Mitä tehdä Kiotossa? Kioto on yksi Japanin suurimmista turistinähtävyyksistä, eikä syyttä. Sen lukuisat temppelit ja ihanat puutarhat antavat paljon historian ja kauneuden ystäville. Tässä kahden reissun pohjalta tehty pieni opas Kiotoon.
Kioto on Japanin vanha pääkaupunki, joka toimi vuodesta 794 vuoteen 1868 keisarin asuinpaikkana. Sitä ovat koetelleet luonnonmullistukset ja tulipalot, mutta pahemminkin olisi voinut käydä. Kiotokin nimittäin löytyi toisen maailmansodan aikana atomipommin pudotuskaupunkien listalta, kunnes poistettiin sieltä historiallisen arvonsa takia. (Tuon kirjoittaminen saa mut aina tuntemaan vähän kylmiä väreitä.)
Kioto onkin erittäin hyvä paikka aistia japanilaista tunnelmaa perinteisimmillään. Siellä on myös koko maailman suurin määrä UNESCOn maailmanperintökohteita saman kaupungin sisällä. Suosituimmat temppelit ovat pahimmillaan ruuhkaisuudeltaan ahdistavia, mutta tarpeeksi ajoissa liikkumalla jopa Fushimi Inari Taishassa voi kulkea hetken näkemättä ketään. Parhaimmillaan Kioto onkin kun menee suosituimmista temppeleistä vielä yhden verran pidemmälle. Toinen hyvä taktiikka on reissata sesongin vastaisesti, vaikkapa menemällä kirsikankukista kuuluisaan puutarhaan syksyllä.
Kiotoon pääsee näppärimmin Tokiosta luotijunalla (n. 118€) tai yöbussilla (n. 40€). Naapurikaupunki Osakan suunnasta tulee lähijuna. Suoraan Kiotoon saapuvan kannattaa lentää joko Kansain tai Itamin lentokentille.
Lue lisää:
Miten välttää Kioton ruuhkat?
Rakkauskirje Kiotolle
Yleistä: Liikkuminen Kiotossa
Jos ei lasketa turistimääriä, Kioton suurin heikkous on mielestäni liikkuminen. Moni neuvoo unohtamaan julkisen liikenteen kokonaan ja ottamaan pyörän alle – sen aion tehdä seuraavalla kerralla.
Kiotosta löytyy raitiovaunu (kuvassa), metrolinja, lähijunia ja busseja. Julkisen liikenteen päivälippu kustantaa n. 4€, mutta kannattaa varoa mihin sen kanssa hyppää. Iso osa busseista ei nimittäin kuulu systeemin piiriin.
Erityisesti Kioton asemalla oikeaa bussia etsiessä olen monta kertaa menettänyt hermoni, kun oikeaa laituria ja bussin numeroa ei vain millään tunnu löytyvän.
Huikkaa ihmeessä kommenttiboksiin, mikä on sinun mielestäsi fiksuin tapa liikkua Kiotossa!
Tee: Kerää temppelileimoja
Yksi ainutlaatuisimmista matkamuistoista Japanista on oma pyhiinvaelluskirja. Lähes jokaisella japanilaisella temppelillä on nimittäin oma leimansa, goshuin, jonka pariksi työntekijät kirjaavat kalligrafialla käyntipäivämäärän. Leimakirjoja voi ostaa suoraan temppeleistä noin 1000–2000 ¥ hintaan, yksittäinen leima maksaa 200–500 ¥.
Säilytän omaani kotona aarteena. Aina katsellessani sen sivuja muistan ne ylpeän penseät ammattilaiset, jotka ovat muistot sen sisälle tekstanneet.
Lue lisää:
Japanilaista kulttuuria: goshuinchō-kirja ja temppelileimat
Länsi-Kioto
Alue: Ihanan perinteinen Gion
Perinteisten puutalojen reunustaman Gionin kaduilla voi koettaa bongailla geishoja. Todennäköisemmin törmäät kuitenkin turistiin. Osa heistä tosin kantaa vuokrakimonojaan niin elegantisti, että geisha-epäilyksiltä on vaikea välttyä.
