Browsing Tag

Japanin tatuointiystävälliset kylpylät

Hakone Japani Päiväretket Tokiosta

Viikonloppu Hakonessa osa 2 – aktiviteetit

maanantai, kesäkuu 10, 2019
Iida ja Fuji-vuori

Tahtoisitko maistaa tulivuoren kaasuissa keitettyä kananmunaa? Haluatko nähdä Fuji-vuoren vai maistuuko mieluummin taide ja museot? Kaikkea tätä ja paljon enemmän löytyy Hakonesta! (Miten sinne pääsee ja muut infot sarjan ensimmäisessä osassa täällä.)

Hakone Open Air Museum

Vuonna 1969 avattu patsaspuisto on taiteen ystävän pakkokohde. Luontoon yhdistyvässä museossa käy selväksi, miten valtavan monipuolista veistostaide voi olla. On minimalistisia teoksia, jotka muuttuvat optiseksi harhaksi, kun niitä tuijottaa kauan. On kaikkea perinteisistä veistoksista valtaviin installaatioihin, sekä outoja leikkipaikkoja, joihin saavat mennä vain lapset. Ja Hakonessa kun ollaan, virkistävä kuuma jalkakylpykin löytyy!

Pablo Picassolle on ulkoilmateosten lisäksi oma paviljonkinsa, joka on valitettavasti heinäkuuhun asti remontissa. Näyttely oli onneksi siirretty päähalliin, jossa pääsi ihmettelemään Picasson eri aikakausien töitä. Espanjassa vähemmän reissanneena oli ihanaa päästä ihmettelemään erityisesti hänen keramiikkataidettaan.

> Hakone Open Air Museum sijaitsee kivenheiton päässä Chokoku No Morin asemalta. Liput 1600 ¥, 1400 ¥ Hakone Free Passilla.

 

Ashi-järvi

Yksi Hakonen helmistä on ihana Ashi-järvi. Se on kuulemma syntynyt tulivuoren kraateriin tulivuoren purkauduttua viimeksi n. 3000 vuotta sitten.

Ashi-järveen voi tutustua soutu- tai polkuveneellä, mutta helpompi tapa on hypätä merirosvolaivaan. Puolessa tunnissa se on ajaa järven toiseen päähän.

Kirkkaina päivinä voi ihailla Fuji-vuorta ja rantoja, joista ihanan iso osuus on säilynyt rakentamattomana.

> Järviajelu sisältyy Hakone Free Passiin, ilman sitä yksi suunta n. 1000 ¥. Lisää infoa täällä.

 

Hakone Checkpoint & Sekisho Museum – rajatarkastuspiste

Vuosisatoja sitten Edo-kaudella Hakone oli tärkeä rajatarkastuspiste Kioton ja Tokion välillä. Uudelleen rakennetussa rajatarkistuspisteessä voi eläytyä ajan tunnelmaan.

Rajamuodollisuudet olivat tiukat. Paperit tarkistettiin asearsenaalia esitellen, jotta kukaan ei saisi vääriä ideoita. Jopa naisten kampaukset avattiin, ettei niiden sisässä voisi salakuljettaa tavaroita maaseudulta kaupunkiin.

Museolippuun sisältyy myös sisäänpääsy pieneen museoon, mutta päivän kävelyt helteessä ja valtavan kokoisen kakigori-jäähileherkun nauttiminen saivat väsyneeksi. Siispä päätin skipata museon ja suunnata seuraavan kohteeseeni!

> Lyhyt kävelymatka Hakone Machi -pysäkiltä, jossa myös piraattilaivat pysähtyvät. Sisäänpääsy 500 ¥, Hakone Free Passilla 400 ¥. 

 

Tenzan – ihanan rauhallinen onsen

”Voi kunpa joskus pääsisin oikeaan onseniin”, olin miettinyt jo pitkään. Onsenilla tarkoitetaan japanilaista kuumaa lähdettä, jonka kuuma vesi nousee vulkaanisesta maasta.

