Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Taiwan

Japani Taiwan Viro

Iida in Translationin yksivuotissynttärit + voita liput matkamessuille!

keskiviikko, tammikuu 8, 2020

Matkavuosi 2019 vei vaihtoon Japaniin ja monille sivureissuille. Herkuttelin Tallinnassa, bongasin geishoja ja delfiinejä, tykästyin kuplateehen. Hyppää mukaan!

Lauantaina juhlitaan myös tämän blogin yksivuotissynttäreitä, sillä Iida in Translationin ensimmäinen postaus julkaistiin 11.1.2019. Vuoteen on mahtunut monta hienoa hetkeä – ja loppuvuoteen aika rajua reissukrapulaakin.

 

 

Tammi-helmikuu: Lähimatkailua ja herkuttelua Tallinnassa

Alkuvuosi sujui Japaniin lähtöä valmistellen. Reissuhetkiä koin maakuntamatkaillen Turussa Aboa Vetus & Ars Novassa ja ystäväni luona Tampereella. Erityisesti pulahdus Rauhaniemen kansankylpylän hyytävään avantoon painui mieleen alkuvuoden kohokohtana. Tuollaisia kotimaan reissukokemuksia saisi mahtua toivottavasti reilusti vuoteen 2020!

Ihana oli myöskin äitini 70-vuotissynttäreiden kunniaksi tehty yllätysreissu Tallinnaan. Herkuttelimme SALTissa, Von Krahl Aedissa ja Kohvik Moonissa. Paijailimme kissoja Kassikohvik Nurrissa, kävimme lentosatamassa ja Kadriorgin palatsissa monen vuoden tauon jälkeen. Tallinna ei petä koskaan!

Lue lisää:
Äiti-tytär-viikonloppumatka Tallinnaan
3 × Tallinnan reissun ravintolavalinta

 

Iida ja kirsikankukat

Maaliskuu: Kirsikankukkien ihailua Tokiossa

Maaliskuun lopussa Se Suuri Seikkailu vihdoin koitti ja lentokone heitti minut Japanin kamaralle. Ehdin juuri sopivasti ihastelemaan kirsikankukkia ennen viikon päässä häämöttävää koulun alkua. Totuttelin uuteen aikarytmiin ja ostin asuntolahuoneeseeni välttämättömimpiä keittiötavaroita. Nautiskelin monta sakurapiknikkiä ja aloin kirjoittaa viikkokuulumisiani tänne blogiin.

Pinnan alla kupli ihana odotus – kaikki oli vasta alussa.

Lue lisää:
Testissä: missä on Tokion paras sakura? / Osa 1
Testissä: missä on Tokion paras sakura? / Osa 2
Hanamin juhlintaa Tokion Meguro-joella

 

tanssivia geishoja Tokiossa Asakusan turistikeskuksessa

Huhtikuu: Tokioon tutustumista

Huhtikuu kului Tokioon syventyen. Koulussa piirtelin mangaa, iltaisin tein pieniä kaupunkiseikkailuja. Erityisen paljon aikaa kului kotini lähialueilla Shinjukussa, Harajukussa, Shibuyassa ja Shimokitazawassa. Yksi kivoimmista päivistä oli Lanttimatkojen Lotan kanssa vietetty päivä, jolloin kävimme katsomassa Oiran-kulkuetta, päädyimme vahingossa oikeiden Asakusan geishojen tanssiesitykseen ja katsoimme kabukia, perinteistä japanilaista teatteria.

”Asuntolan kotiintuloajat saavat tuntemaan, että muutun keskiyöllä kurpitsaksi”, kirjoitin matkapäiväkirjaani. Tokion arki alkoi tuntua uudelta normaalilta ja tavat syömisestä kaverimenoihin alkoivat vähitellen asettua uomiinsa.

Lue lisää:
Ilmaista tekemistä Tokiossa: Edo-kauden oiran-kulkue
Näin näet geishoja Tokiossa – ilmaiseksi!
Tokion oudot teemaravintolat: Kawaii Monster Cafe
Kympillä kabukiin – perinteistä japanilaista teatteria Tokiossa

 

Iida ja Fuji-vuori

Toukokuu: Viikonloppureissu Hakoneen

Loppukevään kruunu oli viikonlopun mittainen sooloreissu Hakoneen, poispäin Tokiosta kohti Fuji-vuorta. Olin odottanut näkeväni aktiivisen tulivuoren laavakenttineen, mutta vaarallisten höyryjen takia alue oli suljettu. Se ei haitannut pätkääkään, sillä Hakone tarjosi paljon muuta: kulttuuria, temppeleitä, onsenissa rentoutumista.