Gion on tunnelmallisimmillaan iltahämärissä. Poikkea pieniin (ja tyyriisiin) putiikkeihin, maistele pikkukojujen herkkuja ja eksy kujille. Ruokapuolella tarjolla on hävyttömän kallista kaisekia, japanilaista fine diningia, mutta myös budjettivaihtoehtoja. Päädyin vahingossa herkulliseen Senkaku-sobaravintolaan, joka tarjoaa Michelin-tasoista tempuraa kohtuuhintaan.
Ensi kerralla aion mennä Gion Corneriin, jonka tunnin kestävässä esityksessä näytetään palasia monista erilaisista japanilaisista taidemuodoista, kuten geishojen tanssista, teeseremoniasta, kukkien asettelutaide ikebanasta ja bunraku-nukketeatterista. (Lisää geishoista ja Gionin alueesta voit lukea mm. Matkasto-blogista.)
Majoitusvaihtoehdoksi alueella voin suositella edullista mutta ihanaa Ryokan Hostel Gionia, jossa jopa dormin kapsuleissa nukutaan tatameilla. Sijainti saattaa olla yksi Kioton kauneimmista.
> Alue Japan Guidessa. / Gion Cornerin aikuisten lippu 3150 ¥.
Temppeli: Kiyomizu-dera
Yksi Kioton ja koko Japanin kuuluisimmista nähtävyyksistä on Kiyomizu-dera, puhtaan veden temppeli. 778 perustettu temppeli on vanhempi kuin koko Kioton kaupunki ja se löytyy UNESCOn maailmanperintökohteiden listalta. Keväisin maisemaa värittävät kirsikankukat, syksyisin upea ruska.
Päähalli seisoo paikallaan 139:n puupalkin varassa. Tällä hetkellä sen katto on kuitenkin remontissa, joten kuuluisten kuvien näkymä temppelistä ja Kioton kaupungista ei valitettavasti onnistu. Remontin arvioidaan loppuvan ensi keväänä.
Visiitilläni aamuvarhaisella törmäsin eläkeläisiin täyttämässä vesipullojaan. Temppelin kolmesta eri virrasta saa nimittäin eri asioihin auttavaa vettä – opiskeluihin, rakkauselämään ja pitkäikäisyyteen. Valitse kuitenkin vain yksi, sillä kaikista kolmesta lähteestä juomisen ajatellaan olevan ahnetta.
> Osoite: 294 Kiyomizu, Higashiyama Ward / Pääsylippu 400 ¥.
Koe: Kokeile teeseremoniaa
Kiinnostaako, olisiko teeseremonia juttusi, mutta et tahdo panostaa monta tuntia ja suurta jenisummaa? Ellet ole ihan varma, voit kokeilla asiaa Camellia Tea Housessa, joka on englanninkielinen ja turistiystävällinen.
Kolmen vartin mittaisesta demonstraatiosta jäi kuitenkin itseni tasoiselle japanihurahtaneelle lähinnä nälkä nähdä pidempi teeseremonia. Suosituksia hyvistä paikoista siihen vastaanotetaan kommenttiboksiin!
> Osoite: 349-12 Masuya-cho, Higashiyama-ku / Jaettu lyhyt teeseremonia 3000 ¥, lapset 1500 ¥.
Temppeli: Yasaka shrine
Gionin aluetta rajaa toisessa suunnassa Kiyomizu-dera, toisessa Yasaka-pyhättö. Ennen Gion-pyhäkön nimellä tunnettu Yasaka on omistettu meren ja myrskyjen jumala Susanoolle.
Pyhäkön festivaali Gion matsuri järjestetään heinäkuussa. Se on yksi koko Japanin suosituimmista ja kuuluisimmista kesäfestivaaleista, jolloin kulkueet valtaavat koko Gionin alueen.
Ja jos satut Kiotoon uutenavuotena, suuntaa tänne uuden vuoden ensimmäisiä rukouksia varten!
> Osoite: 625 Gionmachi Kitagawa, Higashiyama Ward. / Ilmainen.
Luoteis-Kioto
Temppeli: Kinkaku-ji
Kinkaku-ji eli kultainen temppeli on yksi Kioton kuuluisimmista nähtävyyksistä. Ruuhkat ovat valitettavasti sen mukaiset. Olin paikalla vartti avaamisajan jälkeen, ja jouduin taistelemaan maisemapaikasta. Kullanhehkuinen temppeli toki oli livenä aivan yhtä yliluonnollisen kaunis, kuin kuvissakin.