Haave oli tatuoidulle hieman kimurantimpi toteuttaa (lue täältä postaukseni Japanin suhtautumisesta tatuointeihin). Onneksi kuitenkin luin Tenzanista, joka ei varsinaisesti hyväksy tatuointeja, mutta ei ilmeisesti myöskään kiellä tatuoituja astumasta kylpyläänsä. (Toisissa nettiartikkeleissa sanotaan, että Tenzanissa vain pikkutatuoinnit ovat ok, mutta TripAdvisor on täynnä tatuoitujen hehkutusta sisäänpääsystä. Ota nyt sitten selvää!)

Nautin tunnelmasta täysin siemauksin. Istuskelin vuorotellen eri altaissa, välillä kävin hörppimässä vettä automaatista. Tuijottelin pientä vesiputousta, josta kylpyvesi solisi altaaseen. Siinä luonnon sylissä mietin, että onnellisuus ei ole kovin kaukana tästä tuntemuksesta!

Naisten puolella on kuutisen allasta, miesten puolella kuulemma yksi vähemmän. Lämpötilat vaihtelevat hyytävän kylmästä kuuteenkymmeneen, joka sattuu iholle.

> Osoite: 208 Yumotochaya, Hakone, Ashigarashimo District. Kylpeminen maksaa 1300 ¥, alennusta Hakone Free Passilla.

 

Kuva: Ananth Pai / Unsplash

Ōwakudani – aktiivisen tulivuoren höyryjä

Yksi isoimmista syistä, jonka vuoksi Hakoneen ylipäätään tahdoin, oli vulkaaninen Ōwakudanin alue. Se on ollut osa Hakone-vuoren kraateria, joka on syntynyt yli 3000 vuotta sitten ja on edelleen aktiivinen. Tulivuoren höyryissä valmistetaan Hakonen kuuluisia pikimustia kananmunia. Kuulemma yhden popsiminen pidentää elinikää seitsemällä vuodella.

Ikävä kyllä toimiva tulivuori on matkailijalle arvaamaton yhdistelmä. Vaarallisten kaasujen takia koko alue oli suljettu vierailuviikonloppunani. Kaasut sulkevat alueelle vievän köysiradan aina silloin tällöin, mutta koko Ōwakudanin alue suljetaan vain harvoin – selvittelyjeni mukaan viimeksi kuulemma vuonna 2015.

Tässäpä hyvä syy palata Hakoneen mahdollisimman pian!

> Ōwakudaniin pääsee nousemaan Ashi-järven rannalta Togendain köysirata-asemalta. Köysirata-ajelu sisältyy Hakone Free Passin hintaan. Ilman passia 1200–2100 ¥ riippuen mistä asemalta kyytiin nouset ja menetkö edestakaisin.

 

Hakone Jinja

Tiheän metsän siimeksessä järven rannalla sijaitsee pyhäkkö. Toukokuun lopussa sen punaisten torii-porttien alla kukkivat upeat alppiruusut.

Pyhäkköön kuuluu myös tuo kuuluisa Ashi-järvessä seisova torii-portti. Japanilaisten maamerkkien tapaan sen edessä kierteli jono, jotta jokainen saisi selfiensä vuorollaan, ilman tunkeilevia ihmisiä. Totesin, että kiinteä objetiivini ei saisi porttia kuvaan kokonaan, joten jätin jonotuksen väliin.

> Temppeliin kävelee viitisen minuuttia Moto-Hakonen pysäkiltä.

 

Le Petit Prince Museum

Monet japanilaiset rakastavat kaikkea ranskalaista. On siis ainakin melkein loogista, että Hakonesta löytyy Pikku Prinssin teemamaa. Museo-osuus keskittyy sadun keksineen Antoine de Saint-Exupéryn elämänvaiheisiin ja herättää henkiin hahmot, jotka olin jo unohtanut. Teemapuisto-osuutta on sisustus ja arkkitehtuuri, joka huijaa hyvin olevansa Ranskassa.

