Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Syystuulia

Hei vaan! Otsikko on ainakin osuva, ulkona riehuu nimittäin parhaimmillaan syysmyrsky. Tuulee ja vettä sataa, on perjantai-ilta ja mä istun sohvalla villasukat jalassa, poltan kynttilöitä ja kuuntelen rentouttavaa musiikkia. Takana työntäyteinen ja muutenkin raskas viikko, nyt voi hyvällä omallatunnolla rauhoittua hetken.

Huomenna on tiedossa Leffen siskon häät – ihanaa! <3 Häät on niin ihania. Huomista innolla odottelen. Muuten ei viikonlopulle sitten olekaan suunnitelmia, mikä on tosi kivaa. Oon taas viimeaikoina ollut tosi paljon menossa, joten kivaa ehtiä olla kotonakin välillä.

Syksy on muutenkin tuonut mulle mukanaan aika paljon uusia tuulahduksia! Itse aiheutettuja kylläkin. Valokuvaaminen on aina ollut mulle rakas harrastus ja oon tehnyt sitä ihan pienestä pitäen, aina siitä asti kun ensimmäisen filmikameran sain joskus ala-asteella. Olin silloin kunnon heppatyttö ja laatikoista löytyykin satoja kuvia hevosista niiltä ajoilta. Vuosien varrella filmikamera vaihtui digikameraan ja jossain vaiheessa järjestelmäkameraan. Välillä kuvasin vain puhelimella, mutta vuosi sitten kesällä hankin taas kunnon järjestelmäkameran ja jotenkin sen jälkeen on ollut aivan uudenlainen into kuvaamiseen monen vuoden tauon jälkeen.

Päätinkin siis aika extempore vajaa kuukausi sitten, että alan töiden ohella opiskelemaan valokuvausta. Voin hyödyntää osaamista nykyisessä työssäni ja toimia myös freelancerina niin halutessani. Eka kuvauskeikka mulla onkin itseasiassa jo viikon päästä kun saan kunnian ottaa hääkuvat meidän kämppiksistä, jotka menee naimisiin! <3 Aika paljon jännittää, mutta ihanaa että he luottavat muhun ja mun taitoihin jo nyt. Enköhän mä onnistu ihan hyvin. Toivotaan ainakin. 🙂

Päädyin siis Helsinki Design Schooliin opiskelemaan valokuvausta. Opiskelut suoritetaan monimuotona, mikä mahdollistaa opiskelun myös työssäkäyville. Lisäksi saan nyt uuden hyvän tekosyyn pipahtaa Helsingissä aina vähintään kerran kuussa! Voin kertoa koulusta ja opiskelusta myöhemmin vähän lisää, nyt olen käynyt vasta ensimmäiset lähiopetuspäivät ja seuraavat ovat tiedossa parin viikon päästä. Jee, can’t wait!

Oon kyllä ollut tosi innoissani tuosta koulusta ja mahdollisuudesta päästä oppimaan uutta ja kehittymään jutussa, joka on itselle niin tärkeä tapa ilmaista itseä ja omia fiiliksiä. En malta odottaa mitä kaikkea kouluvuosi tuokaan tullessaan.

Muita uusia juttuja:

Aloitin ruotsin opiskelun. Ja kyllä, olen sitä nyt kohta vuoden ajan tässä opetellut joka päivä jatkuvassa kielikylvyssä töissä ja myös vapaa-ajalla täällä Pietarsaaressa ollessani, mutta halusin parantaa omaa uskallusta puhua. Koen, että ymmärrän puheesta jo suurimman osan ja pysyn mukana keskusteluissa kunhan vain jaksan keskittyä (riippuen aiheesta ja puheen nopeudesta, murteesta yms.), mutta haluan uskaltaa itse puhua rohkeammin ja päätin sitten osallistua Lycka till -nimiselle ruotsin kurssille. Aika osuva nimi haha. Pari kertaa on kurssia takana ja koen kyllä että on jo nyt ollut tosi paljon hyötyä! Kurssilla puhutaan paljon, mikä on tosi hyvä juttu, koska sitähän tässä halutaan oppia! On helpompaa puhua seurassa, jossa muut ovat samaa tasoa kuin itse, joten epäonnistuminen ei tunnu niin pelottavalta. Tuntuu että silloin omina kouluaikoina ei ruotsin tunnilla kauheasti puhuttu, mikä varmasti vaikuttaa siihen ettei sitä oikein tunne omakseen ja uskalla puhua nytkään. Mutta kyllä se tästä vielä!

