Suomen suurin matkablogiyhteisö

Askel kerrallaan avataan maata

Kadut vilisivät ihmisiä. Jokainen kantoi pientä nyssykkää käsipuolessaan. Noutoruokaa haettiin pilvin pimein.

Vihdoin tällä viikolla päästiin askel eteenpäin karanteenissa. Viiteen viikkoon en ollut käynyt kuin apteekissa ja kaupassa. Kaikki muut tahot ovat olleet kiinni.

Tiistaista alkaen ravintolat olivat saaneet luvan avata take away – puolen. Viinakaupat olivat myös auenneet, vaikka sillä tiedolla en tehnyt mitään. Näin mennään ainakin pari viikkoa.

Olimme jo pitkään entisen työkaverini kanssa miettineet tai paremminkin unelmoineet, mistä hakisimme ensimmäiseksi ruokaa.

Olisiko se mahdollisesti hampurilainen vai kenties pizza? Mahaanhan sitä alkaa sattua ajatuskin rasvaisesta juustosta, mutta pakko saada.

Koska elimme säästöillämme, niin olimmekin viimeiset viisi viikkoa syöneet tölkkiruokaa. Riisiä, makaronia ja nuudeleita tonnikalalla, jauhelihalla ja kanalla höysteenä pavut, kananmunat ja tomaattikastike.

Silti enimmäkseen riisiä.

Olimme menneet eristyksen alkaessa vähän sekaisin kaupassa ja ostaneet kymmenen kiloa riisiä. Toiset hamstraavat vessapaperia ja toiset riisiä. 😀

Aamupalaksi riisiä, lounaaksi riisiä, päivälliseksi riisiä. Kuulostiko ihan Kaakkois-Aasian reissultani, vaikka olihan minulla se pannukakkuaddiktiokin?

Näin jo pizzerian. Sisälle ei saanut mennä. He olivat teljenneet sisääntulon pöydällä. Huutelin pöydän takaa. Olisiko mahdollista ostaa pizzaa?

Ensimmäinen takaisku.

Mitä? Pitäisikö minun tehdä online-tilaus?

No en tietenkään pizzan himoissani ollut edes ajatellut asiaa. Vaikka ilman internetiä en itsekään pärjäisi. Kyllä kaikenlaiset appit ja online- jutut ärsyttävät.

Soitin työkaverilleni ja kerroin musertavan uutisen. Kenelläkään ei ollut kärsivällisyyttä alkaa tehdä ja odottaa online-tilausta. Mahakin murisi uhkaavasti.

Entäs hampurilainen?

Tiedätkö, kun joskus on vain saatava. Onhan tämä nyt turhaakin turhempi juttu. Mutta joskus, kun menee kauppaan, niin on pakko saada sitä tiettyä ruokaa.

Olet miettinyt sitä koko päivän. En varmasti ole ainoa. Sinullakin varmasti on ollut joskus sama tilanne.Noh tässä tilanne nyt oli sellainen.

Ei ollut hampurilaisia lähettyvillä. Toinen takaisku. Taas puhelin käteen.

Olisin tulossa tyhjin käsin takaisin. Kaikki totaali eristyksen jälkeiset unelmat sortuivat hetkessä. En oikeasti ole aivan näin dramaattinen.

Mites meksikolainen? Ajaisiko burrito saman asian? Katsoin asiakaspalvelijaa silmiin. Muuten kaikki mausteet ja höysteet, mutta ei kiitos riisiä.

Vaikka jäin ilman pizzaa ja hampurilaista, niin tyytyväisenä kävelin oman nyssykkäni kanssa takaisin.

Jälkkäriksi oli donitseja.

Pienen hetken tunsin eläväni ihan tavallista elämää. Se oli kaikkein paras tunne.

Kotitehtävä. Pidä sosiaalista etäisyyttä, lämpimällä sosiaalisen median yhteydellä.
Päivän kysymys. Mikä on sinun pakko-saada-ruoka?

Auckland 30.4.2020

Henna

Previous Post Next Post

4 Comments

  • Reply Gary perjantai, 1 toukokuun, 2020 at 08:54

    Auckland eikö löydy McDo, Burger King, Pizza Hut, Domino jne.

    https://www.carlsjr.co.nz/

    tämä on paras ja näyttää olevan auki. Promot täyttää kaks mahaa!

    • Reply Henna / I'm choosing me lauantai, 2 toukokuun, 2020 at 07:02

      Hei Gary! 🙂 Kyllähän niitä löytyy, mutta ei ihan tästä minun asuinalueeni läheisyydestä. Joten ihan noille kulmille en lähtenyt kävelemään. Ensi kerralla sitten. 🙂 Carl´s Jr en olekaan koskaan syönyt, pitää kokeilla.

  • Reply Teija lauantai, 2 toukokuun, 2020 at 05:40

    Kirjoitat blogia, jotkut vastaa, sinä et.
    Arrogantti?

    • Reply Henna / I'm choosing me lauantai, 2 toukokuun, 2020 at 07:05

      Kiitos Teija kommentistasi! 🙂 Vastailen yleensä silloin, kun kirjaudun blogiin, mitä en tee päivittäin. 🙂

      Hyvää kevään jatkoa!

    Leave a Reply