Venetsia – kuitattu!

Viimeinkin Venetsia on kuitattu, eli sen voi rastia pois bucket list -riveistä!

Täytyy myöntää, että aivan huikea paikka. Upeaa historiaa, kulttuuria, taidetta ja omanlaisensa ympäristö – kaikki hyvin kompaktisti kävelymatkojen päässä ja helposti saavutettavissa.

Aloitetaan ensin hieman kuvakavakaldilla, ja jatketaan seuraavissa päivityksissä parilla käyntivinkillä ja ideoilla kulkemisista ja muusta paikallisesta erikoisuudesta…

Iso suositus: Puzzini Palace Hotel... aivan huippu palveluineen, sijainteineen ja aamiaisineen

Iso suositus: Puzzini Palace Hotel… aivan huippu palveluineen, sijainteineen ja aamiaisineen

Ruzzini Palace

”Takaovi” ja vesitaksi hotellin ovella

Huokausten silta – pakollinen

IMG_3548

Aurinkoinen joulukuun päivä

IMG_3598

Näkymää San Marcon aukion kellotornista

IMG_3604

Näkymää San Marcon kellotornista

IMG_3623

Canal Grande Academican sillalta merelle kuvattuna

IMG_3650

Rialto silta

IMG_3657

Canal Grande kuvattuna Vaporetto -linjasta numero 2

IMG_3662

Teatro La Fenice – hieno oopperakokemus

IMG_3668

Oopperan myymälä

IMG_3967

Minestrone – tottakai

IMG_3686

Scuola grande San Rocco – sisäänkäynti toiseen kerrokseen

IMG_3695

Vaatimaton katto…

IMG_3712

Kuvajaisia riittää…

IMG_3722

Tätä riittää…

IMG_3734

Tavaratalon kattoterassilla

IMG_3770

Välillä sumua… kuuluu talviseen Venetsiaan

IMG_3824

Buranon saarelta… reilun 40 min. Vaporetto reissun päässä Venetsiasta

IMG_3843

Burano

IMG_3875

Buranon värejä

IMG_3880

Buranon värejä lisää…

IMG_3918

Venetsiaan kuuluu myös Vivaldin viulukonsertti – tällä kertaa Interpreti Veneziani orkesterin esittämänä

IMG_3516

San Marcon käytäviä…

Ruzzini Palace Hotel - Iso suositus!

Ruzzini Palace Hotel – Iso suositus!

Ja jatkuu…

Viimeinkin on tullut aika jatkaa kirjoittelua, eli taukoa on pidetty nyt vaatimattomat kaksi vuotta ja kolme kuukautta… lähes päivälleen.

Muutama reissukin on tullut tässä välissä tehtyä, eli muistaakseni ainakin Cinque Terra Italiassa, futismatka Liverpooliin ja Lontooseen, Singapore & Bali, Nizza ja New York allekirjoittaneen 50-vuotispäivän kunniaksi. Eli jep, ikää on ja kilometrejä takana mukavasti. Pääasiahan on, ettei ne tunnu. Siis kilometrit… ainakaan paljon.

Mikä nyt taas pistää laittamaan juttuja ns. julkiseen jakeluun, niin en tiedä. Mukavahan näitä juttuja on sitten joskus lueskella netistäkin vaikka näin reilun parin vuoden jakosissakin. No kuitenkin on syy mikä tahansa, niin taas juttuja pukkaa.

Yksi reissu on tässä tiedossani, eli joulukuun puolessa välissä on tarkoitus käydä viimeinkin yhdessä ”bucket list” kohteessa, eli Venetsiassa. Tarkemmin siis 16.12. – 20.12. välinen aika on varattuna ko. matkalle Sirkun kanssa. Pojat jäävät omiin juttuihinsa kotiin. Tilanne matkustamisessa on tosiaan hieman muuttunut, eli välttämättä ei tarvitse raahata koko karavaania reissulle jokaiselle matkalle, vaan kokoonpano muodostuu kunkin perheenjäsenen mahdollisuuksien mukaisesti, niinkuin esimerkiksi synttärireissu New Yorkiin tehtiin kolmestaan (vanhemmat ja nuorempi poitsu) vanhemman jälkikasvusta keskittyessä jääkiekkoon.