Päädyin museoon vähän sattumalta, kun kuulin Ōwakudanin olevan suljettu, ja olin muut pakkokohteeni kiertänyt jo edellisenä päivänä. Paikka on ihan sievä, mutta antaa enemmän heille, joiden Pikku Prinssi -fanius on omaani syvempää.

> Osoite: 909 Sengokuhara, Hakone, Ashigarashimo. Liput aikuiselle ovelta 1600 ¥, hinnasta sai 10% alennuksen Hakone Free Passilla. Tarkemmat tiedot täällä.

 

Hakone-Yumoto – söpö pieni ”keskusta”

Moni suhaa Hakone-Yumoton ohi nopeasti junasta toiseen vaihtaen, mutta ei kannattaisi! Tämä pieni keskusta sisältää monta söpöä herkkukauppaa, ravintolaa ja muutaman sentoon (eli sisätiloissa olevan kylpylän, jonka vesi ei ole vulkaanista toisin kuin onseneissa).

Erityisesti syömisen kannalta piipahdus tähän keskustaan on hyvä idea.

Ensimmäisenä iltana söin perinteisen tofuaterian Shikajaya -ravintolassaToisena iltana alueella kävellessäni näin paikan, joka mainosti tuoneensa pizzauuninsa Napolista asti. Niinpä päädyin 808 Monsmareen. Uskoin, että jos antaumus pizzaan on saanut raahaamaan uunin Euroopasta Japaniin, lopputulos tuskin voi olla kovin pahaa.

En onneksi joutunut pettämään – parin japaniruoalla vietetyn kuukauden jälkeen pizza maistui taivaalliselta. Ainakin niin kauan, kunnes näin laskun verojen jälkeen (2700 ¥ pizzasta ja oluesta). 

> Shija Jayan osoite: 640 Yumoto, Hakone-machi, 808. Monsmaren osoite: 10-698 Yumoto, Hakone-Machi.

 

Hakone Komagatake -köysirata

Olin alunperin suunnitellut meneväni Ōwakudaniin vievälle köysiradalle, jolta olisi voinut ihailla sekä Fuji-vuorta että vulkaanisia maisemia. Lohdutuspalkinnoksi vein itseni toiselle köysiradalle, joka vei Komagatake-vuoren päälle.

Alkuperäiseltä köysiradalta on todennäköisesti paremmat maisemat, mutta niistä tietämättä nämäkin näkymät mykistivät. Vuorelta olisi päässyt alas myös patikoimalla, mutta en löytänyt reitin alkupistettä (ja olin jalkojeni rakon takia ostanut meno-paluu-lipun).

> Meno-paluu vuorelle 1600 ¥, alennusta Hakone Free Passilla. Lähin pysäkki: Hakone-en.

 

Komagatake-vuori

Köysiradalta nousin Komagatake-vuorelle. Sieltä oli upeat maisemat lumihuippuiselle Fujille, Ashi-järvelle ja kaukaisille sumun hämärtämille vuorille.

Vuoren päältä löytyi myös söpö pieni temppeli. Sieltä löytyvät omikuji-paperiennustukset oli sidottu kiinni puihin – niin tehtiin kaikkialla muuallakin ennen telineiden yleistymistä!

 

Yleisfiilikset

Hakonesta jäi käteen lämmin tunnelma. Viikonloppu piti sisällään valtavasti kaikenlaista, ja vielä jäi paljon nähtävääkin. Ihanan luonnon jälkihehkuissa, onsenia muistellen leijailin pitkälle seuraavaan viikkoon.

En usko hetkeäkään, että tämä jäisi viimeiseksi visiitiksi Hakoneen!

Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin Storystä. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

Hakone Japani Päiväretket Tokiosta

Viikonloppu Hakonessa osa 1 / selviytymisopas

perjantai, kesäkuu 7, 2019
Ashi-järvi, meressä seisova torii-portti ja Fuji-vuori

Hakone on täydellinen viikonloppukohde Tokiosta tai pysähdys Tokion ja Kioton välissä. Vuorten rauhasta löytyy luontoa, vulkaanista maata, onseneita ja kulttuurikohteita. Hakone-sarjan ensimmäisessä osassa esittelyssä Hakone pähkinänkuoressa!

