Tervetuloa New Delhiin! Delhin nähtävyydet, slummi ja Taj Mahal

Matkustin Intian pääkaupunkiin New Delhiin kahdeksi viikoksi. Delhilla eri ole erityisen hyvää mainetta, ja sitä on kuvattu jopa maailman ”raiskaus” pääkaupungiksi. Se on totta, että Delhi ei ole maailman turvallisin kaupunki ja siellä on oltava erityisen varovainen. Siitä huolimatta, koin olevani turvassa lähes koko ajan, enkä kokenut ahdistelua kertaakaan. Menin myös ulos myöhään iltaisin Intialaisen ja Filippiiniläisen ystävieni kanssa ilman mitään ongelmia.

Intian viisumi

Suomen kansalaiset tarvitsevat viisumin Intiaan. Voit hakea e-viisumia https://indianvisaonline.gov.in/

Tämä on Intian viisumin virallinen sivusto. Vältä muita sivustoja.

Täytä kaikki tarvittavat informaatiot. Kohta jossa kysytään missä maissa olet ollut, riittää että laittaa esim. 5 Euroopan ulkopuolista maata (ne joista on siis viisumi leimat passissa).

Voit ottaa viisumi kuvan itse puhelimellasi. Taustan on oltava valkoinen ja rajaa kuvaasi siten että se on 350×350. Sen jälkeen skannaa passissi. Jos tiedosto on liian suuri, voit pienentää sitä https://www.ilovepdf.com/compress_pdf

Sen jälkeen maksa viisumi Paypal:lla (muut vaihtoehdot harvoin toimivat).

Euroopan kansalaisille viisumi on yleensä valmis noin 19 tunnin päästä. Saat ilmoituksen sähköpostiisi kun viisumi on valmis. Tulosta e-viisumisi ja sen lisäksi kannattaa tulostaa myös screenshot sähköposti viestistäsi jossa näkyy että viisumi on myönnetty.

Saapuminen New Delhiin ja simkortti

Koneen laskeuduttua Intiaan mene suoraan ulkomaalaisille tarkoitettuun passin tarkastukseen. Anna passintarkastajille tulostettu e-viisumi, koronarokotustodiste ja passissi. HUOM. joskus jono passin tarkastuksessa on todella pitkä, varsinkin jos saavut New Delhiin yöllä. Kannattaa siis käydä ensin vessassa yms.

Sen jälkeen kun passin tarkastus on ohi, voit ostaa simkortin lentokentällä. Se maksaa noin. 5 Euroa. Mutta simkortti alkaa toimimaan vasta muutaman tunnin kuluttua. Joskus simkortin netti ei toimi lainkaan. Näin siis kävi minulle, mutta paikallinen opas osti minulle netin Airtel sovelluksen kautta.

Simkortin jälkeen ota taksi hostelliisi/hotelliisi. Jos olet nainen ja matkustat yksin, voit ottaa naisille tarkoitetun Sakha Cabs (kuskit ovat vain naisia). Se on 2-3 kertaa kalliimpi mutta turvallisempi. Maksoin taksimatkastani noin 9 Euroa (800 Rupees) ja matka kesti tunnin.

Jos simkorttisi toimii, kannattaa käyttää Uberia tai Olaa (taksiappeja molemmat).

Kiertue naismatkaoppaan kanssa

Minulla oli Delhissa ensimmäisenä päivänä naismatkaopas, Rajini. Hän opasti minua käyttämään Delhin metroa, kertoi kuinka paljon minun pitäisi maksaa erilaisista tuotteista, esim kadulla myytävistä koruista ja vaatteista (yleensä myyjät pyytävät 70% enemmän turisteilta). Jos haluat hänen yhteystiedot, laita kommenttia tähän postaukseen ja laitan teille sähköpostiviestiä.

Qutub Minar kompleksi

Ensimmäinen nähtävyys oli Qutub Minar.

Qutub Minar kompleksi on todella vaikuttava paikka. Se oli alunperin hindulainen temppeli, mutta turkinsukuiset valloittajat muuttivat paikan islamilaiseksi. Voit lukea lisää Qutub Minarista englanninkielisestä blogistani.

Sen jälkeen kävimme shoppailemassa ja ostin Intialaisia vaatteita, jotta sopeutuisin paremmin Delhiin. Ostin lopulta korvikset, sandaalit ja 2 kurtaa. Sitten kävimme syömässä Delhin parhaassa eteläintialaisessa ravintolassa ”Saravanaa Bhavan”.