Yksi muukin juttu on muuttunut viime matkoilla, eli meikäläinen on jättänyt alkoholinkäytön kokonaisuudessaan, eli totaalinen nollalinja… siitä ja sen vaikutuksista matkailuun ja ”kohteiden kokemiseen” ehkä sitten joskus myöhemmin. Mutta siis ehdottomasti positiivinen päätös ja asia!

Tulossa on siis tarkemmin juttua varmasti tulevasta matkasta Venetsiaan ja voisin laittaa myös juttuja noista muista kohteista. Päivitysten ilmestymistiheys korreloi täysin iltaisten insporaadioiden kanssa 🙂

Tässä kuitenkin muutama kuva menneiltä reissuilta tuolta ”juttutauolta”…

Amed kuiva

Kuivaa maisemaa Amedista Balilta… lokakuu 2015

Piti käydä viemässä lukko tällaiseen paikkaan... Cinque Terre Italia

Piti käydä viemässä lukko tällaiseen paikkaan… Cinque Terre Italia

Citibike NewYork

Paras tapa liikkua New Yorkissa… Citibike. Todella toimiva systeemi!

DumDum New York

Löysin kaverin New Yorkista, eli American Museum of Natural History

Long Island

Long Island rantaa… ja sitä riitti!

New York katu

Jotenkin jäi taas ikävä tätä kaupunkia…

singapore ratakuva

Yksi F1 radan bongaus, eli pätkä Singaporen katurataa 🙂

Vernazza veneestä

Vernazza veneestä käsin, niin ja rouva 🙂

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

The Griya 3.8.2014

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, eli huomenna olisi sitten tiedossa lento klo 17:40 ensin Singaporeen ja siitä eteenpäin Istanbulin kautta jälleen Suomeen tiistaiksi puolenpäivän aikaan. Mutta matkanhan täytyy loppua joskus, että voisi taas aloittaa uuden suunnittelun…

Paljon on jäänyt kokemuksia ja muistoja taas tältäkin reissulta, eikä visiitti Indonesiaan ja Balille varmastikaan jää viimeiseksi. Pakko myös tässä vaiheessa todeta, ettei ikinä ennen koko perheen reissulla ole päästy näin vähällä ”sairaskertomuksella” kuin tällä kertaa (ja tähän väliin puun koputusta, sillä pari päivää olisi vielä mahdollista kerätä pöpöjä…). Nyt kun olemme kuukauden reissulla pärjänneet yhdellä jo ennen matkaa murtuneella nilkalla, yhdellä korallien aukaisemalla pikkuvarpaalla, yhdellä ylitaittuneella nimettömällä, yhdellä uima-altaan veden juomisesta johtuneella pahoinvoinnilla, venematkan pienellä pahoinvoinnilla ja muutamilla koralli- ja kivinaarmuilla jaloissa. Niin ja tietysti pieniä auringonpolttamia, mutta niitä vaan tulee. Nyt ei siis yhtään korvatulehdusta tai edes ”Bali belly” –vatsatautia… pidän sitä melkoisena ihmeenä, varsinkin kun emme mitenkään erityisesti lutranneet käsidesillä tai muuten ihmetelleet mitään erikoishygieniajuttuja. Eli kaikki meni sen puoleen enemmän kuin hyvin… siis toistaiseksi J