 

1. Ilmasto ja luonto

Vuoristoisia teitä kävellessä aurinkolaseihin tarttuu ötököitä, junan ikkunalaudalla on kovakuoriainen. Järvi tuoksuu. Nyt ei todellakaan olla Tokiossa! Sen huomaa myös lämpötilasta. Toukokuun lopussa Tokiossa olin saanut unohtaa kevättakin jo muutama viikko sitten. Hakonen vuorten sylissä auringon laskettua ilahduin, että olin tajunnut tajunnut pakata sen mukaani. 

Toukokuun lopussa auringonpaisteessa on korventavan kuuma. Varjossa on kuitenkin nihkeän viileää, kuin kosteassa kellarissa kuumana kesäpäivänä.

Vuoret nousevat korkeina, matalan maan asukin on hankala käsittää miten puut voivat viihtyä niin kaltevalla alustalla. Kannattaakin varautua Hakoneen hyvillä kengillä. Juuri kun olin hehkuttanut ääneen Birkenstockieni kestäneen viime kesän Kansain ja Hiroshiman seikkailut ilman ainuttakaan rakkoa, ne päättivät hiertää koipeeni sellaisen nyt Hakonessa. Pitää jatkossa muistaa rakkolaastarit…

Tokiossa atsaleat olivat lakastuneet monta viikkoa sitten, Hakonessa ne olivat vielä kukassa.

Fuji Hakone-vuoren päältä nähtynä.

 

2. Päiväretki on liian lyhyt

Hakonesta voisi kuvista ajatella, että se on pikkukaupunki järven rannalla, jossa kaikki on käveltävissä. Ei muuten ole, vaan pikemminkin sarja useiden vuorien väliin kasaantunutta asutusta. Kaltevilla rinteillä kiemurtavilla teillä junat ja bussit ottavat aikansa päästäkseen paikasta toiseen. Ja maaseudulla kun ollaan, on turha odottaa että niitä kulkisi kerran kymmenessä minuutissa!

On periaatteessa mahdollista ehtiä saman aikana oleellisimpiin nähtävyyksiin (Ashi-järvi, vulkaaninen Ōwakudani), mutta pelkät matkat Tokiosta Hakoneen vievät yhteensä vähintään kolme tuntia.

Kun näin ihaniin maisemiin pääsee, miksei niistä nauttisi kerralla päivän tai pari?

Lähijuna Tokion Shinjukusta Hakoneen.

 

3. Hanki Hakone Free Pass 

Jos taskussasi ei ole JR:n junapassia, harkitse Hakone Free Passia. Se sisältää edestakaiset matkat Hakoneen Tokion Shinjukusta, rajattomat liikkumiset Hakonen sisällä, ilmaisen risteilyn Ashi-järvellä, köysirata-ajelun Ōwakudaniin ja erinäisiä alennuksia Hakonen museoissa ja onseneissa.

Passin perushintaan sisältyvä liikkumismuoto Shinjukun ja Hakonen välillä on lähijuna (n. 2 tuntia 15 minuuttia). Matkustusmuoto on kuitenkin vähän epämukava. Pysähdyksiä pikkuasemilla riittää, syöminen on kielletty ja penkit ovat vastakkain. 1090 ¥ hintaan per suunta junan voi upgreidata Romance Cariin eli pitkän matkan junaan. Siellä saa istua naama menosuuntaan, syödä eväitä, ladata puhelinta ja saada varman istumapaikan. Samalla matka-aikakin vähenee puoleentoista tuntiin.

Itse päädyin matkustamaan Hakoneen lähijunalla ja palaamaan Tokioon tuollaisella romanssijunalla.

> Hakone Free Passin voi ostaa mm. Shinjukun Odakyu-tavaratalon turisti-infosta. Kahden päivän passi Shinjukusta maksaa aikuiselta 5700 ¥, kolmen päivän passi 6100 ¥.

