutustuimme myös muutamaan tosi mukavaan mimmiin, joiden kanssa kiertelimme saarta, kävimme porukalla illallisilla ja pelailimme skipboa, kun aurinko oli mennyt mailleen. Mitä pidempään saarella vietimme aikaa, sitä vaikeammalta sieltä lähtö tuntui ja viimeisenä iltana olikin yllättävän haikea olo, vaikka matka jatkui vielä Lantan saarelle.

Koh Phayamilta kesti veneineen ja bussimatkoineen noin kahdeksan tuntia Krabille, jossa vietimme yhden lepoyön ennen Koh Lantalle menoa. Hyvin levätyn yön jälkeen neljän tunnin automatka Lantalle ei tuntunut ollenkaan pahalta ja pian olimmekin jo majoittuneet etukäteen varaamaamme majapaikkaan Time for Limeen Klong Dao-rannalle. Poikkeuksellisesti haluamme mainita kyseisen majoituksen nimeltä, koska se on ollut tähän saakka meille kaikista mieluisin paikka, ja tuntui aivan kodilta. Time for Lime ei ole pelkästään viihtyisä pikkuruinen mökkikylä, vaan siellä järjestetään myös saaren paras Thai-kokkikoulu. Kokkikoulusta kertyneet voitot menevät lyhentämättömänä paikallisen eläinsuojelukeskus Lanta Animal Welfaren hyväksi, kuten myös suurin osa koko Time for Limen tuotoista.

Noi saatteli meidät thaimaalaisen ruuan saloihin.

Meillä oli Lantalla viikko aikaa kierrellä ja katsella saarta ennen kuin viisumi menisi umpeen ja suuntaisimme kohti Malesiaa. Jesselle tämä oli ensimmäinen kerta kyseisellä saarella, itse puolestani olin Lantalla viimeksi lähes viisi vuotta sitten. Koska skootteri oli tätä nykyä meille jo tuttu menopeli, vuokrasimme sellaisen heti saapuessamme. Sillä pääsimme koko viikon ajan kätevästi kaikkialle, minne halusimmekin. Viikkomme sai kuitenkin melko lailla uuden suunnan, kun menimme vierailemaan jo aiemmin mainittuun eläinsuojelukeskus Lanta Animal Welfareen. Siellä me lopulta vietimmekin suurimman osan ajastamme, eikä aika todellakaan mennyt hukkaan. Suosittelemme paikkaa äärettömän lämpimästi, jos vähänkään eläinsuojelutyö tai vaikka kissanpentujen paijaaminen taikka koirien ulkoiluttaminen loman tiimellyksessä kiinnostaa. Yhdistys on aivan upeasti organisoitu norjalaisen Junien johdolla, ja se pyöriikin pitkälti vapaaehtoisten voimin. Emme voi muuta kuin ihailla paikan työntekijöiden ja vapaaehtoisten panostusta vastuulliseen eläinsuojelutyöhön, jonka ansiosta suurin osa saaren koirista ja kissoista on muun muassa rokotettu ja steriloitu. Myös paikallisten tietoisuuden lisääminen asian tiimoilta on yksi heidän tehtävistään. Aiomme kirjoitella lisää ajatuksiamme yhdistyksen toiminnasta ja rescue-eläimistä ylipäätään, kun palaamme Lantalle syksymmällä.

Turistikauden päättyminen alkoi Lantalla näkyä, ja monet paikat olivatkin jo sulkeneet ovensa off seasonin ajaksi. Hyviä ravintoloita ja etenkin rantakuppiloita oli kuitenkin vielä hyvin avoinna. Oikeastaan hiljaisempaan aikaan tällaisilla suhteellisen turistisoituneilla alueilla on oikein mukava viettää aikaa, koska tunnelma on todella rauhallinen, kelit ovat vielä kohdallaan ja paikallinen elämänmeno on enemmän havaittavissa. Lantalla pääsee myös näppärästi vaikka sukellus- tai snorklausreissulle, vaeltelemaan saaren eteläisimmässä kärjessä sijaitsevaan kansallispuistoon tai nauttimaan sympaattisen vanhan kaupungin tunnelmasta.

Olimme jostain syystä ajatelleet, että Thaimaa on meille tällä reissulla lähinnä läpikulkupaikka Malesiaan, mutta voi miten väärässä olimmekaan! Ehkä ennakkoasenne johtui siitä, että kun maa on kuitenkin kummallekin jo jokseenkin tuttu paikka, emme välttämättä kokisi siellä mitään uutta tai ihmeellistä. Thaimaa kuitenkin näytti tällä kertaa itsestään pelkästään hyvät puolet, joten mikäpäs meillä oli nauttiessa tuhansien hymyjen maasta.