Browsing Tag

Tokion kahvilat ja ravintolat

Japani Tokio

Tokion kaupunginosaoppaat, osa 4: Shinjuku

sunnuntai, 12 tammikuun, 2020

On neonvaloja, karjuva Godzilla, savuisia izakayoja. Pilvenpiirtäjiä ja fiinejä kauppakeskuksia. Ristiriitainen Shinjuku saattaa aluksi etäännyttää, mutta on mahdollisuuksia täynnä, jos vain tietää mistä etsiä.

 

Shinjuku on loistava paikka eksyä. Olen kulkenut siellä monta kertaa täysin eri reittejä, törmäämättä yhteenkään samaan paikkaan. (Okei, ajan kanssa se vähän vaikeutuu.)

Shinjukun kaupunginosaa määrittelevät omituisesti esiin putkahtelevat metroasemat ja Shinjuku station itsessään onkin nähtävyys. Kuinka usein päätyy seikkailemaan maanalaiseen verkostoon, jossa on 200 uloskäyntiä? Saattaa tosin olla järkevämpää karata maan pinnalle niin pian kuin mahdollista.

Budjettiruoan etsijälle Shinjukun asema on kuitenkin hyvä resurssi – vuokrat ovat niin kalliita, etteivät huonot paikat menesty. Samaa paikkaan ei tosin kannata koettaa löytää kahdesti. Yritin valehtelematta viidesti eri kaverien kanssa löytää ihastumaani ochazuke-paikkaa tuloksetta, koska ”se on varmasti ihan tässä lähellä jossain”. Ei muuten ollut.

 

Kuva Unsplash / Yu Kato / täältä

Koe: Fiilistele jättimäisiä erikoisliikkeitä

Shinjukussa erikoisliikkeet ovat välillä niin isoja, etteivät ne mahdu yhteen rakennukseen. Yodobashi cameralla (kuvassa) on yksi rakennus pelkästään kameratarvikkeille. Pokémon Gon pelaajat ilahtuvat sen rakennusten välissä sijaitsevasta aukiosta, jossa on penkkejä ja ikuiset luret.

Yksi kiinnostavista erikoisliikkeistä on BEAMS, jonka monikerroksisesta myymälästä löytyy hipsterimielisille matkamuistoja laidasta laitaan.

> Yodobashi Camera: 1-11-1 Nishishinjuku, Shinjuku
> BEAMS: 3−32−6, Shinjuku, Shinjuku

 

Haistele tunnelmaa hienoissa ostoskeskuksissa

Vaikka shoppailu ei kiinnostaisi, japanilaiset ostoskeskukset ovat nähtävyys jo itsessään. Infotiskiltä löytyy työntekijöitä viimeisen päälle silitetyissä uniformuissaan ja oikein fiineistä paikoista jopa hissistä nappia painamasta.

Suosikkipaikkani on kellarikerrosten depachika -herkkuosastot. Myynnissä on kaikkea bentoo-eväsbokseista leivonnaisiin ja uskomattoman yksityiskohtaisiin makeisiin. Tarkista myös leipomopuodit, etenkin jos kioskien pulla-leipien jälkeen alkaa himoita kovakuorisempaa leipää.

> Vaihtoehtoja, esim: Odakyu, Takashiyama Times Square, Isetan. Modernimpaan makuun shoppailevalle sopii OIOI (lausutaan hämmentävästi maru-i) tai Lumine est.

 

Iida ja Shinjuku gyoen-puisto

Pakene kaupunkia Shinjuku Gyoeniin

Ehdoton lempipaikkani Shinjukussa on valtava puisto: Shinjuku Gyoen. 52,8 hehtaaria pitää sisällään erityyppisiä puutarhoja: japanilaisen maisemapuutarhan, englantilaisen ja ranskalaisen sekä metsäisen. Puisto on erityisen suosittu japanilaisten keskuudessa kirsikankukkien aikaan. Muista mennä myös kasvihuoneeseen, joka on ihanalla tavalla vähän kuriton.

Nappaa mukaasi eväsrasia läheisten tavaratalojen herkkuosastolta ja tule puistoon paistattelemaan päivää. Pussikaljoitteluun paikka ei valitettavasti sovellu, sillä alkoholijuomat ovat kielletty. Sakuran aikaan jopa laukut tarkastetaan piilopullojen varalta.

> Sisäänpääsy 500 ¥, kokeile kysyä 50% opiskelija-alennusta. / Lähimmät metroasemat eri sisäänkäynneille: Shinjukugyoenmae, Sendagaya.  

Lue lisää:
Testissä missä on Tokion paras sakura, osa 2

 

 

Eksy kirjakauppaan – Kinokuniya ja BookOff

Jos matkalukeminen loppuu kesken tai tahdot japanilaisen kirjallisuusklassikon kielellä, jota ymmärrät, suuntaa Takashiyama-tavarataloon. Sen viereisessä Kinokuniyassa on nimittäin kerroksen verran englanninkielisiä kirjoja. Jos taas olet kiinnostuneempi japaninkielisistä kirjoista tai lehdistä, mene monikerroksiseen Kinokuniyan Main Storeen Kabukichōn vieressä.

Käytettyjen kirjojen ystävää taas lämmittää BookOffEnglanninkielisiä kirjoja on valitettavasti kuitenkin vain hyllyn verran. Itse raahasin Suomeen valikoiman lastenkirjoja japanin opiskelua varten, 2-4€/kpl.

 

Punaisten lyhtyjen Kabukichō

Alue on nimetty kabukiteatterin mukaan, jota ei kuitenkaan koskaan rakennettu. Nykyisin alue tunnetaan punaisten lyhtyjen alueena. Turistinähtävyys on love hotel hill, jonka talojen arkkitehtuuri on juuri niin älytöntä, kuin tuntiperusteisille seksihotelleille kuvitella saattaa.