Oppaani tilasi Masala Dosan ja itse tilasin Uttapamin, eli riisistä tehdyn dosan jossa on sipulia ja tomaattia. Sen lisäksi mukaan tulee linssikeitto ja kolme erilaista kastiketta (kookos, korianteri ja kolmas oli muistaakseni tamarind). Annokset maksoivat yhteensä noin 7 Euroa (600 rupiaa).

Sen jälkeen otin käteistä Connaught Place -nimisestä paikasta, joka on siis Delhin keskustaa. Connaught Place on tunnettu länsimaalaisista kaupoista, turistikaupoista, ravintoloista ja kahviloista. Sen lisäksi siellä on huijareita jotka yrittävät etsiä tietämättmiä turisteja. Ole siis varovainen!

Ruoan jälkeen menin asuntolaani, jonka varasin yhdessä Filippiiniläisen nettiystäväni Moniquen kanssa Airbnb:n kautta. Huone maksoi noin 170 Euroa 10 päivältä.

Taj Mahal

Seuraavana päivänä menimme Agraan katsomaan Taj Mahalia ja Agran linnaa. Meidän oli tarkoitus mennä Agraan junalla. Menimme juna-asemalle, ja yritimme ostaa lippuja, mutta seuraava juna olisi vasta kolmen tunnin kuluttua. Huomasimme että toinen juna lähtisi eri asemalta, joten menimme sinne rickshawilla. Emme kuitenkaan saaneet lippuja koska ne oli loppuun myyty. Voi harmi.

Lähdimme pettyneinä pois juna-asemalta ja ympärillemme tuli paljon intialaisia miehiä, mukaan lukien se rickshaw kuski joka oli vienyt meidät ensimmäiseltä juna-asemalta toiselle. He kysyivät minne olemme matkalla ja sanoimme että haluamme nähdä Taj Mahalin. Hyväksyimme lopulta yhden miehen tarjouksen; 70 Euroa. Tähän kuuluisi ”kahden tunnin matka” (enemmänkin 3-4 tuntia per suunta) Agraan. Taksikuskimme ei puhunut lainkaan englantia mutta se tekikin matkasta mielenkiintoisen kun kuski puhui meille hindiä koko ajan.

Taj Mahaliin ei ole helppo mennä, mutta onneksi paikallisen oppaan kanssa pääsimme jonon ohi. Jonotus voi muuten kestää 2-5 tuntia. Ihmisiä on tuhansittain, ja jotkut heistä turhautuvat turisteista jotka pääsevät jonon ohi vain maksamalla. Turvatarkastus on myös tiukka; laukkujen kaikki taskut käydään läpi ja kaikki syötävät asiat otetaan pois.

Tuskallisen turvatarkastuksen jälkeen pääsimme vihdoin sisälle. Monet valokuvaajat ryntäävät ja tekevät tarjouksiaan; jos maksat 40 dollaria, otan 80 kuvaa sinusta. No ei kiitos. Meille riitti meidän puhelimella otetut kuvat. Mutta jos haluat ammatilaisen ottamia kuvia maailman kauneimman rakennuksen edessä, mikäs siinä!

Vaikka Taj Mahal olikin todella upea, en viihtynyt siellä valtavan ihmismäärän takia. Turvatarkastus oli itseasiassa todella tuskallinen, ja sen vuoksi en menisi sinne uudestaan. Menimme Taj Mahalin jälkeen Agran linnaan, jossa oli huomattavasti vähemmän ihmisiä. Ensimmäinen matkaoppaamme Taj Mahalissa sanoisi että hänen ystävänsä odottaisi meitä Agran Linnan edustalla ja opastaisi meitä hyvään hintaan. Noh, hänen ystävää emme löytäneet. Sen sijaan, löysimme mukavan matkaoppaan joka ei edes kysynyt tippejä kuten ensimmäinen opas (päätin kuitenkin antaa tippejä koska opas oli todella hyvä).

Agran linnake

Agran linnake, eli Agra Fort oli mukava yllätys. Se on melko suuri ja sen näkemiseen tarvitsee vähintään tunnin. Agran linnakkeen rakennutti keisari Akbar vuotena 1565 ja hänen lapsenlapsensa Shah Jahan (joka myös rakennutti Taj Mahalin).