Siinäpä vähän mun syksyn kuulumisia. Muuten elämään kuuluu aika paljon mulle ominaista reissailua paikasta toiseen, joogaa, syysmyrskyjen saapuessa taas vähän surffiakin (jee!!), lenkkeilyä, retkeilyä, syksyn fiilistelyä ja ystäviä (olis ihana nähdä kaikkia useammin <3), töitä ja kynttilöitä.

Ihanaa perjantai-iltaa, viikonloppua ja syksyä kaikille teille <3

Familytime

Niin vain kesä loppui ja syyskuu saapui. Elokuu oli lämmin ja tunnelmallinen, onneksi syyskuu on ainakin ilmojen puolesta ollut tähän mennessä myöskin tosi jees!

Meillä oli viikko sitten viikonloppuna Haapaveden Karhukankaalla vanhempieni luona pienimuotoiset rennot juhlat, joissa juhlittiin vanhempieni jo 30-vuotista avioliittoa. ”Juhlat” ei ehkä ole ihan oikea sana, koska teemana oli grillaus, yhdessäolo ja paljuilu (Äiti oli ylläriksi ostanut paljun!), mutta kutsutaan niitä nyt siitä huolimatta juhliksi!

Paikalla oli meidän ydinperheen lisäksi Mummu ja Pappa, Äidin sisko miehineen sekä meidän serkkuja oli päässyt onneksi myös monta paikalle. Otin kameran mukaan ja kuvasinkin juhlissa tosi paljon. Mun veljen lapset oli innoissaan kun halusin kuvata heitä ja he ovatkin tosi hyviä ja söpöjä malleja <3

Juhlat oli mukavan rennot ja ehti kaikkien kanssa vaihtaa hyvin kuulumisia. Serkkuja ja muita sukulaisia ei liian usein näe, koska ollaan aika hyvin levittäydytty kaikki ympäri Suomea. On siis kiva aina välillä kokoontua yhdessä. 🙂

Koska kyseessä oli 30-vuotis hääpäivä, kuului ohjelmaan myös lahjoja, lyhyitä puheita ja laulamista. Äiti ja Isä sai mm. tuollaiset hienot saunahatut jotka kuvasta voi bongata 😀 Isä on jääkiekkomiehiä henkeen ja vereen, joten hänen hattunsa on tuollainen jääkiekkokypärä. Äiti taas tykkää kukista ja on puutarhaihminen niin hänen hattunsa muistuttaa kissankelloa. Lahjat olivat ilmeisesti mieluiset! Kelpaa saunoa uudessa pihasaunassa ja istua paljussa talvella hattu päässä.

Ihanat juhlat ja ihania ihmisiä.  Seuraavassa postauksessa vähän juttua mun syksyn uusista tuulista, työn ohella opiskelusta ja muista elämässä tapahtuvista jutuista!

Kivaa uutta viikkoa kaikille! <3

 

Norja ja upeat Lofootit

Vihdoin Norjapostaus!

