Browsing Tag

tietoisku

Hammaslääkärissä Alankomaissa

Hammaslääkärikäynti Alankomaissa

Kolmen työn, matkasuunnittelun ja kaiken muun muistamisen arvoisen mielessä pitäminen ei ole millään mittakaavalla oman pääkoppani vahvuuksia. Käytänkin to-do-listojen luomiseen erillistä ohjelmaa, joka tuntuu jatkuvasti piippailevan, että asioita pitäisi saada aikaiseksi. [Tässä kohtaa iso (ei-millään-tavoin-sponsoroitu) peukku Wunderlist-ohjelmalle, joka on monen kokeilemani kilpailijan jälkeen ehdottomasti helppokäyttöisin ja kaikin puolin paras työkalu to-do-listoille!] Kesäkuusta saakka listan kärjessä on tiukasti heilunut muistutus ”Varaa hammaslääkäriaika”. Hieno ja toimivakaan to-do-lista ei valitettavasti onnistu omistajaansa pakottamaan epämukavia asioita hoitamaan, joten kyseinen muistutus on saanut heilua siellä listan kärjessä useamman kuukauden ajan säännöllisesti olemassaolostaan iloisilla piippauksilla muistutellen.

Viime viikolla tuli vihdoin se hetki, että päätin ryhdistäytyä, ja varata ajan tarkastukseen. Koska en ole käynyt täällä aiemmin hammaslääkärissä, ensin tuli etsiä itselle sopiva vastaanotto ja kirjautua heidän asiakkaakseen. Olin kuullut pariinkin kertaan kehuja Lassus Tandartsen -nimisestä paikasta, joten huomattuani oman vakuutukseni myös heillä toimivan, täyttelin rekisteröintilomakkeen näppärästi netissä.

Tähän sivuhuomiona mainittakoon, että tavallinen sairasvakuutus Alankomaissa ei kata mitään hammashoitoon liittyvää, vaan pakettiin on täytynyt erikseen lisätä jonkinlainen hammashoitolisä. Omani (VGZ:n kautta) kattaa vuosittaisen tarkastuksen lisäksi 80% hoidoista 250 euroon saakka – näissäkin ehdoissa saattaa olla poikkeuksia, ja esimerkiksi oikomishoidot tarvitsevat yleensä jälleen erillisen lisän vakuutukseen. Lisäksi tarjolla on usein onnettomuuksiin liittyvän hammashoidon kattava paketti, jonka korvausraja on korkeampi, esimerkiksi 10 000 euroa.

R:n omalla hammaslääkärillä hänen kotikylässään saa aina odotella vapaata aikaa useamman kuukauden, joten olin jo ajatellut, ettei hammaslääkärivierailua tarvitsisi vielä tänä vuonnakaan varmaan jännittää. No mitä vielä, puhelin pirahti soimaan jo seuraavana päivänä, ja iloinen ääni kyseli, että koskas oikein tahtoisin visiitille tulla. Koitin kysellä, että millainen odotteluaika mahtaisi olla luvassa, mutta linjan toisesta päästä kuului vain, että ei oikeen minkäänlaista – ”Kävisikö tiistaina?” Muutamaa minuuttia myöhemmin tipahtikin vielä vahvistussähköposti hinta-arvion kera sähköpostiin.