Sirkku tässä… no niin nyt sitten viimeistä iltaa tällä erää täällä upeassa The Griyassa. Tulin vielä nauttimaan iltapäivän viimeisistä auringonsäteistä tähän isolle yleiselle altaalle. Pojat tilasivat kookospähkinän juodakseen ja minä repäisin ja odottelen Long Island Ice Teetä, niin kaikki tai ei mitään. Ajattelin juuri varata pöydän tästä Griyan ravintolasta, mutta pääkokki ehti ensin. Hän tuli minua vastaan ja kertoi, että oli suunnitellut meidän perheelle ihan speciaalimenuun tälle illalle. emme laittaneet ajatukselle vastaan. Varmasti tulee hyvää, onhan hän nähnyt kolmen viikon aikana mistä me tykätään ja mitä ollaan syöty.

Ruoasta vielä puheen ollen Santai-hotellin CocoNut-ravintolassa ollaan myös syöty tällä matkalla ja muillakin. Santaissa on myös ihan mahtavaa ruokaa1 Salaatit ja varsinkin pihvit… no unohtaa ei sovi jälkkäreitä, jotka on myös niin kauniisti aseteltu. Eilen koko perheen voimin syötiin lähes kilo lihaa pihvien muodossa… joo ja kaikki meni. Päivällä pojat altaassa isojen uimarenkaiden kanssa leikkivät Monster Sirloin Steikkiä. Ja kaikki nää ihanat herkut ja juomat kyllä tuntuu myös tuolla vatsantietämillä, onneksi ei ole tarvinnut laittaa mitään housuja jalkaan, mutta voi, se päivä lähenee. Onhan sitten jotain mitä pitää polttaa pois.. Griyassa on muuten myös täydellinen kuntosali. Olen siellä pyöräillyt, juossut ja vähän nostellut noin joka toinen aamu, kuunnellut omia soittolistojani ja ajatellut lämmöllä kaikkia ihania oppilaitani, joita tulen sitten tanssisalissa liikuttamaan muutaman viikon kuluttua… varokaa vaan, askelkuviot tulevat olemaan mielenkiintoisia.

Kotiin täältä The Griyasta haluaisin ehdottomasti kylpyhuoneiden upeat lavuaarit. Ne ovat kivestä kaiverrettuja. Kivenkovia, mutta kosketuspinnaltaan niin sileitä ja viileitä. Sadevesisuihkua tulen myös kaipaamaan ja sängyn täyteläisiä tyynyjä ja peitteitä. Henkilökunta on myös tullut sopivalla tavalla tutuksi. Ovat niin aidosti ystävällisiä ja kohteliaita, respasta housekeepingiin ja puutarhurista tarjoilijoihin. Spalle kiitoksena pitää vielä mainita, että ne ihanat pinkit varpaankynnet ovat kestäneet täydellisinä koko kolmen viikon Griyassa olon. Täällä Griyssa on kyllä niin kaunista! Kauheinta on, että tähän luksukseen pystyy tottumaan niin nopeasti. näin ollen lupaan, että marraskuussa kotona arjen jauhelihakastikkeen ja poikien treenihikivaatteiden pyykkääjänä muistutan itseäni tästä ihanuudesta, jota olen saanut kokea kokonaisen kuukauden.

Huomenna aamulla matkalaukkujen kanssa Griyan tilavassa autossa parin tunnin matka Seminyakin kuhisevan ostoskadun kautta lentokentälle. Kaikesta lähdön ahdistuksesta huolimatta on mielenkiintoista nähdä, miten lentokentän lähtöpalvelut ovat kehittyneet.

Kääk. Mä päivitän varmaan seuraavan kerran jostain Euroopan puolelta tai sitten kotoa. Nyt meen suihkuun, pakkaan loput tavarat ja valmistaudun illalliseen. Kahden teinaripojan kanssa on ollut ihan haasteellista päivittäin… huomattu ollaan myös, että face, insta ja i-pad ym ovat ihan täälläkin samanlaisille teinareille enemmän kuin arkipäivää. Kiitos kun luitte tähän saakka. Toivottavasti nähdään pian, koska olen nyt ruskettuneempi kuin koskaan….