Aiemmin Rokuonji-nimellä tunnettu temppeli on rakennettu shogunaatti Ashikaga Yoshimitsun eläköitymishuvilaksi ja muutettu 1408 zen-temppeliksi. Se on kauttaaltaan päällystetty Kanazawasta peräisin olevalla lehtikullalla. Kierrä polku läpi kauniin puutarhan ja ihaile temppeliä eri kulmista.
> Osoite: 1 Kinkakujicho, Kita Ward. / Sisäänpääsy 400 ¥.
Temppeli: Ryōan-ji
Kultaisen temppelin naapurista löytyy kiehtova Ryōan-ji, rauhallisen lohikäärmeen temppeli, joka sekin lukeutuu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Kyseessä on heian-kauden huvila, joka on vuodesta 1450 palvellut zen-temppelinä. Erityisen kuuluisa se on kivipuutarhastaan.
Kivien merkitys on mysteeri. Joidenkin mielestä ne symboloivat tiikeriemoa kantamassa pentujaan turvaan, joidenkin mielestä ne symboloivat jotain abstraktimpaa kuten ikuisuutta. Kivet on myös aseteltu niin, ettei kaikkia viittätoista ole mahdollista nähdä yhtä aikaa – ellet sitten ole kokenut valaistuksen, satorin.
Temppelin laaja puutarha on kaunis ja pitää sisällään mm. valtavan lammen lumpeineen ja pienen bambumetsikön. Ryōan-jissä maistoin myös ensimmäisen kerran buddhalaismunkkien kasvisruokaa yudofuun eli keitettyyn tofuun erikoistuneessa ravintolassa.
> Osoite: 13 Ryoanji Goryonoshitacho, Ukyo Ward. / Sisäänpääsy 500 ¥.
Lue lisää:
Japanilaista kasvisruokaa maistamassa eli buddhalaismunkkien shōjin ryōri
Keski-Kioto
Alue: kuvankaunis Kamogawa-joki
Kioton kenties kuuluisin joki on Kamogawa, ankkajoki. Toisella puolella on ydinkeskusta ja pienempi geisha-alue Pontonchō, toisella puolella mm. Gion. Joessa on lukuisia siltoja ja jossain kohdissa myös kiviä, joita pitkin hyppelemällä voi päästä puolelta toiselle.
Päivällä joen rannoilta ja silloilta voi bongailla eläkeläisiä kalastamassa ja koululaisryhmiä laiskottelemassa matkalla koulusta kotiin. Iltaisin paikalle ilmestyy pussikaljoittelijoita ja jokivarren terassit hohtavat kutsuvina.
Kamogawan vesi on peräisin läheiseltä Sajikigatake-vuorelta ja se virtaa kohti Osakanlahtea. Sadekausi saattaa välillä koetella joen kantokykyä. Hauska nippelitieto on myös se, että joen kivistä tehtyä lasitetta käytetään kuuluisassa raku-keramiikassa.
Niin, ja monet Kioto-aiheisten postausteni muistiinpanoista on kirjoitettu juuri tämän joen penkalla istuen.
Kuva Roméo A / Unsplash
Syö ja shoppaile: ruokakatu Nishiki market
Kioton ydinkeskustan helmi on 400-vuotias Nishiki market, ruokaan keskittynyt ostoskatu. Täältä löytyy kotiin viemisiksi sakea, matchaa, erikoisia mausteita, luksus-keittiöveitsiä ja vaikka mitä, mitä et keksinyt odottaa.
Maistele pikkukojujen herkkuja tai syö lounasta tai illallista. Naapurista löytyy myös shoppailuun soveltuva Shijo-katu kiiltävine ostoskeskuksineen. Hipsterimpiä tunnelmia löytyy Shinkyogaku-puiston läheisiltä pikkukaduilta, jossa on myös kehuttu Ain Soph. Journey-kasvisravintola.
> Osoite: 609 Nishidaimonjicho Tominokoji Dori Shijoagaru, Nakagyo.
Näe: Kioton rautatieasema – Kyoto Station
Vuonna 1997 avattu Kioton asema on sekä nähtävyys että liikenteen keskus luotijunineen, busseineen, lähijunineen ja metroineen. Aseman futuristinen arkkitehtuuri saa epäilemään, ollaanko nyt varmasti historiallisessa Kiotossa. Ensi kerralla suuntaan asemalle illalla, jolloin kuvassa olevat portaat valaistaan vaihtuvin valoinstallaatioin.
