Elämän jatkuva virta

Vapunaatto Paksessa.

Käännän kaasua ja pitelen sormiani jarrulla. Kieli on keskellä suuta, kunnes rentoudun. Olin aloittanut kahden kuukauden sisällä uuden uran sekä tarjoilijana, biljardinpelaajana että tikanheittoakin on harjoiteltu.  Lisäksi CV:hen voi lisätä yhdeksi erikoisosaamiseksi skootterilla ajamisen. Ihan ensimmäistä kertaa. Olin joskus lapsuudenkotini pihalla ajanut rundin. Yhden rundin.

Käänsin kaasua ja seurasin tiimiäni. Tiet olivat rauhallisia. En koskaan tekisi tätä isossa kaupungissa. Siihen vetäisin uuden rajani. Ensimmäinen rajani koski jo skootterilla ajoa. En ollut aikonut tehdä sitä. Tässä sitä nyt oltiin.

Maisemat vaihtuivat. Välillä pysähdyttiin katsomaan karttaa. En onneksi ollut vastuussa siitä.

Perillä.

Pidin silmiäni kiinni ja tunsin vesipisaroita kasvoillani. Aurinkolasini olivat ihan täplikkäät. En ollut hetkeen tuntenut sellaista raikkautta. En edes suihkussa.

En halunnut lähteä. Istuin ja kuuntelin veden pauhua. Tarunomainen. Se sana kuvasti tunnelmaani.

Istuin vesiputouksen äärellä – ensimmäistä kertaa ikinä.
Kaunis.Voimakas. Elämän jatkuva virta.

Vietimme päivän kierrellen vesiputouksia ja ajelemalla ympäri maaseutua. Olin ihan haltioissani vesiputouksista. Jotta päivä ei olisi liian täydellinen, niin ongelmia tuli paluumatkalla.

Yksi skootteri sammahti kesken kaiken. Kaupunkiin olisi vielä tunnin ajomatka. Ylemmässä kuvassa ollaan etsimässä apua, koska pitäisi soittaa vuokraamoon. Kielimuurin vuoksi tilanne oli haastava. Sopassa oli mukana monta keittäjää.Kylän miehetkin tulivat jo ihmettelemään tilannetta. Pidin etäisyyttä. Vanhasta tiesin, että minusta ei olisi hyötyä tilanteessa. Heittäisin vaan jonkun typerän kommentin kuten onko jarrunestettä. Olen joskus tehnyt sen.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Jakauduimme kahtia. Minä ajoin italialaisen kanssa punaisessa auringonlaskussa kaupunkiin. Kaksi muuta jäivät odottamaan kyytiä. Kukaan ei ollut yksin.

Kotitehtävä. Auta sekä ystävää että tuntematonta hädässä.
Päivän kysymys. Oletko nähnyt vesiputousta?

Miten minä päädyin Kongloriin – pieneen maalaiskylään? Se on aivan toinen tarinansa.

Laos/Konglor 3.5.2019

Henna

Seuraa matkaani.
Instagram: imchoosinghenna
Blogit.fi
Bloglovin

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply