Koh Mook – turistin silmin

Tapasin saksalaisen toisena päivänä Bangkokissa ja vietimme päivän turisteillen. Jossain vaiheessa kuulin kysymyksen. Miksi et ota kuvia? Kerroin blogistani ja olin edellisenä päivänä ottanut jo ainakin kymmenen kuvaa, joista muistaakseni viisi tai kuusi päätyi blogiini. Nyt olin vapaalla. Saksalainen otti kuvia joka käänteessä. Hän ehdotti minulle assistenttia. Mistäs minä nyt assistentin?

Joten olin ollut saarella 10 päivää, kun lähdin suorittamaan bloggaajan velvollisuuksiani heti aamupalan jälkeen.

Koh Mook turistin silmin.

Kun lähden resortistani, niin ensimmäiseksi tulee vastaan paikka, jossa tehdään itse kookosöljyä. Talo näyttää ihan karkilta. Katso tuota puuta, jossa on seinäkello.

Sitten ostin vettä paikallisesta kioskista. Myös tikkari lähti mukaan.

Saavuin pääkadulle. Katu on noin 250 askelta pitkä. Laskin ihan itse. Huom! Minun alle 160 cm ihmisen askelta. Alemmassa kuvassa myös paikallinen taksi.

Kauan saisi sahata katua edestakaisin, että tulee päivän 10 000 askelta täyteen. Kuulemma joskus shoppailessakin saa askeleet täyteen.

Kadun varressa on hierontapaikkoja, ravintoloita ja marketteja.

Kadun jälkeen löytyi tulevia resortteja. Rakastettu meri näkyy taustalla. Missä ovat työntekijät? Kello taisi olla noin 10:30.

Vai nouseeko tähän jonkun omakotitalo? Talo meren rannalla.

Käännyin ja takaisin samaa katua.

Poikkesin kadulta markkinoille. Siellä on viikonloppuisin elokuvateatteri ja lapsille leikkipaikka. Nyt hiljaista. Olin ainoa henkilö ja vain yhden kojun takana oli myyjä.

Löytyisikö flip floppeja? Ne ovat edelleen ostamatta. Olen avojaloin resortissa.

Siellä se elokuvateatterin screen näkyykin.

Lähdin takaisin kohti resorttia.

Paikallinen kierrätystyyli.

ABC

Lapset leikkivät.

Tämä koira oli seurannut minua kylältä asti. Se on saaren jännittävin juttu. Irrallaan olevat koirat. Mieti, mikä meteli Suomessa! Ennen en ollut koiraihminen, sitten minusta tuli. Nyt taas en ole. Sitä kutsutaan myös naisen mieleksi. Muuttuu tuulen mukana.

Sitten näkyi jo maamerkki. Tiessä on aika paljon risteyksiä ja varsinkin pimeällä muutenkin onneton suuntavaistoni kääntyy välillä väärään suuntaan. Onneksi on taskulamppu. Kiitos M siitä! Tämä maamerkki nykyään vie minut perille ilman eksymisiä.

Sellainen kierros kylillä.

Lisäys. Ennen kuin joku luulee, että minulla on tapana käveleskellä illat pimeässä yksikseni. Se ei pidä paikkansa. Epähuomiossa näin on tapahtunut pari kertaa, kun olen ollut kylällä, jonne ei ole pitkä matka.

Minulla on iltarutiineina maailman paras riippukeinu ja laineiden liplatus. Resortissani.

Kotitehtävä. Muista kierrättää.

Päivän kysymys. Käytkö vuosittain markkinoilla? Ja jos käyt, niin ostatko metrilakua.

Koh Mook 20.3.2019

Henna

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Titta lauantai, maaliskuu 23, 2019 at 20:02

    <3

    • Reply Henna tiistai, maaliskuu 26, 2019 at 01:40

      <3 Tänään jatkuu matka.

    Leave a Reply