IMG_6179 (1024x683)

Selvis muuten tuon edellisen päivityksen kuvien seremonia-aihe, eli hautajaisethan ne sitten olivat.

IMG_6182 (1024x683)

Hautajaisväkeä Bintsulla tienposkella

IMG_6187 (1024x683)

Riisipeltoja Bunutanin kylästä sisämaahan ajettaessa

IMG_6189 (1024x683)

 

Saman alueen kylän raittia… ei ole kyllä roudan aiheuttamaa kulumista tuo.

IMG_6195 (1024x683)

Ko. kylän koulunportti

IMG_6200 (1024x683)

Perheillallisen pöytä ennen illallista

IMG_6201 (1024x683)

Ja sama toisesta kuvakulmasta

 

Amlapuran markkinameininkiä

The Griya Villas and Spa 1.8.2014

Olemme päässeet viimeisen viikon aikana mukavasti loman kiireettömimpään vaiheeseen, jossa ei ole valmista päiväsuunnitelmaa, aikataulua eikä kiirettä minnekään… Vain leppoisaa oleilua, kirjojen lukua, elokuvia ja tietysti Hondalla “pyöräilyä” lähiympäristössä. Niin ja Griyan saunakin on nyt testattu ja hyväksi koettu.

Sirkun kanssa teimme keskiviikkona aamupäiväretken Amlapuran markkinoille, jossa olikin mukavaa säpinää ja nähtävää paikallisten kauppapöytien ja –tapojen muodossa. Tarjolla oli enimmäkseen ruokatavaraa useassa eri muodossa ja tuoksussa, eli ostaminen jäi vähemmälle. Vain palmusokeri oli sellainen ainesosa mitä varmasti tulee kilon tai parin verran mukana myös Suomeen. Ai niin, ja tottakai Ballibong rantasandaalit… ihan pakolliset railakkaaseen 35.000,00 IDR hintaan.

Tänään meillä on tarkoitus juhlistaa Sirkun kanssa tapaamisemme kuusitoistavuotispäivää tilaamalla perhepäivällisen Villa 13 puutarhaan. Tällaisen mahdollisuuden on ystävällisesti Griyan ”Operational Manager” Roma Sirait luvannut henkilökuntineen järjestää, eli sitä tänään odotellessa… Muutama Amlapuran markkinakuva

Ai niin… maanantaina tämä sitten on ohi, mutta siihen on onneksi vielä muutama päivä 🙂

IMG_6084 (1024x683)

 

Amlapuran enemmän kuin innokas vihanneskauppias

IMG_6091 (1024x683)

Amlapuran kauppameininkiä

IMG_6092 (1024x683)

Paikallinen snack -baari

IMG_6093 (1024x683)

Siisti Singer

IMG_6108 (1024x683)

Uhrausten tekoa. Olinkin jo ihmetellyt, että mistä näitä uhrauksia saa, joita siis käytetään todella paljon kaikenlaisten porttien ja pikkutemppeleiden edessä. Eli tottakai siis torilta niitä saa osataa kassikaupalla…

IMG_6116 (1024x683)

Paikallinen lääkärin vastaanotto, jossa oli tarjolla ”mielenkiintoisia” valmiita hoitopaketteja.

IMG_6121 (1024x683)

Lounassoppaa odotellessa

IMG_6130 (1024x683)

Ja kaikki painavampi siis liikkuu pienempienkin päiden päällä

IMG_6134 (1024x683)

Seremoniapaikan koristelua Culikin keskustassa… tässä vaiheessa nämä seremoniallisuudet olivat käynnissä nyt kolmatta päivää, enkä ihan tarkkaan saanut selvää, että oliko tällä kertaa kyse häistä tai hautajaisista. Jompi kumpi…

IMG_6164 (1024x683)

Palataan ainakin parilla päivityksellä vielä tännekin 🙂