En välttämättä tahtoisi kävellä Kabukichossa yksin viikonloppuyönä, mutta mielestäni täällä on Tokion hienoimmat neonvalot. Alueelta löytyy myös (aika lailla turisteille rakennettu) Robot restaurant, jonka showsta ei kuulemma neonvaloja ja överiyttä puutu.

 

Temppelin rauhaa: Hanazono

1700-luvun puolivälissä rakennettu shintolaistemppeli löytyy Kabukichōn neonvalojen kyljestä. Se on omistettu Inari-jumalalle, kuten mm. Kioton kuuluisa Fushimi Inari Taishakin. Hanazono on erityisen kuuluisa kuulemma viihteen ja kaupan alan ihmisten keskuudessa.

Pyhäkön festivaalit järjestetään toukokuun lopussa ja marraskuussa. Erityisesti marraskuinen kukoille omistettu Tori no ichi -juhla on hieman kuin Japanin thanksgiving, ja erityisen suosittu. Pyhäkössä järjestetään myös monina sunnuntaina antiikkimarkkinoita, joita kannattaa tähyillä esimerkiksi Tokyo Cheapon tapahtumakalenterista.

> Ilmainen. / Osoite: 5-17-3 Shinjuku, Shinjuku.

 

Bongaa karjuva Godzilla

Hotel Graceryn parvekkeelta löytyy yllätys, joka kurkkii Kabukichōn rakennusten yli – Godzillan pää. Joka tunti sen silmät syttyvät punaiseksi ja otus puhkeaa karjumaan ja syöksemään savua. Esitys on laimeampi kuin miltä se kuulostaa, mutta hauska ilmainen ajanviete tunnin välein.

Livahda hissillä hotellin aulaan ja marssi pokkana terassille katsomaan maisemaa ja Godzillaa läheltä.

> Ilmainen / Osoite: 1-19-1 Kabukicho, Shinjuku Toho BldgShinjuku.

 

Kuva Unsplash / Josh Wilburne / täältä

Vietä ilta izakayassa

Perinteiseen illanistuntaan sopii izakaya, josta saa mutkatonta syötävää laidasta laitaan ja olut virtaa. Hyvä ketju on perinteisempi Wan, josta löytyy liukuovilla erotetuja loosseja isommille seurueille. Tilaa pöytään padin välityksellä pikkuannoksia jaettavaksi. Hyvä ja edullinen ketju on kalaruokiin keskittyvä Ootoya, jonka kastikkeet ovat niin hyviä, että nuolisin lautasen jos kehtaisin. Sekä Wanin että Ootoyan ravintoloita löytyy ympäri Japanin.

Myös Shinjukusta löytyy yokochō, pikkuruisia izakayoja ja baareja yhdistelevä katu. Omoide yokochō sijaitsee JR:n juna-aseman takana. Se on vielä itseltäni jäänyt testaamatta, sillä suurin osa paikoista keskittyy lihaan ja kanaan.

 

Vegaaniravintola Ain Soph. Journey

Yksi Tokion parhaista kasvisravintoloista on japanilaista fuusiokeittiötä tarjoileva Ain Soph. Journey. Sen alkuperäinen ravintola itse asiassa sijaitsee Kiotossa. Ain Soph. -ketjulla on Shinjukun lähettyvillä myös rennompi vegeburgeriravintola Ain Soph. Ripple (kuvassa). Mutta jos rehellisiä ollaan, Bun2Bun ja muut Helsingin ketjut ovat totuttaneet liian hyvään tasoon voidakseni sitä ylistää, vaikka se ihan jees-tasoa onkin.

Ain Soph. Journey sen sijaan on ihana ja heidän feikki-lihansa parasta, mitä olen Japanissa syönyt. Skippaa pääruoat ja tilaa pöytä täyteen alkupaloja! Palvelu on vähän verkkaista, mutta herkullinen ruoka antaa sen anteeksi.

> Ain Soph. Journey osoite 3-8-9 Shinjuku, Shinjuku. / Ain Soph. Ripple osoite 2-46-8 Kabukicho, Shinjuku. 

 

Tokyo Metropolitan Government Building ja kirsikankukkia

Ihaile maisemia Metropolitan Government Buildingissa

Tokion metropolialueen hallintorakennuksen (ah mikä käännös!) observatorio on loistava paikka ihmetellä suurkaupungin siluettia.

Maisemaklassikko on myös Lost in Translation -elokuvan Park Hyatt-hotellin baari. Blogini nimestä huolimatta en ole vieläkään saanut aikaiseksi visiittiä sinne, minkä vähän sietääkin hävettää.

Lue lisää:
Ilmaista tekemistä Tokiossa: maisemia pilvenpiirtäjästä

 

LBGTQ-väen Nichōme (2-chōme)

Tokion sateenkaarevin paikka on Shinjukun Nichōmen kaupunginosa. Kannattaa huomioida, että monet paikoista on jaoteltu erikseen miehille tai naisille. Osa onneksi on avoinna kaikille.

Erityisen söpö on jalkakylvyn sisältävä queer-kahvila (足湯cafe&bar どん浴), josta saa mm. banh mi-leipiä ja okinawalaista makeahkoa tofua.

> Osoite: Shinjuku 2-7-3 ヴェラハイツ新宿御苑203, 160-0022 Shinjuku. Mene porttikongista sisään ja toiseen kerrokseen.

 

Käy golden gaissa

Pikkuruisten baarien täyttämä Golden gai on klassikko – ja monien mielestä varmasti jo turistien pilaama. Vaikka moni paikoista kieltäytyy ottamasta turisteja vastaan, muutaman korttelin kokoinen alue on viihtyisä paikka illanviettoon.