Pohjois-Norjan kauneus veti mut ihan sanattomaksi useampaan kertaan ja toisinaan en pystynyt muuta kuin toistelemaan sanoja ”ihanaa” ”upeaa” ”kaunista” jne. Kamera räpsyi jatkuvasti ja tuntui että siltikin jäi niin paljon kuvailematta! Aivan käsittämättömän ihania maisemia kaikkialla minne katsoi: korkeita vuoria, söpöjä taloja ja mökkejä, kirkkaan sinistä vettä, lampaita…

Luonto muuttui heti jotenkin uskomattoman lumoavaksi kun saavuttiin Norjan puolelle. Suosittelen kyllä Pohjois-Norjaa ja Lofootteja jos yhtään tykkää kauniista maisemista (kukapa ei), vuorille vaeltamisesta tai surffaamisesta. Meillä oli ainakin aikalailla täyden kympin reissu, enkä ole muunlaisia kommentteja kuullut keneltäkään joka kyseisillä mestoilla on vieraillut.

Meidän reissu Lofooteille kesti kaikenkaikkiaan vajaan viikon. Lähdettiin tupaten täyteen ahdetulla farmarivolvolla liikenteeseen, mutta vaihdettiin Oulussa asuntoautoon, joka on nyt meidän reissuauto! On ehditty jo monta surffireissua sillä tehdä vaikka se ei vielä montaa viikkoa ole meillä ollutkaan. On ollut jo pitkään ollut haaveena ostaa ja rakentaa reissupaku, mutta päädyttiin nyt sitten aika extempore ostamaan asuntoauto. Ei ole kyllä kaduttanut yhtään vaikka olisihan se ollut ihana rakentaa ja sisustaa paku just oman mielen mukaan, mutta aion kyllä tähänkin autoon sisustuksen muodossa tuoda vähän omaa kädenjälkeä. 🙂

Lähdettiin reissuun aika rennolla fiiliksellä, meillä ei ollut mitään tiukkaa aikataulua tai suunnitelmaa. Tarkoituksena oli tietysti edetä mahdollisimman pian Lofooteille, jotta olisi siellä sitten kunnolla aikaa fiilistellä paikkoja, haikkailla ja aaltojen salliessa surffailla. Lähdettiin reissuun myöhään lauantai-iltana ja pysähdyttiin ensimmäiseksi yöksi Lohtajan Ohtakarille (suosittelen käymään, upeimpia biitsejä Suomessa) rannalle telttailemaan.

Aamulla lähdettiin varhain jatkamaan matkaa, käytiin katsomassa paria asuntoautoa ennen Oulua, kunnes Oulusta sitten löytyi tämä meidän yksilömme. Sillä ei vielä ole nimeä, pitäis keksiä joku! Onko ehdotuksia? Oulussa hoidimme myös tarvittavia shoppailuja matkan varrelle ja syötiin nopeasti. Seuraava stoppi Oulun jälkeen oli Haaparannassa, jossa tehtiin kaikki tarvittavat ruokaostokset sillä ajatuksella ettei Norjasta tarvitse sitten ostaa yhtään mitään. Eikä ostettukaan, Unstadissa olevan leirintäalueen kahvilasta ostettiin korvapuusti puoliksi ja cappuchinot, siinä se! 🙂

Reissun toinen yö vietettiin Muoniossa, jonne myöskin Norjassa olleet ystävät Johanna ja Riki saapuivat yöksi. Harmi että meillä meni reissuaikataulut niin ristiin ettei ehditty Norjassa viettää aikaa yhdessä, mutta oli kivat iltahengailut Muoniossa kuitenkin. 🙂  Jos reissukuvat ja muutenkin upeat kuvat kiinnostaa niin Johannalta löytyy kuvia Instagramissa tililtä nimeltään @johannaketo <- Käykää kattoon!

Norjan puolelle päästyämme maisemat muuttuivat koko ajan kauniimmiksi ja kauniimmiksi. Pysähdyttiin välillä uimaan kristallinkirkkaassa jäämeressä (matkustaminen oli välillä vähän hikistä lähes +30 asteen helteellä) ja ihastelemaan muuten vaan upeita maisemia. Vihdoin päästiin Lofooteille ja ensimmäinen yö yövyttiin Svolvær -nimisessä paikassa. Auto rannalle parkkiin ja iltaruokaa väsäämään. Syömisen jälkeen oltiinkin niin poikki että luettiin vain kirjojamme ja alettiin aikaisin nukkumaan.