Tämä hinta-arviohan sai jälleen pienen kauhun tunteen nousemaan pintaan. Tarkistukselle kaikkine kuvineen luvailtiin lähes 240 euron (maksimi)hintaa. Kun aiemmat kokemukseni hammaslääkäristä ovat lähinnä olleet Suomen YTHS:n parinkympin lasku liki tunnin kestäneestä juurihoidosta, alkoivat aivot kiireellä raksuttaa vakuutuksen kattamien summien riittävyyttä. En nimittäin äkkiseltään tiennyt, että kattaako vakuutus esimerkiksi röntgenkuvia. Lopullinen lasku oli nyt tipahtanut vakuutusyhtiöltä, eikä se nyt niin karmivaa luettavaa ollutkaan. Kokonaissumma oli 84,47 euroa, josta itselleni jäi maksettavaksi 16,89 euroa, eli juuri se 20% (tätä ei sitten ilmeisesti laskettu vuosittaiseksi tarkistukseksi). Systeemi siis vaikuttaa toimivan ihan näppärästi, kunhan omaa hammaslääkärivakuutuksen. Vaikka valitsemani hammaslääkäriklinikka toimittaakin hienosti maksimihinta-arvion, täytyy miinusta tälle systeemille yleisesti antaa hinnoittelun ymmärtämisen vaikeudesta. Sama ongelma pätee myös lääkäripalveluihin (josta kirjoittelen lisää myöhemmin) – tuntuu täysin mahdottomalta ymmärtää, mitä vakuutus kattaa ja mitä ei, ja mimmoista loppulaskua kannattaa odotella.

Itse käynti hammaslääkärissä oli pienestä jännityksestä huolimatta melkoisen mukava kokemus (tai mitenkäs kivaa siellä hammaslääkärissä nyt voi olla). Niin lääkäri itse kuin myös hammashoitaja sekä vastaanottohenkilökunta olivat kaikki erittäin mukavia ja ystävällisiä, ja lääkäri tuntui oikeasti olevan kiinnostunut tapauksestani – kaikki sujui nopeasti, mutten kokenut, että olisin ollut vain yksi potilas muiden joukossa. Lapsuuden hammaslääkärini tuntui aina olevan melkolailla kyllästynyt työhönsä, ja vieläkin aina odotan vastaavaa kokemusta uudelle lääkärille mennessäni. Jännä kyllä, miten tällaiset mielikuvat säilyvät, vaikka kaikki kohtaamani hammaslääkärit tämän kyllästyneen jälkeen ovat olleet erittäin hyviä, asiantuntevia eivätkä yhtään kyllästyneen oloisia.

Kaikenkaikkiaan, varsinkin nyt loppusumman nähtyäni, olen tyytyväinen hammaslääkärikäyntiini. Ehkäpä sitä seuraavaa ei tarvitse raahata to-do-listan kärjessä puolta vuotta.

Iina

 

Raha-asiat Alankomaissa (pankeista, hinnoista ja maksamisesta)

Tällä kertaa luvassa pieni infopläjäys rahajutuista Alankomaissa, sillä jokainen tänne muuttava tai oikeastaan edes tänne lomalla suuntaava näihin asioihin kuitenkin törmää. Jokaisessa maassa on hieman eri tapoja ja tottumuksia maksamiseen liittyen, ja hintataso on tietysti aina huomioonotettava tekijä, kun muuttoa tai matkaa suunnittelee. Tässä alla siis muutama tärkein huomio – kaksi ensimmäistä (maksaminen ja hinnat) ovat olennaisia kaikille täällä vieraileville, pankkijutut lähinnä vain pysyvämmille asukkaille.

Maksaminen

Hollannissa käytetään maksamiseen pääasiassa korttia, mutta on huomattava, että luottokortilla ei voi maksaa monessakaan ruokakaupassa (poikkeuksiakin tosin on), eikä välttämättä kaikissa muissakaan liikkeissä. Ulkomaiset kortit eivät auta ruokakaupan kassalla, vaan pääasiassa käytössä on Maestro-kortti, joka käy lähes kaikkialla. Vierailijan kannattaa siis varautua ainakin pienellä summalla käteistä siltä varalta, että oma kortti ei maksuun käy. Automaatteja löytyy katukuvasta reilusti, ja esimerkiksi ruokakauppojen auloissa on lähes poikkeuksetta mahdollisuus käteisen nostamiseen. Pikkuhiljaa täältä alkaa myös löytyä liikkeitä ja ravintoloita, jotka eivät hyväksy käteistä ollenkaan. Esimerkiksi kiva Marqt-ruokakauppaketju (paljon luomutuotteita yms) hyväksyy vain korttimaksut.