Pikkuruisia baareja on kuulemma jopa parisataa. Parhaan kokemuksen saa valitsemalla yhden vakiopaikan, ja palaamalla asiakkaaksi ilta toisensa jälkeen. Lisää infoa etiketistä mm. Rough Guidessa.

> Osoite: 1-1-6 Kabukicho, Shinjuku, Tokyo. 

 

Koreatown eli Shin-Okubo

Pieni Etelä-Korea löytyy Shinjukun Shin-Okubosta – kilometrin kävelyn tai yhden junapysäkin matkan päästä Shinjukun ytimestä. Ravintoloita bi-bim-bapeineen löytyy moneen lähtöön, söpöt pikkuliikkeet myyvät k-pop-krääsää. Alueelta löytyy myös tatuoidut asiakkaat hyväksyvä kortteli-sentoo, Mannenyu.

> Täällä Time Out Tokyon opas Shin-Okuboon.

 

 

Blogini aiemmat kaupunginosaoppaat:

Tokion kaupunginosaoppaa: Shibuya

Tokion kaupunginosaoppaat: Daikanyama, Meguro ja Ebisu

Tokion kaupunginosaoppaat: Yanesen eli Yanaka, Nezu ja Sendagi

Tokion kaupunginosaoppaat: Tokyōn alue ja keisarillinen palatsi

Japani Tokio

Tokion kaupunginosaoppaat, osa 1: Shibuya

sunnuntai, 6 lokakuun, 2019

Neonvalojen Shibuya on monen bilettäjän ja shoppailijan lempikaupunginosa Tokiossa. Kaduilta löytyy kuitenkin myös temppelien rauhaa ja hipsteritunnelmia, kunhan vain tietää mistä etsiä.

 

Tervetuloa blogini Tokion kaupunginosaoppaat -sarjan ensimmäisen osan pariin! Osia on luvassa reilut viisi, jotka kokoavat yhteen pakko-nähtävyyksiä ja hiljaisempia helmiä, joihin olen reissuillani törmännyt. Oppaissa hypitään välillä myös naapurikaupunginosiin. Tavoitteena kuitenkin on, että kohteet ovat kävelyetäisyydellä toisistaan.

Nyt lähdetään Shibuyaan.

 

Koe: Shibuya crossing

Risteyksen ylittäminen yhdessä satojen muiden kanssa on Tokion ehdottomia must-juttuja. Itselleni hassuinta on, miten joka reissulla Shibuya crossing tuntuu pienenevän. Aluksi olin silmät selälläni ihmisten muurahaismassasta. Mutta erityisesti nähtyäni risteyksen ylhäältä päin olen huomannut, miten pienestä alueesta on lopulta kyse.

Risteys on vilkkaimmillaan iltaisin japanilaisten vapaa-aikaan. Jos kaipaat väljyyttä, suuntaa paikalle päivällä.

> Lähin metroasema: Shibuya. Suuntaa Hachikon uloskäynnille.

 

Näe: Jalankulkukatsomisia korkealta

Parhaan näkymän ja selfie-kulman risteykseen saa MAGNET by Shibuya 101 -ostoskeskuksen katolta. Mag’s park-terassin pleksilasien takaa ei tarvitse pelätä pudottavansa kameraansa.

Tasanteelle sanotaan olevan 300 ¥ pääsymaksu, mutta viime visiitillä lipunmyynti oli kiinni ja terassille pääsi kävelemään kuka tahansa.

> Osoite: 1-23-10 Jinnan, Shibuya.  

 

Näe: Hachiko

Tokion kuuluisin koira on Shibuyan aseman edessä istuva Hachiko-patsas. Tuo akita oli Tokion yliopiston professorin koira, joka tuli aina omistajaansa vastaan Shibuyan asemalle. Vaikka professori kuoli, koira tuli silti vuosien ajan asemalle häntä odottamaan. Hachiko patsaineen on noussut uskollisuuden symboliksi ja on yksi Japanin rakastetuimpia nelijalkaisia.

Patsas on itse asiassa aika pieni, mutta sen edessä on selfie-jono päivänajasta riippumatta.

 

Syö: Hideout Burrito

Kun japanilainen ruoka tulee korvista ulos, kokeile Hideout Burritoa. Baarimaisen rento miljöö tarjoilee burritoja niin kauan kuin tilauksia on (eli tuuri saattaa käydä baari-illan jälkeenkin). Vaihtoehtoja löytyy lihasta vegaaniseen ”healthy junk food”-lupauksella.

Vegaaniburrito maistui, kaveri kehui katkarapuversiotaan. Ja jos minulta kysytään, paikan ohuenohuet ranskalaiset saattavat olla Tokion herkullisimmat.

Osoite: 35−4 Udagawacho, Shibuya, 150-0042 Tokyo, mene B1F-kellarikerrokseen. / Menu täällä, HappyCow täällä.

 

Taidetta: Bunkamura

Kulttuurikylää tarkoittava Bunkamura on konserttitalo, teatteri, elokuvasali ja museo. Moni on kehunut konserttitalon akustiikkaa, jossa Tokion filharmonikot esiintyvät säännöllisesti.

Museon näyttelyt näyttävät keskittyvän erityisesti eurooppalaiseen taiteeseen – itse kävin koulun kuvituskurssin kanssa ihailemassa Alfons Muchan töitä.

> Osoite: 2-24-1 Dōgenzaka, Shibuya. / Sisäänpääsyhinta vaihtelee. / Englanninkieliset sivut täällä.