Kauppa- ja ravintolakerrosten sijaan kipua katolle, josta löytyy monen kerroksen mittaiset liukuportaat. Ylhäältä löytyy pieni aukio bambuistutuksineen. Paikka sopii loistavasti omien eväiden nauttimiseen sekä maisemien ihailuun. Näkymät ovat lähes samat, kuin naapurin 50 metriä korkeammasta Kyoto Towerista.
> Osoite: Higashishiokoji Kamadonocho, Shimogyo Ward. / Asema ja näköalatasanne on ilmainen.
Pohjois-Kioto
Temppeli: Ginkaku-ji
Kysyin edelliskesän vapaaehtoistöissäni Kiotossa asuvalta opiskelijalta, mikä on hänen lempipaikkansa kotikaupungissaan. ”Ehdottomasti Ginkaku-ji”, hän vastasi. ”Mene heti aamulla tai juuri ennen sulkemisaikaa.”
Ymmärrän hyvin. Ginkaku-ji, eli hopeinen paviljonki, ei ehkä ole Kioton näyttävin temppeli, mutta se on herttainen ja ainutlaatuinen.
Ginkaku-ji on inspiroitunut kultaisesta temppelistä, Kinkaku-jista: Ashikagan samanniminen lapsenlapsi rakensi sen vuonna 1482 omaksi eläke-huvilakseen. Kuten kultaisesta temppelistäkin, merkkihenkilön kuoleman jälkeen paikasta tuli zen-temppeli. Se koostuu useammasta temppelirakennuksesta, sammalpuutarhasta ja kuivasta hiekkapuutarhasta. Useaan tasoon levittäytyvä puutarha on sietämättömän kaunis ja huomattavasti kultaista serkkuaan rauhallisempi.
> Osoite: 2 Ginkakujicho, Sakyo Ward / Sisäänpääsy 500 ¥.
Alue: Philosopher’s path
Nappaa Ginkaku-jin vierestä kohti Nanzenji-temppeliä lähtevä Filosofin polku. Se reunustaa idyllistä jokivartta, jonka varrelta löytyy söpöjä kahviloita ja pikkuputiikkeja. Löysinpä täältä 1000 jenin (n. 8€) silkkikimononkin.
Keväisin kirsikoiden kukkiessa paikka on kuulemma yksi Kioton suosituimmista.
> Osoite: Shishigatani Honenin Nishimachi, Sakyo Ward / Lisää infoa Philosopher’s pathista Japan Guidessa.
Etelä-Kioto
Temppeli: Fushimi Inari-Taisha
Tuhannet punaiset torii-portit johdattavat 233 metriä korkean pyhän vuoren päälle. Turistit vähenevät kipuamalla yhä korkeammalle ja korkeammalle. Fushimi Inari-Taisha on Kioton klassikko, jolta ei voi välttyä.
Pyhäkkö on rakennettu vuonna 711 ja omistettu Inarille – riisin, hedelmällisyyden, maatalouden, kettujen ja maallisen hyvän jumaluudelle. Valkoisten kettujen, kitsune, ajatellaan olevan Inarin sanansaattajia, joten niitä löytyy temppelin patsaista, amuleteista ja koristeista. Inarin kettujen lempiruokaa on paistettu tofu. Niinpä temppelin lähistöltä ja vuorelta löytyy inari-sushia ja kitsune udon-keittoa tarjoavia kojuja.
Fushimi Inari-Taisha oli erityisen maaginen aamukuudelta, jolloin vain muutamat hassut turistit olivat löytäneet paikalle. Niin, ja jos ihmettelet mitä pyhää porteissa lukee, pahoittelut. Niissä lukee portin lahjoittajan tiedot ja lahjoituspäivämäärä.
> Osoite: 68 Fukakusa Yabunouchicho, Fushimi Ward. / Ilmainen, auki läpi vuorokauden.
Temppeli: Tofuku-ji
Yksi Kioton lempitemppeleistäni, Tofuku-ji, sijaitsee kävelymatkan päässä Fushimi Inari Taishasta. Se on erityisen kuuluisa upeasta ruskastaan ja on yksi Kioton suurimmista ja vanhimmista buddhalaistemppeleistä.
Tofoku-ji on perustettu vuonna 1236 kilpailemaan naapurikaupunki Naran suuren Todaiji-temppelin kanssa. Suurin osa rakennuksista on peräisin Muromachi-kaudelta 1300-luvulta.
Osa ulkona olevista Tofoku-jin rakennuksista, kuten massiivinen Sanmon-portti, ei vaadi pääsymaksua. Lipulla pääsee ihailemaan päähallia ja sen neljää erilaista pientä puutarhaa, joissa yhdistyvät zen-puutarhojen hiekka ja kivet sekä sammaleet. Toisella lipulla pääsee ihailemaan temppelin suurta ja upeaa puutarhaa lisärakennuksineen.
> Osoite: 778 Honmachi, Higashiyama Ward. / Sisäänpääsy Tsutenkyo-sillalle ja Kaisando-halliin 400 ¥, päähalliin ja puutarhoihin 400¥.
Syö: Vegans cafe and restaurant
Yhden juna-aseman päässä Fushimi Inarista sijaitseva vegaaniravintola on vähän syrjässä, mutta sopii hyvin lounaspaikaksi temppelien kiertelyn lomassa.
Pääkokki on kuulemma liharuokien parissa ammattinsa oppinut, mutta ekoherätyksen koettuaan tahtonut kehittää täydellisiä vegaaniruokia. Marinoitu tofu kastikkeineen olikin yksi taivaallisimmista, joita olen Japanissa maistanut.
> Osoite: 4-88 Fukakusa Nishiuracho, Fushimi Ward. / Ravintolan sivut täällä.
Arashiyama
Koe: Arashiyama
Hieman syrjässä sijaitseva Arashiyama, myrskyvuori, on yksi lempialueitani Kiotossa. Vuoret häämöttävät kaukaisuudessa, joki jakaa alueen kahdelle eri puolelle. Paikalle pääsee bussilla, raitiovaunulla tai lähijunalla.
Arashiyamassa etäisyydet ovat hyvin käveltävissä. Toki voi myös hypätä tyyriiseen riksakyytiin, joihin salskeat kantajat koettavat kulkijaa houkutella.
> Alue Japan Guidessa, Lanttimatkojen ihana video Arashiyamasta täällä.
Temppeli: Tenryu-ji
Arashiyaman bambumetsän vierestä löytyy alueen vaikutusvaltaisin zen-temppeli, Tenryu-ji. Sen on rakennuttanut vuonna 1345 shogunaatti Ashikaga Takauji (1305-1358). Tenryu-ji on erityisen kuuluisa lohikäärmeitä esittävistä kattomaalauksistaan, joita pääsee ihailemaan vain muutamana päivänä vuodessa.
Tulipalot ovat koetelleet Tenryu-jin rakennuksia, mutta puutarha on säilynyt lähes alkuperäisenä. Se onkin häkellyttävän kaunis ja niin laaja, että jopa omaa rauhaa saattaa löytyä. Maisemapuutarhaan onkin ihana unohtua oleskelemaan.
Myös täältä löytyy (tyyris) buddhalaista kasvisruokaa tarjoileva ravintola, nimeltään Shigetsu.
> Osoite: 68 Susukinobaba-cho, Saga-Tenryuji, Ukyo-ku, Kyoto-shi, 616-8385 / Sisäänpääsy 500 ¥, 300 ¥ lisämaksu temppelirakennuksiin. / Temppelin nettisivut.
Koe: Arashiyama Bamboo Grove
Tenryu-ji-temppelin vierestä löytyy yksi Arashiyaman suosituimmista nähtävyyksistä: bambumetsä. Polku johdattaa pienen metsän läpi, ja yhtäkkiä kaikki mitä näet, on bambuja. Ainakin, jos olet paikalla ennen turistimassoja.
Mutta, olipa seurana turistilaumat tai ei, kyllä bambut ovat länsimaisille silmille silti aina maaginen näky. Puhumattakaan siitä narinasta, mikä puista lähtee, kun tuuli niitä heiluttaa.
> Ilmainen. Auki kellon ympäri, joten suosittelen visiittiä epäinhimillisen aikaisin tai juuri ennen auringonlaskua.
Puutarha: Ōkōchi Sansō
Ehdoton lempipuutarhani Kiotossa on japanilaisten samurai-elokuvien filmitähti Ōkōchi Denjirōn (1898–1962) vanha residenssi, Ōkōchi Sansō. Älä anna tuhannen jenin (n. 8€) sisäänpääsyn järkyttää – lippuun nimittäin sisältyy kulhollinen matchaa ja makeinen puutarhan teehuoneessa. Ehkä lippuhintojensa takia puutarha pysyykin ihanan rauhallisena.
Ja mikä puutarha! Reitit risteilevät läpi pienten kivipolkujen, rakennusten ja porttien, näkymät vastarannan pienelle shintolaistemppelille ovat upeat. Välillä kuljetaan bambukujaa, välillä voi käydä jäljentämässä paperille buddhalaisia viisauksia meditaatiohuoneessa. Ja sitten on matchan aika.
Jos taas villimpi luonto kiinnostaa, mene naapurissa olevaan Kameyama-Koen puistoon. Siellä on kuulemma paljon apinoita, joskin itse spottasin alle vartin vaeltelulla peuran poikasineen.
> Osoite: 8 Sagaogurayama Tabuchiyamacho, Ukyo Ward. / Sisäänpääsy 1000 ¥.
Näe: Kimono Forest
Arashiyaman raitiovaunuasemalta löytyvä Kimono Forest sisältää 600 pylvästä, joista jokaisen sisällä on erilainen kimono. Kokonaisuus on upean moderni, perinteinen ja tunnelmallinen – etenkin iltaisin, jolloin pylväät valaistaan.
2013 avattuun kimonometsään voi käydä tutustumassa ilman junalippuakin.
> Osoite: 20-2 Sagatenryuji, Tsukurimichi-cho, Ukyo-ku, Kyoto.
Togutsekyo-silta
Arashiyaman eri puolet toisistaan erottaa 155-metrinen Togetsekyo-puusilta. Tai puu ja puu – oikeasti sen tukipalkeissa on käytetty sementtia ja vain kaiteet ovat sypressiä. Ensimmäinen silta rakennettiin paikalle 836, nykyinen valmistui vuonna 1934.
Perinteisen näköistä siltaa on käytetty historiallissa elokuvissa. Kesäiltoina joella saattaa kuulemma törmätä perinteiseen merimetsokalastukseen.
> Osoite: Sagatenryuji Susukinobabacho, Ukyo.
Koe: Iwatayama Monkey Park
Yksi Arashiyaman hauskimmista nähtävyyksistä on japaninmakakien suojelualue, Iwatayama Monkey Park. Läheisen Iwatayama-vuoren päällä apinat elävät suhteellisen vapaata elämää, jota ihmiset voivat tulla tirkistelemään. Herkkuja eläimille antaakseen on itse mentävä häkkiin, eläinten popsiessa makupaloja kalterien läpi. Juuri oikein päin!
Pienen vuoren päältä on myös mahtavat maisemat yli matalan Kioton.
Lue lisää:
Ihmiset ovat häkissä, eläimet vapaana – Kioton Arashiyama Monkey Park
Syö: Musubi Cafe
Terveellisiä japanilaisia lounassettejä ja erittäin herkullisen näköisiä vegaanisia leivonnaisia. Tarjolla myös lihaa, misokeitto on vegaanista. Söin 1350¥ lounassetin ja ilahduin japanilaisen juurevasta makumaailmasta ja herkullisesta munakoisosta. Lämmin suositus alueella liikkuville!
> Lisää infoa täällä. / Osoite: 1-8-Nishikyu, Arashiyama, Nishiichikawacho, Kyoto
+ Minne vielä?
Kioto on täynnä nähtävyyksiä, joista kaikkia en ole vielä ehtinyt kokoamaan. Tulevilla reissuillani tahdon mennä ainakin Ni-jōn linnaan ja joka kuun 21. päivänä järjestettäville Toji-temppelin Kōbō-san-antiikkimarkkinoille. Näkemättä ovat myös kaikki ennakkovarauksen tarvitsemista puutarhoista ja temppeleistä, kuten sammaleestaan kuuluisa Saiho-ji.
Opas siis päivittyy, kunhan pääsen uudelleen rakastettuni Kioton luo 😉
Lisää seikkailuja Kansaissa ja sivuretkiä:
Nara – pyhiä peuroja, temppeleitä ja puutarhoja
Naran valofestivaali Nara to Kae – ensimmäistä kertaa matsurissa
Goshoboh-ryokan Arima Onsenissa – luksusta japanilaisittain (Kaupallinen yhteistyö)
Naoshima – taidesaari Okayaman lähistöllä
Päiväretki Himejiin –Himejin linna ja Kokoen-puutarha
Hiroshiman kaupunkiopas
Päiväretki Miyajimaan – pyhä saari Hiroshiman lähellä
—
Seuraa matkojani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!