no-credit-cards-accepted-label-lb-2087Tipin jättäminen ei ole Alankomaissa mitenkään välttämätöntä. Hyvästä palvelusta voidaan jättää pieni kiitos, ja ravintolassa syötäessä monella on tapana pyöristää loppusumma hieman ylöspäin. Mitään sääntöä tietystä prosentista ei kuitenkaan ole, ja kuten hollantilaiseen pihiyteen sopii, ei tippiä jätetä ”turhaan” – sen on tarkoitus todella olla kiitos erityisen hyvästä palvelusta.

Hinnat

Alla listattuna tyypillisiä hintoja Alankomaissa.

Ateria ravintolassa – kuten arvata saattaa, hinnat tietty vaihtelevat reilusti, mutta useimmiten meillä kuluu kivassa ravintolassa 1-2 ruokalajin ateriaan ja juomiin noin 50-60€ kahdelta hengeltä. Kivat aasialaiset all-you-can-eat paikat noin 30€, juomat yleensä eivät sisälly hintaan.

Olut ravintolassa – pienempien kaupunkien opiskelijabaareissa 1,50€; tavallisemmissa baareissa hieman alle 3€ ja Amsterdamin baarikeskittymissä (esimerkiksi Leidsepleinin alueella) 4-5€. Alankomaissa oluen tilaajalle tarjoillaan pääasiassa 0,33 l lasi, mutta voi olla jopa pienempikin (0,25 l).

Olut ruokakaupassa – 24 pullon korin Heinekenia saa useimmiten 10€:lla, erikoisoluiden hinnat vaihtelevat suunnilleen 0,80-2€ välillä.

Julkisen liikenteen lippu – kertalippu kuljettajalta ostettuna 3,50€; 3 päivän lippu 17€ (Amsterdamissa). OV-chipkaartin haltijalle matka saldolla noin 1,50-2€ matkan pituudesta riippuen. Rajaton kuukausilippu Amsterdamin alueella noin 90€.

Leffalippu – Suomen hinnoissa, 12€/leffa. Pathé-ketjun unlimited-jäsenyys 19€ kuussa, tai 26€ gold-jäsenyydestä, jolla myös IMAX-elokuvat ja 3D-elokuvat ilman lisämaksua.

Kuntosalijäsenyys – hintahaitari on laaja, noin 20 ja 80 €:n väliltä löytyy kaikkea.

master

Päivittäiset ostokset – ruoan normaalihinta ei eroa Suomen hinnoista paljoa, mutta todellisuudessa kaupoissa on jatkuvasti valtava määrä alennuksia (2 yhden hinnalla, -25% yms.), joiden avulla voi säästää pitkän pennin. Tilava pakastin on hyvä sijoitus. 🙂 Sama pätee kosmetiikkaan, ainakin jossei suosi kaikkein kalleimpia merkkejä. Perus Maybellinet ja L’Órealit ovat säännöllisesti alennuksessa, ja samoin esimerkiksi hammastahnoja tai shampoita kannattaa ostaa ehkä pari kerralla, kun ovat alennuksessa.

Vuokra – huone jaetussa asunnossa 400-600€ Amsterdamissa (?), 300€ luokkaa muissa opiskelijakaupungeissa. Kaksio tai kolmio Amsterdamissa 1000+€ (ylärajaa ei löydy).

Pankit

Kuten ylempänä mainitsin, voi ulkomaisen kortin kanssa toiminta Alankomaissa osoittautua yllättävänkin hankalaksi. Tästä syystä hiemankin pidempään tulppaanilandiasta oleilua suunnitteleva melko varmasti joutuu tekemisiin pankkien kanssa. Pankkitilin avaaminen sinänsä on helppoa, mutta ainakin useimmat pankit vaativat BSN-numeron (paikallisen sosiaaliturvatunnuksen, sen hankkimisesta lisää täällä). Useimmiten tilin voi avata netissä, ja noin viikkoa myöhemmin käydä konttorista hakemassa paperit ja kortit, mutta ihan vain konttoriin marssimisenkin pitäisi toimia hyvin.

piggy-bank-970340_960_720

Facebook-ryhmissä usein kysellään, että mikäköhän pankki olisi paras expateille, ja yleensä seuraavat kaksi vaihtoehtoa nousevat yli muiden:

ING – plussaa erityisesti hyvin toimivasta, englanninkielisestä mobiiliapplikaatiosta, ja maksuvarmennuskoodien saamisesta puhelimeen tekstarina (ei tarvetta erilliselle random readerille, kuten muissa pankeissa). Kirjeet tulevat kotiin kyllä englanniksi, mutta konttoreissa palvelu on ainakin omalla kohdallani pelannut loistavasti aina englanniksikin. Peruspaketti maksaa 4,10€ / 3 kk.

ABN Amro – ABN Amro tarjoaa hyviä palveluita expateille, ja heillä on Haagissa myös meidän ulkomaalaisten asioihin erikoistunut expat desk. ABN Amro on kerännyt paljon kehuja siitä, että kaikki palvelu toimii moitteetta englanniksi. Peruspankkipaketti täällä 1,40€ / kk eli kaikki 0,40€ enemmän kuin ING vuodessa.

Lisäksi pankki nimeltään Triodos on kerännyt kehuja eettisistä sijoittamisperiaatteistaan.

Kaikenkaikkiaan rahajutut toimivat Hollannissa pääosin samalla tavoin kuin Suomessakin, kunhan lompakosta löytyy se tärkeääkin tärkeämpi maestro-kortti.

Iina

Lomat Alankomaissa (mitä, missä, kuinka paljon?)

Näin roadtrip-sarjan väliin sopiikin hyvin lyhyt teksti lomailusta yleisesti Alankomaissa: paljonko niitä lomapäiviä sitten on, mitä ihmiset silloin tekevät, ja miten se maksetaan?

1. Lomapäivät

Lakisääteisesti lomapäiviä on jokaisella vähintään 20. Tämä määrä vaihtelee kyllä paljon – monilla tutuillani lomailua on 25 päivää vuodessa. Monissa yrityksissä olen myöshuomannut löytyvän erinäisiä systeemeitä ekstrapäivien kerryttämiseksi: lisävapaita voi ”ostaa” tai kerryttää ylityötunneilla.

Erityisen mielenkiintoinen on tapa, jonka mukaan toisissa yrityksissä työviikko lasketaan 38 tunnin mukaan, mutta saat halutessasi tehdä säännöllisesti 40 tuntisia viikkoja. Nämä 2 tunnin lisäykset voi pinota ylimääräisiksi lomapäiviksi, joita voi vuodessa kerryttää jo ihan kivasti melkein huomaamatta. Lisäksi toisinaan nämä ylimääräisenä kerrytetyt lomapäivät on mahdollista pistää säästöpossuun pariksi vuodeksi, kun normaalit lomapäivät vanhentuvat vuosittain, ja näin voi mahdollistaa ihanan pitkän ”sapattivapaan”.

Tätä sapattivapaata lukuunottamatta monissa yrityksissä lomapäiviä ei ihan ehdoitta saa pitää kerralla – usein rajana on pidetty 2 viikkoa, ja sitä pidempiin lomiin täytyy hakea erikseen hyväksyntää.

Joka tapauksessa, mikäli täällä työsuhdetta on aloittamassa, kannattaa tsekata josko lomapäivissä voisi olla joustamisen varaa (jossei tarjolla suoraan ole reilumpaa annosta rentoutumista). Toisin kuin Suomessa, jossa minimiloma tuntuu usein olevan myös maksimi, täällä niiden suhteen tunnutaan olevan hieman joustavampia. Voi toki olla, että isommissa yrityksissä näin ei ole, mutta sieltäkin voi löytyä keinoja pidentää rannallalöhöilyaikaa ainakin päivällä tai parilla.