 

Jos et tiedä mitä tahdot ostaa: Mega-Donki, LoFt, Tokyu Hands ja Can Do

Don Quijote on myös yksi niistä kokemuksista, jotka Japaniin matkaavan on pakko kokea. Hyllyjen näytöt huutavat mainoslaulujaan toinen toistensa päälle. Kapeat hyllyt ovat täynnä outoa tavaraa käytetyistä Louis Vuittoneista vessaharjoihin ja ihoa vaalentavaan kosmetiikkaan.

Tokion myymälöistä suurin on Shibuyassa sijaitseva Mega-Donki. Paikka soveltuu myös jet lagin aiheuttamiin outoihin aikoihin hereillä olemisiin, sillä tämä Donki on auki 24/7.

Itse suuntaan Don Quijoteen halvan kosmetiikan perässä – tai silloin, kun tarvitsen vielä yhden matkalaukun. Pettymyksen taas aiheuttaa Donkin paperitavaraosasto, joka on surkea.

Tyylikkäämmän sekatavaran perässä matkustavalle sopii paremmin Shibuyan cooleimmaksi kaupaksi itseään nimittävä LoFt ja näpertelijän Tokyu Hands. Kummassakin on muuten erityisen ihana valikoima bento-eväsbokseja. Stationary-fanien kannattaa pitää tiukasti kiinni lompakoistaan.

Jos nämä kohteet kuulostavat liian kalliilta, Tokion parhaaksi sadan jenin kaupaksi tituleerattu Can Do on myös kurkistamisen arvoinen.

> Mega-Donki: 28-6 Udagawacho, Shibuya, Tokyo. / Tokyu Hands: 12-18 Udagawacho, Shibuya, Tokyo. / LoFt: 21-1 Udagawacho, Shibuya, Tokyo. / Can Do: 36-6 Udagawa-cho, Shibuya.

 

Hiljenny: pienet temppelit

Harva tietää, että viiden minuutin kävelymatkan päässä Shibuyan aseman vilinästä sijaitsee kaksi hurmaavaa temppeliä. Keisari Ohjinin sielun lepopaikka Konno Hachimangu on rauhaisa shintolaistemppeli. Sen historia juontaa vuoteen 1092, jolloin Shibuyan linnan klaani rakennutti sen sodan jumala Hachimanin kunniaksi.

Kurkkaa myös naapurista löytyvä Toyosaka Inari -pyhäkkö, joka on kuin miniversio Kioton suuresta Fushimi Inari Taishasta punaisine torii-portteineen ja inari-patsaineen.

> Konno Hachimangun osoite: 3-5-12 Shibuya, Tokyo, lisäinfoa täällä. / Toyosaka Inarin osoite: 3-4-7 Shibuya, Tokyo.

 

Kirpputorishoppailijalle: DonDonDown

DonDonDown on yllättävän hyvä monikerroksinen second hand -liike keskellä Shibuyan trendikortteleita. Hinnoittelupolitiikka on hämmentävä – jokaisesta vaatteesta löytyy lappu, jossa on erivärinen hedelmä. Rekkien vierestä löytyy taulukko, josta voi katsoa mitä hintaa mikäkin hedelmä merkitsee.

Tarjolla on paljon nykymuotia tyyleittäin jaoteltuna, vintagea ja merkkivaatteita Comme des Garçonsista lähtien. Myös miesten vaatteille löytyy oma kerros. Hinnat eivät ole halvimmat mahdolliset, mutta laatuun nähden todella kohtuulliset.

> Osoite: 25-2 Udawacho, Shibuya, Tokyo. / Nettisivut täällä.

 

Uniikkia etsivälle: Shibuya Publishing & Booksellers

Uniikkia matkamuistoa etsivän paikka on hipsterihenkinen Shibuya Publishing & Booksellers. Tarjolla on designia, tyylikkäitä lehtiä, kirjoja ja koruja. Omaan matkaani tarttui englanninkielinen opus, joka käsittelee japanilaista tapakulttuuria ja juhlapyhiä.

Samalta kadulta ja läheisiltä poikkikaduilta löytyy monta ihanan näköistä ravintolaa ja kuppilaa.

> Osoite: 17-3 Kamiyamacho, Shibuya. / Sivut täällä.

 

Mene elokuviin: Uplink

Shibuya Publishing & Booksellersin kanssa samalta kadulta löytyy elokuvateatteri Uplink. Ohjelmisto on maailmanelokuvaa ja indietä – bongasin esityslistasta monta Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaaleilta tuttua filmiä.

Kannattaa marssia tiskille ja kysyä, missä elokuvissa on englanninkielinen ääni tai tekstitys. Uplinkillä on myös toinen teatteri Kichijojissa.

> Osoite: 37-18 Udagawamachi, Shibuya. / Englanninkielistä infoa täällä ja Shibuyan teatterista japaniksi täällä.

 

Syö: Kuumba du Falafel

Iskikö falafel-himo? Fafa’silla pöytää pyyhkivän Kuumba du Falafelin setti on ulkonäköään herkullisempi. Palvelu on tylyn hipsteriä, tarjolla on pita-falafeleja, falafel-annoksia, hummusta ja linssikeittoa. Välillä bisnesmiehet käyvät hakemassa annoksen mukaan, minä juon ihanan kitkerää sitruunalimsaa ja unohdan olevani Japanissa.

Monen Japanin kuukauden jälkeen olin aika valmis itkemään onnesta puraistessani noita ulkoa rapeita ja sisältä pehmeitä falafeleja.

> Osoite: 23-1 Shinsencho, Shibuya. / HappyCow täällä.

 

+ Muut kehuvat: Nonbei Yokocho

Myös Shibuyasta löytyy yokocho eli izakaya-tyyppinen pieniä baareja ja syötävää yhdistelevä katu. Yokocho on monen japanilaisen ykkösvalinta illanviettoon.