Sisäänpääsylippu maksaa noin 5 euroa (650 Rupees) ja opastettu kierros noin 15 Euroa, eli samanhintainen kuin Taj Mahal.

Taj Mahalin ja Agran linnakkeen jälkeen kävimme syömässä. Otimme mukaamme vain hindia puhuvan taksikuskin mukamme. Yritin tilata jotain vähemmän tulisempaa mutta se oli mahdotonta. Tilasimme Moniquen kanssa samat annokset; paistettu riisi vihanneksilla. Se oli niin polttavaa, että kokki vaihtoi koko annoksen uuteen. Toinen annos oli lähes yhtä tulinen ja kokki toi vielä uuden annoksen, tällä kertaa sydämenmuotoiselta lautaiselta. Onneksi kolmannella kerralla pystyin syömään.

Aterian jälkeen oli paluumatkan vuoro. Emme halunneet jäädä Agraan, koska siellä ei ole oikeastaan mitään muuta nähtävää kuin Taj Mahal ja Agran linnake. Agra on myös todella kaoottinen kaupunki, jopa enemmän kuin Delhi.

Paluumatka Delhiin

Paluumatka kesti 4-5 tuntia, mutta tunti meni pelkästään Delhin trafiikissa. Yritimme etsiä myös toimivaa pankkiautomaattia, mutta se oli mahdotonta. Kokeilimme 4 eri pankkiautomaattia, mutta mikään niistä ei toiminut. Lopulta päädyimme maksamaan taksikuskillemme dollareilla. Intiassa ollessa siis kannattaa muistaa ottaa aina tarpeeksi käteistä toimivalta automaatilta, koska on suuri todennäköisyys että seuraavalla kerralla ei tärppää ja automaatti ei toimikaan.

Hindu Jumalan syntymäpäivä

Seuraavana päivänä ihmettelimme meteliä ulkona. Luulimme että on jonkun häät tai hautajaiset. Osallistuimme yhteen paraatiin, ja kysyimme yhdeltä paikalliselta mieheltä että mistä on kyse. Hän sanoi että on yhden heidän jumalansa syntymäpäivä (jos siis ymmärsimme oikein). Emme tunnistaneet tätä Jumalaa ja paikallinen mies oli hieman shokissa. Hän kuitenkin vei meidät lähemmäksi papaatteja katsomaan heidän juhlimistaan.

Pienen juhlinnan jälkeen halusimme mennä katsomaan Akshardamin temppeliä, joka on oletettavasti siis yksi Delhin kauneimmista temppeleistä. Emme kuitenkaan päässeet lopulta sisälle koska porukkaa oli sen verran että emme viitsineet ottaa riskiä. Oli siis sen samaisen Jumalan syntymäpäivän vuoksi niin paljon ihmisiä kokoontumassa temppeliin. Sen vuoksi temppeliin ei saa mennä puhelimen ja laukun kanssa, vaan kaikki pitää jättää kaappiin. Sen sijaan päätimme mennä yhteen Itä-Delhin shoppailukeskukseen metrolla Delhi on yksi maailman parhaista shoppailukohteista ja hinnat ovat yleensä paljon halvempia kuin muualla, koska suurin osa vaatteista on valmistettu joko Intiassa tai Bangladeshissa. Delhissä on suurinpiirtein 13 suurta ostoskeskusta, joista parhaimmat ovat Select CityWalk etelä-delhissa ja lentokentän lähellä oleva Vegas Mall.

Ostoskeskuksessa Moniquen kanssa haaveilimme tatuoinnin ottamisesta, mutta päädimme lopulta unohtaa idean kielimuurin vuoksi. Kadun vieläkin vähän että en ottanut tatuointia edes Nepalissa, koska se olisi ollut täydellinen muisto matkalta.

Slummikierros

Seuraavana päivänä menin yksin slummikierrokselle, koska Manilasta kotoisin oleva ystäväni ei ollut kovin kiinnostunut ideasta. Varasin kierroksen Reality Tours & Travel -matkapalvelulta ja se maksoi 20 Euroa, ja 80% tästä summasta menisi paikallisille ihmisille. Kierros kesti noin 2-3 tuntia. Oppaani Viktor odotti minua Connaught Place:n metroasemalla. Kiertueeseen liittyi myös pariskunta Sveitsistä, ja se nainen oli puoliksi suomalainen! Se oli aika kiva yllätys, koska en olettanut tavata ketään suomalaista Delhissä. Puhuimme kuitenkin vain englanniksi yhdessä.