Maalaistaloista osa on auki museoituina, osa kauppoina, ravintoloina ja majataloina. Japanilaisten keskuudessa kylä on erityisen kuuluisa talvikohteena, jolloin maisema on peittynyt paksun lumivaipan alle.
Japanin alppien kauneutta.
Pyykit paljastavat, että joku asuukin täällä. Vai onkohan se vain majatalon lakanapyykkiä…? 
Täältä on turha etsiä juoma-automaattia – janojuomia myydään vuorilta tulevassa vedessä viilennettynä.
Monen talon yläkerroksissa on esillä maatalouselämäntapaan liittyviä esineitä. Huomaa äärimmäisen japanilainen tohveliasetelma!
Hurjia välineitä ehkä riisin puimiseen? 
Kuten monissa Japanin temppeleissä ja linnoissa, tässäkään rakennustyylissä nauloja ei käytetä. Hienojen puuliitosten sijaan maalaistaloissa puut on tuettu toisiinsa vahvoilla köysillä. 
Silkkiperhosen toukkia esillä eräässä taloista.
Jopa kylän Myozenji-temppeli mukailee talojen tyyliä.
Kylän toiselle puolelle vie riippusilta.
Ulkoilmamuseo, joka oli ehkä 600 ¥ sisäänpääsymaksun vuoksi lähes autio.
Museon alueella on kuitenkin valtavasti taloja, joihin pääsee sisälle. Jos nyt tulisin Skirakawa-goon, katsoisin vain yhden kylän ruuhkaisemmista taloista ja tulisin tänne!
Temppelin ensimmäinen portti, Ichidorii, on rakennettu Kyushulta tuodusta graniitista 1600-luvulla. Välimatka Japanin eteläisimmän pääsaaren Kyushun ja Nikkon välillä on yli tuhat kilometriä, eikä 400 vuotta sitten tainnut olla rekkaliikennettä.
Viisikerroksinen pagoda on rekonstruktio vuodelta 1819, alkuperäisen tuhosi tulipalo.
Ensimmäiseltä isäpihalta löytyy kolme pyhää varastohuonetta, hevostalli, sekä upeita lamppuja. Mietin aina näitä perinteisiä lamppuja nähdessäni palaakohan niissä koskaan valoja?
Nikko on kuuluisa temppelin ”hear no evil, speak no evil, see no evil”-apinapatsaasta. Kyseessä on ilmeisesti buddhalainen filosofia, jossa pyritään keskittymään olennaiseen sulkemalla häiriötekijät pois. Länsimainen tulkinta apinoiden merkityksestä taas viittaa ikävämpään asioiden läpi sormien katsomiseen. 
Portista löytyy kuulemma 500 erilaista patsasta. Sen entisöintiremontti on loppunut 2017, joten kaikki on tip top.
Kyseinen portti kuulemma tunnetaan myös auringonlaskun porttina, sillä katsoja voisi tuijottaa sitä päivän verran kyllästymättä. Ymmärrän täysin!
Parinsadan portaan jälkeen vastassa on Togukawa Iesun masoleumi. 
Kipuamisen lomassa on kiva katsella alas jääviä koristeellisia kattoja.
Togukawa Iesun Masoleumi. Kuulemma hänen maalliset jäännökset löytyvät sen alta, eikä kivipaatta ole sen jälkeen kertaakaan avattu.
Lahjoitettuja saketynnyreitä, kuten monissa shintolaistemppelissä.
Virallinen kimonoihin pukeutunut seurue oli päässyt suljettujen ovien taakse päähalliin rukoilemaan. Keitäköhän he mahtoivat olla?
Lisää portin koristuksia. Harrastaakohan tämä herra juuri sitä yubusame-jousiammuntaa?
Viimeinen kuva siitä portista, lupaan! Itse ainakin olisin voinut jäädä tuijottamaan sen yksityiskohtia aamusta iltaan…
Toshogun ema-laatat ovat yhdet kauneimmista ja niitä löytyi monia erilaisia myynnistä temppelin eri osista. 