> Osoite: 1-25 Shibuya, Shibuya. / Lisää esim. täällä.

 

Unohtuiko joku Shibuyan helmi? Vinkkaa kommenttiboksissa!

Seuraa matkojani Instagramin storyistä ja profiilin highlighteista: @iidaeli.

Tätä blogia voit seurata Facebookissa Iida in Translation, blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

Japani Kasvisruoka Tokio

6 × vegaaniramenravintola Tokiossa

tiistai, 10 syyskuun, 2019
T's Tan Tan ramenkeitto

Kasvissyöjänä Japanissa voi olla joskus haastavaa, mutta ilman ramenia ei tarvitse jäädä. Tässä postauksessa esittelyssä vaihtokuukausieni aikana syömäni ramenit!

 

Ennen vaihtoon lähtöä minulla oli missio: syödä mahdollisimman paljon ramenia. Moni oli naureskellut minulle, löytäisinkö mitään ilman lihaa.

Löysinpä paljonkin! Apunani oli google-sensei ja Happy Cow, joka on muutenkin kasvisruokaa halajavan paras reissukumppani.

Mikään virallinen ramentesti tämä postaus ei ole. Tilailin ravintoloissa eri versioita mieleni mukaan ja ramentyyppejä on monta erilaista. Yleisimmät ovat tonkotsu (keitetyistä sian luista), shōyu (ruskea soijapohjainen liemi, useimmiten kanaa), shio (suolaliemi, jonka maun lähteet vaihtelevat kanasta mereneläviin ja vihanneksiin), miso (Hokkaidolta levinnyt misotahnainen liemi) ja karee (curryn makuinen). Monet testaamani vegeversiot soveltavat näitä klassikkoja, mutta poikkeuksiakin matkalta löytyi.

 

Ketjuravintola Afuri

Ensimmäisellä Tokion viikollani ihailin Naka-Meguron kirsikankukkia ja näin lähistöllä Afurin. Paikka kuvailee vegerameniaan mahtipontisesti: ”tuomme esiin kasvisten umamisimmat puolet”. Lopputulos on raikas ja kasvipitoinen, on yrttejä, retiisiä ja salaattia. Mutta ehkä vähän turhankin kevyt, jos minulta kysytään, ja ramenliemi testaamistani vetisin.

Kesken syömisen havahduin katselevani salaattikeittoni takaa vähän kateellisena, miten kokit grillasivat tiskin takana possunfileitä. Vaikka ulkona kiemurrellut jono ei taida selittyä vegeversiolla, Afuri on kuitenkin ihan maittava B-suunnitelma, sillä ketjun ravintoloita löytyy ympäri Tokion.

> Toimipaikat Tokiossa mm. Harajukussa, Ebisussa, Shibuyassa, Naka-Megurossa, Shinjukussa ja Ikebukurossa. Nettisivut täällä.

 

Asakusa: Toryanse

Asakusan nähtävyyksien viereltä löytyvä Toryanse tarjoilee monenlaista ramen-variaatioita. Heidän vegeversionsa ei ole pätkääkään terveellinen – juuri niin sen pitää ollakin!

Veggy Shia ramenin (740¥) maku on niin paksu, että epäilin tulleeni huijatuksi kanaliemellä. Paikka on kuitenkin HappyCowssa ja vegaanirameneille on oma sivu ruokalistassa, joten tuskin sentään kuitenkaan. Rikkaasta liemestä huolimatta kokonaisuus on pidemmän päälle hieman raskas – muutama kasvis ei olisi ollut pahitteeksi.

> Osoite: 1-20-9 Asakusa, Taito City, Tokyo. Toryanse HappyCowssa.

 

Shimokitazawa: Chabuton

Kirppisshoppailusuosikkikaupunginosani Shimokitazawan aseman vierestä löytyy Chabuton. Listalta löytyy yksi vegaaninen ramen (770¥) sekä kasvis-gyozoja. ”Tällaista Afuri varmaan yritti tehdä”, mietin maistaessani ramenin herkullisen pippurista lientä.

Ihanan rapeat lootuksenjuuret nostavat annoksen hyvään kategoriaan, mutta en ymmärrä miksi keittoon on laitettu avocadoa. Palaan kuitenkin Chabutonin ramenin äärelle toiseenkin kertaan.

> Osoite: 2-10-10 Kitazawa, Setagaya, Tokyo. Sisarravintola Kiotossa, HappyCow täällä.

 

Tōkyo: T’s Tan Tan

Jos T’s Tan Tan olisi sijainnut yhtään lähempänä asuntolaani, en mahtuisi enää vaatteisiini. Seesaminen golden miso -ramen (kuva postauksen pääkuvana) saattaa nimittäin olla  parasta, mitä olen Tokiosta löytänyt. Liemi on taivaallisen runsasta. Lihan vihanneksilla korvaamisen sijaan paikka käyttää omia soijasta tehtyjä korvikkeitaan. Kasviksia voisi olla enemmänkin, mutta niitä saa tilattua erillisenä päällysteenä lisähintaan.

Paikka myy myös erilaisia japanilaisia arkiruokaklassikkoruokia soijapohjaisina versioina, kuten maipo-tofua ja kiinalaisia dumplingseja. Kumpikaan niistä ei valitettavasti ylittänyt ”ihan ok”-tasoa, mutta ramen itsessään on niin iso ja hyvä, ettei muuta kaipaisikaan!

> Osoite: 1F JR Tokyo Station, Marunouchi 1-9-1, Chiyoda, Tokyo. T’s Tan Tan HappyCowssa.

Tōkyo: Soranoiro Nippon

Tokion päärautatieaseman Ramen Streetiltä löytyvässä Soranoiro Nipponissa ruokarajoitteet on huomioitu hyvin – listalta löytyy gluteenitonta ja vegaanista ramenia. Lounasaikaan ulos on kertynyt jonoa (osta ennen jonoon astumista ruokatiketti automaatista), joka onneksi etenee suhteellisen nopeasti.

Tilaamani tomaattinen annos ruskeilla riisinuudeleilla oli kokeilevin ramen, mitä olen Japanista saanut. Maku oli ihanan kermainen ja täyteläinen, mutta silti raikas runsaan vihannesmäärän ansiosta. Löytyi ihanan rapeaksi paistettua lootuksenjuurta, bataattia, pinaattia, rucolaa ja salaattia. Chilikastike puraisi välillä lempeästi, yllärinä annoksessa oli pestomaista yrttitahnaa.

Harmitti, että löysin Soranoiro Nipponin vasta toiseksiviimeisenä päivänäni Japanissa – olisinpa ehtinyt testata listalta muutakin!

> Osoite: 1-9-1 Maranouchi, Ramen Street, Chiyoda, Tokyo. Arvioita mm. TripAdvisorissa.

 

+ Shinjuku: Halal Ramen Ouka

Viimeisen Japani-viikkoni ajan yritin epätoivoisesti päästä Halal Ramen Oukaan, jota on monessa paikassa tituleerattu Tokion parhaimmaksi vegaanirameniksi. Mutta onnistuin aina menemään suljetun oven taakse.

Mene sinä ja kerro, oliko Tokion paras! (Ja minä lisään seuraavan Tokion reissun pakkolistalle.)

> Osoite: 1-11-7 Shinjuku, Tokyo. Arvioita paikasta mm. täällä.

 

Seuraa matkojani Instagramin storyistä ja profiilin highlighteista: @iidaeli. Tätä blogia voit seurata Facebookissa Iida in Translation, blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

Japani Tokio

Japanilaisen kasvisruoan kokkikurssilla Tokiossa

lauantai, 13 heinäkuun, 2019
vegaanisella kokkikurssilla Tokiossa: ruoka-annos

Olen aina haaveillut osaavani kokata japanilaista ruokaa – ja mieluiten kasvipohjaisesti. Niinpä päädyin varaamaan paikan Yukarin vetämältä Airbnb-kokemukselta.

 

On lämmin toukokuinen päivä. Ajelen parikymmentä minuuttia lähijunalla Shinjukusta poispäin, hiljaiselle asuinalueelle. Asemalla vastassa on Yukari, jonka kanssa kokkaamme tänään japanilaista ruokaa vegaanisesti.

Kotiovella vastassa on hänen herttainen äitinsä. Astun sisään, juomme teet, ja alamme ruoanlaittopuuhiin heidän keittiössään kolmisin.

Yukari puhuu sujuvaa englantia, sillä on asunut Kanadassa. Siellä hän on ihastunut siellä vegaaniseen elämäntapaan ja nykyään heidän perheensä keittiössä kokataan ilman eläinperäisiä ainesosia. Kodin ulkopuolella Japanissa ruokavaliota ei kuitenkaan ole aina yhtä helppo toteuttaa. Välillä ravintoloissa syödessään he kertovat joustavansa merenelävien suuntaan, kuten itsekin Japanissa teen.

Tämän päivän vihannekset tulevat luomufarmilta Tokion laitamilta Omasta. On japanilaista pinaattia (komatsuna), hieman rucolalta maistuvaa wasabinaa, shintorina-salaattia ja sinappikaalia.

Vehnästä tehty kurumafu likoaa mausteliemessä ennen kuin se kuivataan, marinoidaan ja friteerataan. 

Porkkanat jätetään al denteksi ja niistä tehdään lisuke yhdessä seesaminsiementen, miso-tahnan ja mausteiden kanssa.

Perinteinen japanilainen mortteli.

Surautamme majoneesin pehmeästä tofusta, sinapista, agave-siirapista ja riisiviini-etikasta.

Japanilaisen keittiön perusmausteisiin kuuluvat soijakastike, viinietikka, misotahna ja makea riisiviini mirin.

Kokojyväriisissä on hieman umeboshia, pikkelöityä Japanin aprikoosia, makua antamassa. Maku on kirpeästä umeboshista huolimatta miellyttävän pehmeä.

Kuramafua friteeroidaan. Olen vähän arka uppopaistamaan asioita kuumassa öljyssä, mutta pitäisi rutinoitua puuhaan. Miten muuten saan Suomessa tyydytettyä tempura-himoni?!

Itadakimasu!

 

Syömme hitaasti yhdessä, jutustellen kasvisruoan asemasta japanilaisessa kulttuurissa (vähäinen, ellei buddhalaismunkkien perinteistä ruokavaliota, shōjin ryōria, lasketa) ja matkoistamme.

Kaikki on valtavan tuoretta ja hyvää. Friteeratut kuromafut toimivat mahtavasti lihan korvikkeena, seesami-porkkana on ihanaa. Yllätyssuosikiksi muodostuu merilevästä lisämakua saava pinaatti-lisuke, joka on raikasta ja purevan etikkaista.

 

Jälkiruoaksi syömme japanilaisella konnyaku-levällä hyytelöityä matchavanukasta punapaputahnan kanssa. 

 

Jos kasvisruokakokemuksia vertaillaan, ateria Yukarin ja hänen äitinsä luona on ehdottomasti yksi Japanin maukkaimmista.

Kurssin jälkeenkin huomaan reseptien jääneen mieleeni. Kokkailen asuntolan keittiössä lisukesalaattia japaninpinaatista ja merilevästä ja otan misotahnan vakiomausteeksi arkisiin kokkauksiini.

Kuramafua ja tofumajoneesia jää silti ikävä! Mutta onneksi sain reseptit mukaani.

> Kokkikurssi 51€/henkilö, varattu Airbnb Experiencen kautta täältä.

 

Muita ruokajuttuja Japanista:

Japanilaista kasvisruokaa eli buddhalaismunkkien shōjin ryōri

Tokion Aoyama Flower Market – iltapäiväteellä kukkakaupassa

Tokion oudot teemaravintolat: Kawaii Monster Cafe

Pieni kalaravintola Osakan sivukujalla

Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin Storystä. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

Japani Tokio

Tokion Aoyama Flower Market – iltapäiväteellä kukkakaupassa

maanantai, 3 kesäkuun, 2019
Iida haistaa kukkia

Aoyama Flower Market on monesti listattu Tokion instagrammattavimpiin kohteisiin. Lähdimme vaihtarikaverini kanssa ottamaan asiasta selvää!

 

Oli alkuiltapäivä eräänä perjantaina. Edellisen jakson kurssit ovat juuri loppuneet, joten päätimme lähteä kaverini Anniinan kanssa juhlistamaan tilannetta Aoyama Flower Markettiin

Alkuiltapäivästä ulos oli kerääntynyt jono – ei pitkä, mutta valtavan hitaasti etenevä. Tunnin jonotusajan aikana ehdimme päästä keskusteluissamme syville vesille.

Ihmisiä lipui ulos ja sisään kukkakauppaan, moni kokosi viikonloppukimppua itse. Oli ihana vakoilla, miten erilaisista yhdistelmistä he aikaansaivat upean seesteisiä ja vaivattomia kimppuja. Toisaalta nyt ollaan maassa, jossa kukkienasettelutaide ikebana on kukoistanut jo vuosisatoja.

Kukkakauppaketju Aoyama Flower Marketilla on liikkeitä ympäri Japanin ja jopa Pariisissa ja Lontoossa asti. Teehuone tosin löytyy vain Tokion Omotesandon, Kichijojin ja Akasakan myymälöistä.

Näistä turistiystävällisimmät on Shibuyan naapuri Omotesando sekä Roppongin ja keisarillisen palatsin välinen Akasaka. Toisaalta jos suuntana on Ghibli-museo, se löytyy Kichijojista.

Omotesandossa ruokalistalta löytyi teen lisäksi myös lounasta – munakkaita ja salaatteja, jopa muutamalla lacto-ovo-kasvissyöjälle soveltuvalla versiolla. Jälkiruoissa oli tarjolla ranskalaista toastia, kakkuja sekä suosittua ruusu-parfaitia. Hinnoittelussa hieman huvitti, että tee maksoi saman verran kuin viinilasillinen.

Jokaisella viikolla teehuoneessa on eri teemakukka. Meidän vierailullamme teemana olivat pionit, mistä ilahduin – pioni kun on ehkä lempikukkani koskaan.

Teehuoneen tunnelma oli ihanan rauhallinen. Ulkona odottavasta jonosta huolimatta palvelu oli seesteistä ja melutaso (tablettia huudattavasta turistilapsesta huolimatta…) matala.

Valitsemani tee oli haudutettu tuoreista yrteistä ja kasveista: rosmariinista, sitruunaruohosta, piparmintusta ja omenamintusta. Pehmeän hunajan kanssa se on ihanan raikasta ja selvitti kevätflunssan kiusaamaa kurkkuani.

Jälkiruokani eteni kuin matka. Ensin oli vienoa ruusuhyytelöä, kermavaahtoa ja jäätelöä. Sitten alkoivat minikokoiset kakut ja marjat, joiden alla oli vielä herkullista granolaa.

Mukana oli tietysti syötäviä kukkia ja popsaisinpa vahingossa kuivatun ruusun nupunkin. Se oli hieman sitkeä, mutta ei lainkaan pahan makuinen.

Ympärillä tuoksuvat kukat huumaavasti, jopa flunssaiseen nenääni asti. Teehuone oli sisustettu seinillä ja katossa roikkuvin viherkasvein, pöydistä löytyi teemakukka pionia. Kukkia löytyi jopa pöytiin tuotavalta haarukkatarjottimelta asti, peukaloa pienemmässä vaasissa.

Kun teet on juotu (kannusta saa ihanan monta kupillista) ja jälkiruoat herkuteltu, oli aika siirtyä tutkimaan kukkakaupan tarjontaa.

Kauppa ei ollut halvin minkä olen nähnyt, mutta se oli yksi kauneimmista. Kasvit oli lajiteltu väreittäin, joukossa oli mitä oudoimpia lajeja. Valmiskimppuja oli tarjolla kirjahyllyyn mahtuvasta minikokoisesta suureen, joka näyttäisi upealta illallispöydän keskipisteenä.

Nuuhkin kukkia ja katselin ympärilleni pienessä myymälässä. Mietin, että taidan olla onnellisimmillani, kun ympärilläni on kauneutta.

Jonotusajasta huolimatta kokemus oli ehdottomasti sen arvoinen.

> Aoyama Flower Marketin lippulaivamyymälä teehuoneineen sijaitsee Omotesandossa. Ota Omotesandon asemalta uloskäynti A4 ja olet lähes paikan ovella. Tee ja leivos maksoivat n. 1500 jeniä, paikassa ei ole pöytämaksua. Nettisivut täällä ja teehuoneesta tarkemmin täällä.

 

Lisää tekemistä Tokiossa:

Tokion oudot teemaravintolat: Kawaii Monster Cafe

Historiallista tunnelmaa Tokiossa / Yanesenin parhaat

Ilmaista tekemistä Tokiossa: Meiji Jingu -temppeli

Ilmaista tekemistä Tokiossa: maisemia pilvenpiirtäjästä

Näin näet geishoja Tokiossa – ilmaiseksi!

