Tuiki tavallisen elämän pienet ilot – kuudes

Mikä ilonpäivä!

Ihan lemppari.

Löysin apteekista lempi huulirasvaani. Aasiassa ollessani minulla oli vaikeuksia löytää edes huulirasvaa. Kosteusprosentti oli muutenkin korkea. Sain oikein etsimällä etsiä.

Myönnän, olen addikti.

Kerkesin jo ostaa tuttua Blistexiä. 🙂 Jäi odottamaan muita aikoja.

Jotenkin tuntuu uskomattomalta, että eilen tuli kuluneeksi kuusi kuukautta lähdöstäni – puoli vuotta.

Mitä kaikkea onkaan tapahtunut. Mitä kaikkea olenkaan kokenut. Minkälaista elämää elänkään nyt. Vanhasta elämästäni lähti vain Henna ja rinkka mukaani maailmalle. Kohti unelmaani.

Joskus huomaan tuijottavani kaukaisuuteen. Havahdun ajatuksistani. Kuinka paljon elämä voikaan muuttua, kun antaa mahdollisuuden. Uskaltaa.

Sapuskaa töistä.

Vietin vapaapäivääni tänään – sitä ainokaista. Kävin kaupungilla. Hoidin taas pankkiasioita. Pesin pyykkiä.

Nautin auringosta. Kastuin sateessa. Sää on ihan mahdoton. Hyppelehdin lätäköiden yli. Muistutin itseäni uusista kengistä. Ne pitää hankkia mahdollisimman nopeasti. Mieluusti veden kestävät.

Hostellin pyykkitupa.

Blogi on mielessäni päivittäin. Silti elämä on tullut tielle. Mutta eikös se ole aika mukavaa? Kun elämä voittaa somen.

Vihdoinkin elän pikkuisen epätavallista tavallisen naisen elämää. On työkaverit ja töiden jälkeen viinit.

Menoa ja meininkiä.

Näillä säillä pakko päästä kuumaan suihkuun.

Muistan, kun astuin Uuden-Seelannin kamaralla. Tuttu tunne valtasi minut. Se oli ollut kauan kadoksissa.

Tiedätkö, ihan kuin olisin tullut kotiin.

Kotitehtävä. Anna elämän tulla tielle.
Päivän kysymys. Oletko riippuvainen huulirasvasta?

Auckland 6.9.2019

Henna

Taisi olla ennätys – alle viikko

Muistatko viime sunnuntaina, kun kerroin sinulle, kuinka kaikki oli paremmin kuin hyvin.

On työpaikka, on ystävä, on asunto. Mutta kun kyseessä on minun elämäni, niin kaikki oli menossa jopa liian hyvin. 😀

Noh enää on vain työpaikka ja ystävä. Kyllä.

Muutin takaisin hostelliin. En uskonut kirjoittavani tätä, mutta siinä se lukee. Mustaa valkoisella.

Muuttoruusut.

Asun hostellissa – virallisesti.

Enkä aio muuttaa hetkeen mihinkään.

Tiedätkö, kuinka ihan kaikkien kanssa ei oikein synkkaa. No nyt oli sellainen tilanne. Minä ja brasilialainen ystäväni saimme kahden päivän varoitusajan muuttoon. Älä edes kysy syytä. Ihan uskomatonta. Käsittääkseni tilanne oli myös hyvin laiton.

Koko tilanne ei käynyt ollenkaan järkeeni – edelleenkään ei käy.

Emme odottaneet kahta päivää. Lähdimme seuraavana päivänä.

Vapaa kuin taivaan lintu.

Miltä tuntuukaan vapaus?

Joskus elämä hostellissakin on parempaa kuin elämä liikojen sääntöjen – typerien uskomattomien sääntöjen keskellä.

Kuten älä laita valoa päälle yöllä, kun menet vessaan. Koska siitä kuuluu ääni. Tiedätkö pikkusen liian överisääntöjä.

Katso, kuinka kotoista.

Hostellikin voi tuntua kodilta, kun on oikeat ihmiset ympärillä.

Siksi elämässä on tärkeää pitää lähellään ne ihmiset, jotka eivät vie energiaasi. Negatiivinen ilmapiiri. Siitä emme pidä.

Nyt on työpaikka, ystävä ja hostelli.

Kaikki on paremmin kuin hyvin.

Ja ai niin. Tämä oli ihan ennätys. Alle viikossa muutto uuteen asuntoon ja sieltä pois.

Kotitehtävä. Siivoa elämästäsi ihmiset, jotka vievät enemmän kuin antavat. Joiden kanssa ei ole sitä kuuluisaa balanssia.
Päivän kysymys. Miten voi olla jo syyskuu?

Auckland 1.9.2019

Henna

Seuraa matkaani:
Instagram: imchoosinghenna
Blogit.fi
Bloglovin

Bella tarjoilee

Asiakas: Mikä saa suomalaisen naisen ammatista X tulemaan toiselle puolelle maailmaa tarjoilijaksi italialaiseen ravintolaan?
Henna: Se on piiiiiitkä tarina.

Nauramme.

Kannan lautasia keittiöön.Onneksi olin käynyt hyvin lyhyen oppimäärän tarjoilemisesta Kambodzassa – kaksi viikkoa. Pystyin haastattelussa sanomaan on kokemusta.