Seuraavana päivänä jatkettiin matkaa ajellen Lofoottien upeissa maisemissa. Matkamme vei ensin Haukland beachille uimaan ja sen jälkeen vaeltamaan vuorenrinnettä ylös. Aurinko paistoi ja lämmintä oli. Superhelteet olivat saapuneet myös Pohjois-Norjaan. Hiki lensi ja huipulle päästiin. Palkintona oli upeita maisemia silmän kantamattomiin. Siinä aikamme kuvailtuamme ja kahvit juotuamme lähdimme kipuamaan takaisin alas. Haikin jälkeen käytiin vielä rannalla suihkussa, minkä jälkeen päätettiin lähteä ajamaan kohti Unstadia.

Unstad sijaitsee aika lähellä Hauklandia ja ajomatka ei siis ollut pitkä. Tiet olivat välillä hirvittävän kapeita ajaa tuollaiselle asuntoautolle ja Unstadiin johtava tunneli oli vain yhden kaistan levyinen. Alkoi jo vähän pelottaa, onneks mun ei tarvinnut ajaa! Unstad on pieni kylä vuorten keskellä, jossa sijaitsee Lofoottien yksi (tunnetuimmista?) surffispoteista.

Unstad on viime vuosien aikana kasvattanut suosiotaan ja surffareiden lisäksi sinne suuntaa myös muita reissaajia ja haikkaajia. Onneksi paikka oli ainakin meidän siellä ollessamme erittäin rauhallinen eikä siis todellakaan mikään turistirysä. Reissulaisten lisäksi söpö kylä pitää sisällään parikymmentä taloa ja lampaita.

Parkkeerattiin pyörillä oleva kotimme aivan rannan tuntumaan, jotta aamulla voi heti tsekata aaltotilanteen eikä tarvitse edes sängystä nousta ylös. On myös tosi rauhoittavaa nukkua ihan meren äärellä ja kuunnella sen ääniä ennenkuin nukahtaa ja heti kun herää! <3

Seuraava päivä olikin aika sateinen, eikä aaltojakaan ollut, joten päivä meni aikalailla voimia keräillessä. Lueskeltiin kirjoja, juteltiin, syötiin, käytiin kalastamassa ja hengailtiin kivojen leirinaapurien kanssa.

Torstaina viimein saatiin aaltoja! Oli aika pientä, mutta surffia kuitenkin! Arvatkaa oltiinko innoissaan. Vedessä vierähti päivällä n. 4 tuntia ja illalla vielä lisää. Illalla oli erittäin väsynyt, mutta hyvin onnellinen fiilis. Vedessä oli tosi paljon porukkaa, johtuen ainakin osittain siitä ettei aaltoja ollut näkynyt oikeastaan lainkaan edeltävän viikon aikana, joten kaikki Unstadissa majailevat surffarit olivat odottaneet näitä aaltoja saapuvaksi kuin kuuta nousevaa.

Toivottiin kovasti että aaltoja olisi riittänyt vielä seuraavalle päivälle, joka oli meidän reissun viimeinen päivä Norjassa. Aamulla jouduttiin kuitenkin toteamaan että meri oli jälleen täysin flat, joten pakkailtiin rauhassa kamat ja aloitettiin meidän kotimatka.

Norjaan mennessä ajettiin Suomen puolta ja Kilpisjärven kautta, mutta nyt huristeltiin Ruotsin puolelta mahdollisimman suoraa tietä. Aika vähillä pysähdyksillä mentiin ja kun toinen ajoi, toinen nukkui. Oulusta napattiin sitten volvo matkaan ja mä ajoin sen kotiin. Meidän matka ei tosin loppunut vielä siihen, vaan kaverin yllätyssynttärit odotti Larsmossa saaressa, joten suunnattiinkin sitten sinne vielä viikonlopun viettoon kaveriporukan kesken.

Huikea lopetus huikealle lomalle! Lämmöllä voi muistella. <3