 

4. Mihin majoittua Hakonessa?

Hakonesta saa eniten irti majoittumalla perinteiseen ryokaniin, johon sisältyy perinteinen monen ruokalajin kaiseki-illallinen ja aamiainen. Tällä alueella suurin osa ryokaneista sisältää myös onsenin, japanilaisen kylpylän. Kokemus tosin valitettavasti maksaa (alkaen 12000¥).

Budjettireissaajalle on tarjolla erilaisia hostelleja. Omani, Irori Guest House Tenmaku, oli sisustettu perinteiseen tyyliin, hengailutila-baarista löytyi tatamit ja grilli. Sen ääressä järjestetään iltaisin simppelin ruoan syöminkejä (1000¥), joita moni on TripAdvisorissa kehunut. Lainaksi olisi saanut perinteisiä puusandaaleja nähtävyyksillä tallusteluun, vuokra-yukata olisi kustantanut 300 ¥.

Minulle riitti kotoisa kapseli, jossa nukkua lähes kymmentuntisia yöunia vuoristoilman väsyttämänä.

> Maksoin kahdesta viikonloppuyöstä 7000 ¥.

 

5. Liikkuminen ja infrastruktuuri

Olen Tokiossa oppinut tapaan, että yritän välttää julkisten kulkuvälineiden käyttöä. Jokainen matka kun maksaa erikseen ja pidempiaikainen metrossa istuminen on tympeää. Hakonessa ajelut sen sijaan käyvät aktiviteetista. Voi jännittää, pysyvätkö matkatavarat paikallaan bussissa vuoren rinteen kiemuraisella tiellä. Toisaalta pidemmillä matkoilla alkaa toivoa, että olisi tajunnut ottaa matkapahoinvointilääkkeen.

Junabongari nauttii Hakone Tozan Railwaystä, joka on yksi Japanin ainoita vuoristossa kulkevia junia. Se vaihtaa suuntaa joka asemalla, ja ellei katso GPS-kartassa oikein etenevää pistettä, voisi uskoa junan hajonneen. Elämyksen tarjoaa myös Hakone Tozan Cable Car, joka nousee yli 2000 metriä merenpinnasta, vaikka junarata kulkee vain 1,2 kilometrin matkan.

Erityisesti Hakonen paikallisliikenteessä Hakone Free Pass maksaa nopeasti itsensä takaisin. Kertalipun hinta määräytyy matkan pituuden mukaan ja pahimmillaan maksaa yli 1000 ¥ per reissu. Taskuun kannattaa varata myös julkisen liikenteen IC-kortti, kuten Pasmo tai Suica, sekä sadan jenin kolikoita. Kaikki alueen onsenit eivät nimittäin osu Hakone Free Passilla käytettävien julkisten yhteyksien varrelle.

 

1700 ¥ lohiriisi. En muuten maksaisi Tokiossa.

6. Ruoka on kallista

Ruoka on halpaa siellä, missä paikalliset syövät paljon ulkona ja kallista siellä, missä ihmiset ovat lomalla. Hakonessa ollaan lomalla ja hinnat sen mukaiset. Tokiossa minulla on epävirallisena periaatteena, etten maksa perusannoksesta yli tuhatta jeniä. Hakonessa rajaa piti venyttää – jopa niin paljon, että huomasin maksavani pizzasta ja oluesta törkeät 2700 ¥. (Okei, pizza oli tosi hyvää ja paistettu aidolla napolilaisella uunilla. Mutta silti!)

Luin jostain Hakonen neuvopostauksesta, että Hakonen paras illallispaikka on omassa ryokanissasi. Lausahduksessa on totuuspohja, sillä monet paikat sulkevat ovensa lounasajan jälkeen. Suuremmissa keskittymissä, kuten Hakone-yumotossa, ruokaa löytänee iltasellakin.

 

7. Mene onseniin

Hakone on kuuluisa onseneistaan, joten niiden skipaaminen on vähän kuin menisi Kiotoon haluamatta nähdä yhtäkään temppeliä. Ja mikä olisikaan parempaa ajanvietettä, kuin upean luonnon keskellä kuumassa kylvyssä rentoutuminen?