Slummissa ei saanut ottaa kuvia, mutta otin pari kuvaa metroasemalta, josta oli näkymä slummiin. Slummin nimi on Sanjay Colony, ja se on Delhin suurin slummi. Siellä asuu suunnilleen noin 50,000 ihmistä. Se on siis melko pieni verrattuna Mumbain Dharaviin, jossa asuu jopa 5 miljoonaa ihmistä. Eli koko suomen asukasmäärä.

Slummin ihmiset olivat todella mukavia. Kävimme yhden paikallisen ihmisen kotona ja kiipesimme ulkokatolle, josta meillä oli näkymä koko slummiin. Miehet rakensivat uusia taloja, lapset olivat koulussa ja naiset pääasiassa ompelivat vaatteita. Kierroksen jälkeen menimme Reality Tours & Travel:in järjestämään kouluun jossa opetetaan englantia ja tietokone taitoja lapsille. Koulu on siis ilmainen kaikille lapsille jotka ovat kiinnostuneet ja haluavat paremman tulevaisuuden uusien taitojen avulla.

Nepaliin ja takaisin Delhiin

Seuraavana päivänä keskityin opintoihi, ja matkustin Nepaliin. Vietin Nepalissa kaksi viikkoa, jonka jälkeen palasin takaisin Delhiin neljäksi päiväksi. Tällä kertaa olin ilman Filippiiniläistä ystävääni. Varasin hostellihuoneen eteläisestä delhistä, jossa tutustuin kahteen tyttöön. Toinen heistä oli kotoisin Mumbaista ja toinen oli 19-vuotias tyttö Tsekistä. Tsekkiläinen tyttö oli ensimmäistä kertaa yksin ulkomailla ja häntä pelotti kauheasti olla Intiasta. Kaiken lisäksi hänen matkansa tulisi kestämään 3 kuukautta.

Hare Krishna & Vegas Mall

Menin samana iltana sen Mumbailaisen tytön kanssa Hare Krishna tapahtumaan. En itse ole kyseisen kultin kannattaja mutta menin ihan mielenkiinnosta.

Hare Krishna tapahtuman jälkeen menimme Vegas ostoskeskukseen syömään hampparit ja jäätelöä.

Tulimme takaisin hostelliimme joskus 11 aikaan illalla, mutta emme päässeet metroasemalta suoraan hostelliimme koska oli niin myöhä ja portti hostellin alueelle oli jo suljettu siltä puolelta. Sen vuoksi meidän piti ottaa rickshaw kyyti pääportille. Tämä oli hieman pelottava kokemus koska oli jo todella myöhä, eikä Delhi ole maailman turvallisin kaupunki. Onneksi kuitenkin pääsimme turvallisesti takaisin hostelliin.

Masala Dosa torakalla

Seuraavana aamuna menimme Select Citywalk -ostoskeskuksen eteläintialaisen ravintolaan Saravanaa Bhavan, josta mainitsinkin jo aikaisemmin. Tilasimme masala dosat, ja minun dosassa oli torakka. Meni ruokahalu. Miten yhden parhaista intialaisen ravintolan ruoan seassa voi olla torakka? varsinkin ostoskeskuksessa jossa käyvät vain rikkaat ihmiset. Näköjään Delhin katuruoka voi olla jopa parempaa!

Aamupalan jälkeen menin Starbucksiin koska minulla oli nettitunti. Mumbai ystäväni Tiru meni takaisin hostelliin ja alkoi pakkaamaan tavaroitaan Pohjois-Intian matkalleen. En enää nähnyt häntä enää. Itse menin shoppailemaan nettitunnin jälkeen ja kokeilin taas erilaisia intialaisia asuja. Lounaaksi söin samaisessa ostoskeskuksessa momoja. Maksoin niistä ylihintaan (4-5 euroa) ja ne olivat kuivia. Taas kerran, sain parempaa ruokaa Delhin kaduilta kuin ostoskeskuksesta!

Seuraavana aamuna matkasin vanhaan Delhiin. Kävin ensin kuitenkin syömässä eteläintialaisessa ravintolassa Connaught Place:ssa. Tilasin Paneer (intialainen juusto) dosan. Kävin tällä kertaa kuitenkin eri ravintolassa kuin Saravanaa Bhavan torakka tapahtuman jälkeen.

