Etusivulle
Browsing Category

Yksinmatkailu

Leijona vaanii – Angkor Wat

Saavuttuani Kambodzaan pitkän matkustusrupeaman jälkeen, niin ensimmäisenä aamuna heräsin reissuväsymykseen, voisi myös käyttää sanaa reissukrapulaan.

Kaikki tuntui hankalalta. Kameran ottaminen laukusta, sometus, riisi, paikallisten taksien (=tuktuk) huutelu, aurinkorasvan valuminen ja likaiset hiukset.

Sain kuin sainkin itseni kiertelemään ja en ihan tiedä, mitä mieltä olisin paikasta. Tunnustelen vielä ja palaan asiaan. En halua antaa väärää kuvaa, mihin vaikuttaisi oma väsynyt mielialani.

Kuitenkin toiseen aamuun heräsin jo ponnekkaammin ja reissuväsymys oli selätetty. Jee!

Lähdin oikein päiväretkelle.

Angkor Wat

Lähdin kävellen hostellistani kohti lipunmyyntipistettä. Sinne meni tunti. Lippu maksoi 37 usd. Jotenkin tuntui, onko paikka sen arvoinen.

Päätin jatkaa kävelyä kohti määränpäätä – temppeleitä. Kerta vihdoin oli terve jalka, mikä ei viime vuosina ole ollut itsestäänselvyys. Siinä meni toinen tunti.

Kun vihdoin pääsin Angkor Watiin, niin olin mykistynyt paikasta. En ollut yhtään valmistautunut siihen, että alue oli niin iso ja että temppeleitä olisi niin paljon. Enkä edelleenkään halunnut maksaa taksista. Päätin jatkaa kävelyä. Makasin jo riippumatossakin välillä – tauolla.

Kuitenkin edessäni alkoi avautua näkymät temppeleille. VAU! Tiesin, että nyt muuten oli 37 usd arvoista.

Olin inspiroitunut Koh Mookin saarella tapahtuneesta kohtaamisesta niin paljon, että olin mietiskellyt omaa asennettani soolomatkallani. Tulin siihen tulokseen, että minä voisin valita, vietänkö aikaani yksin vai olisinko mahdollisesti aktiivinen itse ja juttelisin ihmisille.

Päätin olla leijona, joka vaani toista soolomatkailijaa. Seurailin ihmisiä TAAS. Kenellä on napit korvissa? Kuka ei puhu kenellekään? Pian näin ”saaliin” edessäni.

Henna: Hei! Matkustatko yksin?
Soolomatkailija: Joo matkustan.
Henna: Suomalaisittain suoraan aiheeseen. Hei kiva, niin minäkin. Oletko ajatellut hengailla yksin vai haluaisitko hengailla yhdessä?
Soolomatkailija: Olisihan se kiva hengailla yhdessä.

Niin me vietettiin ihan superkiva päivä hengaillen. Toinen soolomatkailija oli valmistautunut paljon paremmin kuin minä. Hänellä oli skootteri. Hän myös saattoi hetkellisesti nauraa minulle. Olinko oikeasti ajatellut kävellä? Kyllä olin.

Päivän pituus 10h. Cokis maistui taivaalliselta hostellilla.

Kotitehtävä. Jututa ihmisiä. 

Päivän kysymys. Teetkö matkoillasi järjestettyjä päiväretkiä? Vai oletko DIY- tyyppi?

Siem Reap 31.3.2019

Henna

Instagram: imchoosinghenna
Blogit.fi
Bloglovin

2 kommenttia
sunnuntai, maaliskuu 31, 2019 by

Aurinkorasva – Päivän dilemmasta kuukausien dilemmaksi

Nautin ajastani Thaimaan auringon alla. Olen kuitenkin kohdannut jokapäiväisen ongelman.

Kun tulee suoraan Suomen talvesta, niin aika vaaleahan sitä on. Ei sitä voi kieltää. Vaikka olihan meillä vuosituhannen hellekesä ja jatkoin kesääni vielä Italiassa, niin silti ihoni on samanvärinen kuin rantojen hiekka. Enkä käynyt solariumissa ottamassa pohjia. En ole koskaan edes ollut solariumissa.

Tämä kuvailtu lähtökohta ei ole hyvä yhdistelmä auringon kanssa, joka porottaa täydeltä terältä aamusta iltaan. Olenkin käyttänyt koko ajan suojakerrointa 50 vältellen keskipäivän aurinkoa. Olen aina ollut tunnollinen aurinkorasvan käyttäjä ja lisään sitä pitkin päivää. Tämä ei vielä ole se ongelma.

Ongelmani on selkä. Kuka rasvaa selkäni? Muistan viimeksi Thaimaassa ollessani palaneeni kerran ikävästi viirun verran selästä. Siitä kohdasta, kun bikinit liikkuivat uidessa. Se oli semmoinen vähän yli sentin paksuinen kirkuvan punainen kapea rantu, ja palaminen tapahtui todella nopeasti. Kuulostaa harmittomalta, sitä se ei ollut.  Joten totuttelen pikkuhiljaa aurinkoon, koska en halua palaa.

Takaisin selkään. Rasvaatko sinä itse selkäsi? Jos rasvaat, niin kerro please minulle vinkkejä siihen. Koska varsinkin näin alkumatkasta haluan, että sitä rasvaa on siellä selässäkin joka ikisessä sentin kohdassa, mielellään sitä haluaisin lisätä myös päivän mittaan.

Tässä sitä ollaan yksin matkalla ja ensimmäinen ongelma on selkä. En yhtään luota siihen, että saisin itse levitettyä tasaisesti rasvan. Peilin edessä rasvausoperaatio sujuisi ihan silleen suht fine selästäkin, mutta majapaikassani ei ole peiliä. Eli huitelen menemään ja toivon, että sitä on kaikkialla. Huomasin myös käsieni venyvän paremmin toiselta puolelta yläselkääni. Ehkä työergonomialla on osuutta asiaan.

Kotitehtävä. Venyttele, niin notkistut ja oman selän rasvaaminen sujuu kuin rasvattu. Käytä aurinkorasvaa.

Päivän kysymys. Onkohan huoleni selän palamisesta aivan turha? Onko tämä edes ongelma saatika huoli?

Koh Mook 12.3.2019

Henna

Instagram: imchoosinghenna
Blogit.fi
Bloglovin

4 kommenttia
tiistai, maaliskuu 12, 2019 by