Lisäksi ainakaan minun ei tarvinnut odottaa vuotta lomapäivien kertymistä – Suomessa, kun lomapäivät on usein suhteutettu töissä oltuihin kuukausiin ja ensimmäistä lomaa voi joutua odottelemaan välillä pidempäänkin.

2. Loma-ajan palkka ja -raha

Loma-ajalta sinulle maksetaan tietty normaali palkka. Lisäksi Alankomaissa on tarjolla loma-raha, ”vakantiegeld”. Tämä on työnantajan velvollisuus, ja on vähintään 8% vuosipalkastasi (eli hieman alle kuukausipalkka).

Usein (ainakin itselleni siis) lomaraha maksetaan toukokuun palkan mukana, eikä siis välttämättä silloin kuin loma itseasiassa on. Ensimmäisenä vuonna kannattaa ottaa huomioon, että kyseinen raha maksetaan siihen mennessä kertyneisiin kuukausiin suhteutettuna: aloitin työt joulukuussa, joten minulle maksettiin 6 kuukauden lomaraha nyt, ja ensi vuonna luvassa on koko vuoden raha kerralla.

Lomarahan verotuksesta muuten sen verran, että aiemmassa postauksessani mainitut ”loofheffingskortingen” eivät päde tällaisiin lisätuloihin, joten tästä palkkiosta tipahtaa korkeampi veroprosentti pois.

3. Hollantilaiset lomalla

Mitäs täällä sitten lomalla tehdään?

Hollantilaiset ovat autokansaa. Harvaan paikkaan on niin pitkä matka, ettei hollantilainen autolla sinne suuntaisi, kunhan vain merta ei ole välissä. Valtaosalla paikallisista onkin siis lämpimiä muistoja pitkistä automatkoista, jotka suuntautuivat Ranskaan, Espanjaan, Itävaltaan tai jopa Italiaan. 18 tunnin ajomatka? Geen probleem!

Kesämökkikulttuuri on tunnetusti suomalaista, joten ei olekaan ihme, että täällä harvoin kuulee ihmisten viettävän lomiansa aina samassa paikassa. Hollantilaisten kesämökki on karavaani. Keski-Euroopan leirintäalueilla heinä-elokuussa voi olla varma, että löydät massoittain lomailevia hollantilaisia kokkailemassa omaa ruokaansa (säästöä säästöä 🙂 ).

Alankomaalaiset matkustavat paljon, ja pitkien automatkojen lisäksi täältä pääsee helposti melko edullisilla pakettimatkoilla suuntaan jos toiseenkin. Erityisesti Turkki, Egypti ja muut vastaavat kohteet ovat suosittuja, mutta nuoremmat, kuten Suomessakin, tutkivat laajemmin uusia kohteita. Toisaalta superlöhöloman tarpeessa olevalle on kyllä houkuttelevaa napata äkkilähtö 300-400€ hintaan, sisältäen matkat ja all-inclusive majoituksen aurinkoisella rannalla. Vaikken pakettimatkoja koskaan olekaan harrastanut, tämä on kyllä listalla yhtenä seuraavista jutuista – ehkä vielä tänä kesänä roadtripin aktiivisuuden vastapainoksi. 🙂

-Iina

 

Verotus Alankomaissa

Tällä kertaa luvassa pieni tietoisku aiheesta nimeltään verotus – kaikkien suosikki. En todellakaan väitä olevani asiantuntija, enkä lupaa ottaa minkäänlaista vastuuta, että mitä tässä sanon on 100% oikein tai pätee kaikissa tilanteissa. Nämä perustuvat vain omiin kokemuksiin, ja lähinnä puhun siis ansiotulon verotuksesta.