Tokion TeamLab Borderless: upea interaktiivinen nykytaidemuseo

Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin Storystä. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

Japani Ruoka Tokio

Tokion oudot teemaravintolat: Kawaii Monster Cafe

sunnuntai, 21 huhtikuun, 2019
Harajukun kawaii monster cafen sisustusta

Tokio on koti useammalle mitä hullummalle teemakahvilalle, -baarille ja ravintolalle. Ensimmäisenä vuorossa teemakahviloiden klassikko, Kawaii Monster Cafe Harajukussa.

 

Kivenheiton päässä Takeshita dori -ostoskadusta, ostoskeskuksen viidennestä kerroksesta, löytyy hullusti sisustettu teemamaa. Erikoisen visuaalisen maailman on suunnitellut Sebastian Masuda.

tokion teemakahvilat: kawaii monster cafen baari tokion teemakahvilat: kawaii monster cafen sisustustatokion teemakahvilat: kawaii monster cafen sisustusta

Tilat

Teemaravintola on sisustettu useampaan eri osaan. Mushroom Disco on yhtä sieninen, kuin miltä se kuulostaakin. Milk Stand on äärimmäisen hämmentävä kattoon kiinnitettyine maitopulloineen ja eläinpatsaineen, joiden silmät kiiluvat pimeässä. Söpömmässä Mel Tea Roomissa voi päästä istumaan kuppikakun sisään – mutta sen vieressä on omituinen Bar Experiment -baaritiski lonkeroineen. Tunnelma on trippaileva ja sadunomainen. Samalla söpö ja aivan täysin kahjo, tavalla joka tuo mieleen Liisa Ihmemaassa -sadun Irvikissan.

Kaiken tämän visuaalisen ilotulituksen keskellä on pauhaavaa musiikkia ja pyörivä Sweets-Go-Round -lavarakennelma, jonka päälle henkilökunta pomppii välillä tanssimaan.

Kahvilan pienuus tulee yllätyksenä. Peileillä on osuvasti huijattu kahvilaan lisätilaa, sokkeloisuus ja yksityiskohtien määrä saa kahvilan tuntumaan satumetsältä.

 

kawaii monster cafe harajukun jälkiruokia

Ruoka

Tuskin kukaan tulee Kawaii Monster Cafeen ruoan takia, mutta hinnoittelupolitiikka pakottaa tilaamaan myös syötävää. Ruokalista on hyvin lihapitoinen, mutta yhden pastoista näyttäisi saavan pyydettäessä kasvisversiona.

Olimme kuulleet, ettei ruoka ole täällä kovin kaksista, joten söimme pääruoat etukäteen. Täällä riitti jälkiruokalinja. Ystävälleni chemical cake maistui, mutta oma cat food ice cream -annokseni oli söpöstä ulkonäöstään huolimatta mauttomin, mitä olen koskaan ravintolassa syönyt.

Muiden pöytien pääruoka-annokset näyttivät kiehtovilta (mm. monsterihampurilaisia vihreän sämpylän sisässä, jolle on askarreltu silmät), mutta mausta en tiedä nettiarvioita enempää. Hullusti koristeltuja drinkkejä katsellessa iski kylläkin aikamoinen ateriakateus.

 

kawaii monster cafen drag-esiintyjä tyllihameessa

koristeellisesti pukeutuneita esiintyjiä

tanssiva ja hymyilevä drag-artisti

Aktiviteetit

Kawaii Monster Cafen vetonaulana ovat erilaiset esitykset: kannattaa huomioida esiintymisajat, jotta varmasti näet jotain! Itse emme tietenkään näin tajunneet tehdä, vaan lompsimme paikalle esitysten välissä emmekä jaksaneet odottaa seuraavaa. Onneksi teemahahmot jaksoivat nostattaa tunnelmaa pääesitysten välilläkin!

Vuonna 2019 show’t ovat viikolla kello 13 ja 14, lauantaisin 12.30, 14, 15.30, 18.30, 20 ja 21.30 sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 12.30, 14, 15.30, 17 ja 18.30.

Arki-iltaisin on tarjolla myös erikoisohjelmaa. On burleskia, drag-showta ja kawaii oiran -nimellä kulkevaa esitystä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että osa iltashow’sta on K20 ja suunnattu vain aikuisille.

 

kawaii monster cafen sisustusta, hulluja sienilamppuja

Yleisarvio

Japanissa on aina yhtä ilahduttavaa, että mitä lapsellisimpiin paikkoihin on aikuistenkin aivan ok mennä yksin tai keskenään. Tietysti Kawaii Monster Cafe sopii loistavasti lapsillekin! Heillä näytti olevan hauskaa hahmojen kanssa tanssiessaan.

Hulluttelukahvilan kakkukahvit olivat Tokion muuhun hintatasoon nähden vähän suolaisen hintaiset (2100 ¥ eli n. 17 €). Suosittelen ehdottomasti menemään paikalle esitysajat huomioiden, jotta saat enemmän vastinetta rahoillesi!

Muuten tämä hullu teemamaa kannattaa ehdottomasti ottaa ohjelmaan, jos liikkuu Harajukun ja Shibuyan nurkilla.

 

>  Sisäänpääsymaksu Kawaii Monster Cafeen yli 4-vuotiaalta 500 ¥. Illallisella kävijä sitoutuu ostamaan yhden juoman ja yhden ruoan. Halvimmat annokset 850 ¥, halvimmat juomat 500 ¥. Netistä voi ostaa lippuja, joilla pääsee jonon ohi.
Osoite:
Harajuku, Jingumae, 4−31−10. / Lähin asema: Harajuku Station.