Aamupalan jälkeen otin metron vanhan Delhin asemalle. Ystäväni Tiru varoitti minua menemästä vanhaan Delhiin yksin, ja ymmärsin paikalla kyllä miksi. Siellä on paljon huijareita, eivätkä ne meinaa jättää turisteja yksin. Varaudu siis juoksemaan näitä karkuun!

Ensimmäinen nähtävyyteni oli Delhin linnake. Tutustuin linnakkeen luona 30-vuotiaaseen mukavaan intialaiseen mieheen, en muista hänen nimeään mutta sanotaanko vaikka että Vikas. Hän otti minusta kuvia, ja minä otin hänen kuvat. Hän sanoi heti alussa että ei ole huijari, vaan on itsekin turisti ja työskentelee Intian valtiolle.

Kaiken lisäksi hän tekee nettisivuja kuten minäkin. Opin häneltä kaikenlaista nettisivujen rakentamisesta ja kuinka tienata siitä.

Delhin linnakkeessa minua alkoi huimaaman hieman, ja aloin epäilemään tästä arakapalmun lehteä, tai betelpähkinäpalmun lehteä, jota kokeilin siellä eteläintialaisessa ravintolassa. Vikas kuitenkin sanoi että emme ole missään Meksikossa jossa myydään huumeita näin vapaasti.

Linnakkeen jälkeen kävelimme vanhassa Delhissa, kävimme Delhin muslimialueella ja Jama Moskeijassa.

Vanhan Delhin muslimialueella oli todella paljon ihmisiä ja vilskettä ja sain paljon energiaa tästä. Tykkäsin tunnelmasta, vaikka yleensä viihdynkin rauhallisimmissa paikoissa.

Lentokentälle ja Kazakhstaniin!

Vanhan delhin jälkeen ostin uuden matkalaukun, koska minulle ei ollut enää tilaa repussani. Matkustan yleensä vain yhden repun ja pikkulaukun kanssa, mutta ostin sen verran tuliaisia että oli ostettava uusi matkalaukku.

Lento peruttu!

Söin hampparin lentokentällä ja ostin viimeiset tuliaiset. Lento Almatyyn kesti noin kolme tuntia ja jatkolentoni Uzbekistaniin oli peruttu lumipyryn vuoksi. Tämän vuoksi Air Astana lähetti meidät hotelliin, ja seuraavana aamuna meidän lento oli siirretty taas muutamia tunteja myöhemmäksi.

Lennon peruutuksesta ei ollut kuitenkaan mitään haittaa. Tutustuin neljään intialaiseen opiskelijaan jotka opiskelevat lääketiedettä Tashkentissa. Yksi heistä oli opiskellut ennen Ukrainassa mutta joutui siirtymään opintonsa Uzbekistaniin.

Toinen hyvä puoli lennon peruutuksesta oli ilmainen hotelliyö ja hotelli aamupala. Tykkään todella paljon hotelleista ja buffet-ravintoloista.

Kolmen tähden hotellissame oli georgialainen ravintola ja mukava joulu tunnelma. Sairastuin tietenkin Kazakhstanin -15 c säässä koska Intiaan mennessäni oli vielä melko lämmin, eikä minulla ollut talvitakkia mukana. Matkasta on jo reilu kaksi viikkoa, ja minulla on vieläkin kurkkukipua.

Aamupalan jälkeen meidät lähetettiin takaisin lentokentälle, mutta lento oli siirretty kello kuudeksi illalla. Olimme siis turhan aikaisin lentokentällä (noin kello 9 aamulla). Menin lentokenttähotelliin, jossa nukuin kolmeen asti. Sen jälkeen menin takaisin lentokentälle ja lentoa oli taas viivytetty tunnilla tai parilla.

Pääsimme kuitenkin loppujen lopuksi Uzbekistaniin, jossa huonekaverini Kate ja Filippiiniläinen Monique odottivat minua meidän asunossamme. Vietin viimeisen viikon Tashkentissa, jonka jälkeen matkustin Istanbulin kautta Suomeen.

Jos haluat lukea lisää Intian ja Nepalin matkastani, voit mennä englanninkieliseen blogiini!

https://www.southeastelisa.com/