Veroprosentti

Ihan perusveroprosentin perusteella Alankomaissa saa aikaan melko kovan shokin – vaikka usein ajatellaan, että Pohjoismaissa verotus on korkea ja muualla asiat ovat ”paremmin”, on täällä ansiotulon verotus itse asiassa melko korkealla tasolla. Matalistakin tuloista veroa menee yli 36%, ja keskituloista napsaistaan 40,4% pois (luvut täältä). Taulukon suurin ero Suomeen onkin ehkä se, että matala- ja korkeatuloisten verotuksessa ei ole aivan yhtä suurta eroa.

Ei kuitenkaan huolta – eihän asia nyt aivan niin mene, että muutaman satasen palkasta suoraan lähtisi yli kolmannes pois. Veroprosentin lisäksi täällä on myös erillinen systeemi hyvityksille, joita matalista päätoimen palkoista myönnetään – näistä vähennyksistä käytetään nimitystä loonheffingskortingen. Tämän määrä riippuu tarkemmin tuloista, mutta itselläni todellinen veroprosentti tällä hetkellä pyörii jossain 20% paikkeilla – kuulostaa paljon paremmalta kuin 40%, vai mitä? Parasta tässä systeemissä on, että palkanmaksaja ottaa nämä hyvitykset huomioon jo palkkaa laskiessa, eikä hyvityksiä siis tarvitse odottaa veronpalautuksiin saakka.

Onneksi olemassa on laskureita, jotka kertovat kuinka paljon tilille voi odottaa tupsahtavan kuun loppupuolella: esimerkiksi Berekenhet.nl nettotulolaskuri täällä toimii mielestäni hyvin. Ota kuitenkin huomioon tulojasi arvioidessa, että Alankomaissa on paljon kiinteitä kustannuksia. Esimerkiksi pakollinen sairasvakuutus syö kuukausittain palkasta noin 100€ (paketista riippuen); sähkö, vesi ja kaasu eivät pääasiassa kuulu vuokraan, eivätkä kuulu myöskään osa veroista (esimerkiksi jätehuolto on vuokralaisen maksettava).

30% sääntö

Oletko tullut Alankomaihin lähinnä vain töiden vuoksi? Tienaatko vähintään € 52 699 vuodessa, tai oletko alle 30-vuotias maisterin tutkinnon omaava henkilö, jonka palkka on vähintään €40 059 vuodessa?

Mikäli vastaat kyllä, voit olla oikeutettu niin sanottuun 30% sääntöön. Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että työnantajasi saa maksaa sinulle 30% palkastasi verotta. Tämän on tarkoitus kattaa ulkomaan muuttoon ja ulkomailla asumiseen liittyviä kustannuksia, ja saatuasi hyväksyvän päätöksen olet oikeutettu kyseiseen etuuteen tietyin ehdoin jopa 8 vuotta.

30% sääntöä hakee työnantaja Belastingdienstiltä saatavalla lomakkeella, ja hakemus on jätettävä viimeistään 4 kuukautta työsuhteen alkamisesta. Etuuden saamiseen on kyllä muitakin ehtoja, eihän se ihan näin yksinkertaista toki voi olla. Esimerkiksi sinun tulee olla asunut tarpeeksi kaukana Alankomaiden rajoista viimeiset kaksi vuotta ennen työsuhteesi alkua. Joka tapauksessa, mikäli ajattelet, että voit kyseiseen etuuteen olla oikeutettu, kannattaa hakemus täyttää ja katsoa, minkälainen vastaus tulee. Onhan kyseessä kuitenkin iso vaikutus tuloihisi! Ota kuitenkin myös huomioon, että virallisiksi tuloiksi lasketaan tällöin 70%  verollinen osuus, mikä voi vaikuttaa erinäisiin ansiosidoinnaisiin etuuksiin (esimerkiksi työttömyysturvaan).