Kannattaa tosin muistaa, että suurimmassa osassa paikkoja tatuoinnit ovat edelleen ongelma. Varmin valinta on Tenzan, jossa omat 3/4-hihani eivät kiinnostaneet ketään. He eivät virallisesti salli tatuointeja, mutta eivät kiellä kylpemistä muilta kuin isommilta tatuoitujen ihmisten seurueilta, jotka saattavat pelottaa muita asiakkaita.

Ei-tatuoiduille elämys on esimerkiksi Hakone Yunessunonsen-elämyspuisto, jossa on perinteisten altaiden lisäksi mitä omituisempia kylpyjä. Miltä kuulostaisi pulahdus esimerkiksi viiniin, sakeen tai kahviin? Itseäni olisi vähän sake-kylpy kiinnostanut, geishojen klassinen kasvonhoitorutiini kun on pestä kasvot sakella!

 

Blogipostauksen seuraavassa osassa esitellään Hakonen aktiviteetteja!

Lisää päiväretkiä Japanissa:

Kawagoe: Edo-kauden historian havinaa Saitamassa

Päiväretki Osakasta Ujiin – Byodoin-temppeli, teetä ja joki

Nara – pyhiä peuroja, temppeleitä ja puutarhoja

Naran valofestivaali Nara to Kae – ensimmäistä kertaa matsurissa

Hiroshiman parhaat nähtävyydet

Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin Storystä. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

Japani Japanin kulttuuri Kulttuurishokki Muu höpinä

Japani ja tatuoinnit

lauantai, tammikuu 19, 2019

Mieltymyksissäni on paradoksi: rakastan tatuointeja.

Ikävä kyllä, rakastan myös yhtä maailman tatuointivihamielisimmistä maista.

Siihen nähden, miten paljon länsimaissa ihaillaan perinteistä japanilaista tatuointityyliä, on hieman ironista miten vihamielisesti tatuointeihin Japanissa suhtaudutaan.

Tatuointien negatiivisuuden juonteet saattavat olla peräisin edo-kaudelta, jolloin rikollisia rangaistiin tatuoimalla ja prostituoidut ottivat kuvia ihoonsa kunnianosoituksia kanta-asiakkailleen. Meiji-kaudella tatuoinnit kiellettiin kokonaan. Sittemmin Japanin mafia, yakuza, omi ne itselleen – rohkeuden, kunnioituksen ja lojaaliuden merkiksi.

Nykyään japanilaiset tatuoivat itseään myös ihan vain siksi, että kuvat näyttävät kivoilta. Nuoressa polvessa löytyy vapaamielisemmin tatuointeihin suhtautuvia, mutta yleinen linja on edelleen negatiivinen. Monilla yksityisillä työpaikoilla tatuoinnit on kielletty kokonaan. Osakan kaupunki jopa tutkitutti työntekijöidensä ihot, haluten käyttää tatuointeja irtisanomisperusteena. (Uutinen tässä)

Lähikuva kädestä jossa on tatuointeja

Omat kokemukseni Japanissa ovat vahvistaneet noita käsityksiä.

Yksi kuvaamimmista kokemuksista liittyi vapaaehtoistöihini mielenterveyskuntoutujien hoitokodissa. Orientaatioleirillä nuori vapaaehtoiskordinaattori sanoi, etteivät tatuointini ole ongelma, kunhan ensin annan hyvän kuvan itsestäni pitkähihaiset päällä.

Totuus osoittautui toiseksi, kun tuleva pomoni Hiroshi-san näki kordinaattorin minusta nappaaman kuvan. Palaute tuli välittömästi. Anteeksipyydellen kordinaattori pyysi minua peittämään kuvani – ei vain töissä, vaan ennen kuin astuisin Hiroshiman kamaralle. Niinpä pukeuduin heinäkuun helteessä kuukauden verran pitkähihaisiin ja sukkiin, sekä töissä että arkena yksin ollessani.