Totuuden nimissä kerroin myös, kuinka vähän sitä on.

Huutelin viikko sitten tiistaina blogissa työnhausta. Päätinkin ottaa aktiivisen asenteen. Ovelta ovelle ja puhelin käteen. Sain samalle viikolle kaksi harjoitusvuoroa ravintoloihin.

Ensimmäinen tärppäsi. Täydet tunnit. Täydellistä.

Tyypillinen viikkoni:

  • Maanantai             11-15:00     17:30- 21:30
  • Tiistai                     11-14:00     17:30- 21:30
  • Keskiviikko            11-14:00     17:30-21:30
  • Torstai                                          17:30-21:30
  • Perjantai                 11-15:00     18:00-21:00
  • Lauantai                  11-15:00     18:00-21:00
  • Sunnuntai               VAPAA

Kuten huomaat, niin loma on ohi. 

Työskentelen kahdessa ravintolassa, joten olin ensimmäisen viikon pihalla kuin lumiukko kesällä. Edelleen lumi sulaa.

Mitä? Miten? Koska? Milloin?

Tiesitkö, että tarjoileminen ei todellakaan ole niin helppoa, miltä se näyttää. Ei todellakaan. Yhtään lasia en ole vielä rikkonut. Sitä odotellessa.

Veitsen tipahtaminen lattialle kaikuu minuuttitolkulla ja asiakkaiden päät kääntyvät kuin pöllöllä.Laitan astiat keittiössä tiskiin.

Keittiössä on ihan oma meininkinsä. Työkaverini Kolumbiasta ja Italiasta muistavat kertoa päivittäin, kuinka Bella, Darling tai Beautiful olen. Naurattaa.

Hei Beautiful, voisitko ojentaa minulle veitsen? Mitenkähän suomalaisessa työyhteisössä tähän suhtauduttaisiin? Siitä voidaan puhua joskus toiste.

Asiakkaat huikkaavat lähtiessään, kuinka tulevat kuuntelemaan loput tarinastani. Samalla kuulen heidän sanovan työkaverilleni. Jäimme koukkuun tarinaan, vaikka ei hän meille mitään konkreettista kertonut.

Kuulen naurua pyyhkiessäni pöytää.

Niin minusta tuli tarjoilija.

Kotitehtävä. Kehu työkaveriasi. Se kohottaa ammatillista itsetuntoa. 🙂
Päivän kysymys. Mitähän Suomessa liitot tuumaisivat työajoistani?

Auckland 28.8.2019

Henna

Seuraa matkaani.
Instagram: imchoosinghenna
Blogit.fi
Bloglovin

Uusi alku, uusi yritys, uusi mahdollisuus

On ilta – sunnuntai. Viikon viimeinen päivä. Miten sinun viikkosi on mennyt? Minulla on ollut suorastaan kiire.

Eikös auringonnousukin symboloi uuden päivän uutta alkua?

Katselin auringonnousua pilvien päällä. Kuinka valo voittaakaan pimeyden? Lensin yli kaksi viikkoa sitten kohti unelmaani.

Mieleni oli odottavan jännittynyt.

Minkälaista olisi olla ja asua täysin uudessa kaupungissa uusien ihmisten ympäröimänä. Löytäisinkö töitä? Löytäisinkö asunnon? Löytäisinkö ystäviä?

Mitä tapahtuisi?

Ei enää pannukakkuja. 😀 Uusi maa, uudet aamupalat.

Huomenna on maanantai. Uuden viikon uusi alku.

Tiedätkö sen tunteen, kun saa uuden mahdollisuuden, uuden alun tai uuden yrityksen? Juuri siltä minusta tuntui lentokoneessa.

Puhdas pöytä.Uusia alkuja sekä elämänvaiheita. Niitähän ihmisen elämässä riittää.

Aloitetaan uusi työ uusilla kujeilla, aloitetaan pikkuhiljaa kuntoremonttia, huonon päivän jälkeen uusi parempi päivä, myrskyn jälkeen poutasää.

Uusi asunto, uusi kaupunki, uudet opinnot, uusi perheenjäsen.

Hei! Aina uusi alku ei edes tarkoita mitään konkreettista. Joskus sen voi aloittaa pään sisälläkin. Huonoon päivään uusi suunta.

Kuinka suhtautua elämään?Kuinka kauan olin haaveillut tästä hetkestä? Kauan. Hetkeksi jo luovutin. Sitten pienellä onnenkantamoisella tänään se tapahtui.

Muutin pois hostellista!

Nyt on työpaikka ja tukikohta töiden jälkeen. Jaan huoneen hostellissa tapaamani brasilialaisen kanssa – ystävän.

Eli kyllä.

On työpaikka, on asunto, on ystävä.

Joskus vaan kannattaa uskaltaa aloittaa alusta.

Kotitehtävä. Jos olet jo pitkään miettinyt, uskallatko aloittaa jotain. Uskalla.
Päivän kysymys. Oletko sattunut olemaan lentokoneessa seuraamassa auringonnousua?

Auckland 25.8.2019

Henna

Seuraa matkaani.
Instagram: imschoosinghenna
Blogit.fi
Bloglovin