Verotoimisto

Onko monilla vielä mielessä Suomen verotoimiston kanssa asiointi? Huonoja kokemuksia? Ei hätää – Suomen verotoimistoa tulee äkkiä ikävä tämän paikallisen toimijat, Belastingdienstin, kanssa toimiessa. Voisin kirjoittaa omista ärtymyksen kohteistani vaikka romaanin, mutta yritän tehdä pienen tiivistelmän.

Kieli

Belastingdienst puhuu vain hollantia. Tietty Alankomaissa usein saa olettaa, että ihmiset puhuvat kaikkialla englantia, ja kyllä puhelimen päähän pääasiassa joku kielitaitoinen osuukin. Ongelma onkin, että he eivät saa antaa neuvoja ”monimutkaisiin” kysymyksiin englanniksi väärinymmärrysten riskin takia, mutta välillä simppeli ”Kuka maksaa tämän veron?” saattaa jo olla liian monimutkainen, etkä saa vastausta. Kaikki lomakkeet ovat myös tarjolla vain hollanniksi: myös se M-lomake, joka on tarkoitettu vain niille, jotka ovat asuneet osan vuodesta ulkomailla.

Palvelu yleisesti

Muutama viikko sitten paikallinen kuluttajajärjestö julkaisi arvosanoja eri yritysten asiakaspalvelusta. Muistaakseni Belanstingdienst sai numeron 4 (skaala taisi olla 10 saakka). Luvuista viis, Belastingdienstin asiakaspalvelu on ala-arvoista. Soittamalla viisi kertaa eri henkilöille saman kysymyksen kera voit saada viisi ERI vastausta. Olemme myös esimerkiksi työnantajan kanssa joutuneet soittamaan lomaketta täyttäessä kysyäksemme, mitä joku kysymys tarkoittaa (koska muotoilu oli ymmärrettävissä parilla eri tavalla) – ja työntekijä joutui kysymään useammalta kollegalta ennen kuin saimme vastauksen.

Veroilmoitus

Näin keväällä koittaa se ihana aika, jolloin pääsee täyttelemään veroilmoituksia. Itselläni on ollut oikein onnekas vuosi, sillä olen kyseiset tiedot saanut täyttää kolmeen eri maahan (sain viime vuonna palkkaa sekä Ruotsista että Alankomaista, ja keväällä vielä opintotukea Suomesta). Voin täysin suoraan sanoa, että ainakin omassa suht monimutkaisessa tilanteessa on Alankomainen systeemi päässyt aiheuttamaan eniten harmaita hiuksia ja itkupotkuraivareita.

Kuten ylempänä mainitsin, osan vuodesta ulkomailla asuneiden tulee täyttää ns. M-lomake, jonka saa vain ja ainoastaan paperisena versiona hollannin kielellä. Lomake tulee paksun opasvihkosen kanssa, ja useamman kysymyksen kohdalla opastukselle tuleekin tosiaan tarvetta. Moni maksaakin tyytyväisenä pienehkön summan (usein n. 100-130€) veroasiantuntijalle, joka täyttää kyseisen lomakkeen puolestasi, kun vain lähetät tarvittavat dokumentit hänelle. Näistä veroasiantuntijoista voi olla myös paljon apua erilaisten verovähennysten hyödyntämisessä, ja moni sanookin hyötyneensä tuolla 100€:n maksulla jopa satoja tai tuhansia euroja. Toisaalta, jos tulot ovat suht matalat ja tilanne selkeä, selviää lappusten täyttämisestä kyllä itsekin, mikäli osaa varustautua riittävällä kärsivällisyydellä ja saa hieman käännösapua.

Belastingdienst on kuitenkin ainakin hieman uudistumassa. Suuri osa verovelvollisista täällä pystyy kuitenkin tekemään veroilmoituksensa sähköisesti, tai jopa mobiiliapplikaation kautta. Ja nyt saa verotoimiston postinkin tilattua sähköisesti. Ehkä vielä joskus saamme englanninkielisiä lomakkeitakin. 🙂

Iina