Heti kun paluujunani lähti Hiroshiman laiturilta kohti purkuleiriä, juhlistin hetkeä käärimällä ylös kauluspaitani hihat. Ja leirillä, suihkusta tultuani, vaihdoin päälleni lyhythihaisen, mikä aiheutti hämmästelyä kaikissa, jotka olivat ensin nähneet minut pitkähihaiset päällä.

Loppuillan keskusteluista joka ikinen alkoi tatuoinneistani. ”Wau”, ”sattuiko se”, ”paljonko tuo maksaa” ja ”mitä ne tarkoittavat” olivat yleisimmät kuulemani reaktiot.

Kaupungilla liikkuessaan katseita kyllä saa – yleensä kummastelevia ja paheksuvia. Yhden aidosti inhon ja pelonsekaisen katseen sain nuorelta bisnesnaiselta shinkansen-junan laiturilla. (Ilmeisesti tatuointeihin suhtaudutaan vielä huonommin, jos näytät siistiltä ja varakkaalta – koska yakuza. Varakkaalta tuskin rinkkoineni näytin, mutta kaiketi shinkansen kompensoi.)

Usein olen käyttänyt pitkähihaisia vapaaehtoisesti, ihan vain voidakseni olla rauhassa.

Mutta välillä on iskee ärsytys. Miksi oma luonnollinen osa itseäni on niin pirun kielletty rikos? Silloin olen valinnut näteimmän lyhythihaiseni, laittautunut kauniiksi ja vienyt itse itseni ulos, välittämättä muiden katseista.

Tatuoitu, varaudu Japanissa tähän:

  • Tuijotukseen, joissa on mukana sekä pelkoa, inhoa että hämmennystä.
  • Siihen, ettet välttämättä pääse kuumiin lähteisiin eli onseneihin tai sentoo-korttelikylpylöihin, ellet vuokraa käyttöösi yksityisallasta.
  • Osa paikoista onneksi hyväksyy tatuoidut asiakkaikseen ja onseneiden politiikka saattaa myös vaihdella. Osa hyväksyy pienet kuvat, osa isommatkin kuvat mikäli ne ovat länsimaisen ihmisen iholla, osa kaikkien kaikki kuvat.
  • Tatuoitu mies saattaa päästä tatuoitua naista helpommalla. Shinjukun alueella tietyissä kylpylöissä miesten puolella tatuoituja on kuulemma paljonkin, mutta samoissa paikoissa naisten puolella mummot vaihtavat allasta tatuoidun istuessa veteen. (Been there, done that.)
  • Ostamaan laastaria pienten kuvien peittämiseen. Tähän tarkoitukseen erikseen suunniteltuja laastareita myy esimerkiksi Don Quijote.
  • Mikäli yövyt ryokanissa, selvitä tatuointilinja etukäteen. 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan 56% osallistuneista ryokaneista ei päästäisi tatuoituja ihmisiä asiakkaakseen. 
  • Varaudu peittämään kuvasi myös salille, uima-altaalle tai -rannalle mennessäsi.
  • Ja jos deittailla haluaa, tatuoidut eivät ole kuulemma kuuminta valuuttaa.

 

Tatuoinnit hyväksyviä onseneita Japanissa:

  • www.travel.gaijinpot.com/japan-sightseeing-essentials/30-tattoo-friendly-onsen-in-japan/
  • www.tattoo-friendly.jp/
  • www.tattoo-spot.jp/ (japaniksi)
  • www.onsen-tattoo.com/ (japaniksi)

 

Jännää muuta luettavaa Japanin tatuointikulttuurista:

  • www.tsunagujapan.com/17-facts-you-probably-didnt-know-about-tattoos-in-japan/
  • www.quora.com/What-is-it-like-to-live-in-Japan-as-a-visibly-tattooed-westerner
  • www.japan.stripes.com/news/hide-and-see-tattoo-culture-japan

 

/ Artikkeli päivitetty 24.4.2019.