Erityisen lumoava oli Hakonen luonto. ”Japanilaiset männyt ovat niin korkeita, että on helppo ymmärtää, että niissä jokaisessa asaattaa asua kami-sama. Niin jylhiä ne ovat ja maagisia valon siivilöityessä juurten tasolle. Japanilainen valo on ihan erilainen, mutta sitä on vaikea tallentaa kameralle.”

Toinen ihana toukokuun päivä oli retki Kawagoeen, historialliseen pikkukaupunkiin, jossa on yhä jäljellä edo-kauden tunnelmaa. Erityisen kiehtova oli Kawagoen paikallismuseo, jossa Rovaniemellä asti reissannut opas kertoili minulle pitkät pätkät Kawagoen historiasta, palokuntajärjestelmästä ja vaikka mistä.

Lue lisää:
Viikonloppu Hakonessa osa 1 / selviytymisopas
Viikonloppu Hakonessa osa 2 / aktiviteetit
Kawagoe – Edo-kauden historian havinaa Saitamassa

 

Toshogu-temppelin rakennuksia

Kesäkuu: Nikko

Kesäkuussa Tokion valtasi kylmä ja harmaa sadekausi – eikä se ollut yhtään vähemmän harmaa Nikkossakaan. Parin tunnin junamatkan päässä Tokiosta löytyi vuoria, onseneita ja upea valikoima UNESCOn maailmanperintökohteisiin lukeutuvia temppeleitä.

Vaikka Nikko temppeleineen ja herkullisine ruokineen lumosikin, oloni oli vähän eksynyt. Maaseudulla kulki julkisia huonosti, en ollut varautunut kylmiin keleihin ja valitsemani hostelli oli koko reissuhistoriani homeisin ja kämäisin. Kun vielä sunnuntaina heräsin kaatosateeseen, päätin opetella armollisuutta reissuminääni kohtaan. Niinpä suuntasin aamupalan jälkeen takaisin Tokioon.

Arki Tokiossa oli täynnä pieniä ihania hetkiä. ”Hortensiat alkavat avautua. Pitää ehtiä pyykätä lakanat ennen sadenkauden alkua, muuten ne eivät kuivu millään kunnolla.” 

Lue lisää:
Rakas matkapäiväkirja: Viikonloppureissu Tokiosta Nikkoon
Nikkon Tōshōgū – ehkä koko Japanin hienoin temppeli!

 

Heinäkuu: Viikonloppu Kiotossa ja Arimassa

Heinäkuun arkivapaa meren päivä sai taas reissuhampaani kolottamaan. Kun kuulin, että koulussa ei järjestettäisi vapaamaanantain lisäksi opetusta perjantainakaan, päätin suunnata yhdeksi yöksi Kiotoon. Nautin Arashiyaman rauhasta ja ihmettelin apinapuiston makakeja, jotka vaeltelivat vapaana. Heräsin aamuviideltä ottaakseni kuvia hiljaisen Gionin kaduilla ja ehtiäkseni ensimmäisten joukossa Kiyomizu-deraan.

Kiotosta matkani jatkui blogini ensimmäisen yhteistyökuvion merkeissä Koben Arimaan, jossa nautin Goshoboh-ryokanin vieraanvaraisuudesta. Tunsin oloni hemmotelluksi prinsessaksi, ihanalla tavalla. Toivottavasti pääsen hyvään ryokaniin joskus toistekin!

Lue lisää:
Goshoboh-ryokan Arima Onsenissa – luksusta japanilaisittain (kaupallinen yhteistyö)
Rakkauskirje Kiotolle
Ihmiset ovat häkissä, eläimet vapaana – Kioton Arashiyama Monkey Park

 

Heinäkuu: Kanazawa

Saavuin Kanazawaan yöbussilla väsyneenä ja hieman haikeana – edellisenä iltana oli vietetty läksiäisiäni. ”Lähteminen on aina katkeransuloista”, kirjoitin. ”Näissä hetkissä matkailu tuntuu siltä, että sirottelee itsensä pieninä palasina ympäriinsä maailmalle.”

Japanin länsirannikolta löytyvä Kanazawa on Kioton historiallinen kilpailija. Vanhoilla geishojen teehuonealueilla ja kivisillä samuraialueilla voi aistia kaukaista tunnelmaa. Nähtävyyksiä löytyy upeista museoista ja linnasta yhteen Japanin kauneimmista puutarhoista, Kenrokueniin.

Kuvasin ja kirjoitin Kanazawassa paljon – toivottavasti vuonna 2020 ne vielä päätyvät postauksiksi tänne blogin taajuuksille. Ihana oli myöskin päiväreissu Shirakawa-gon kylään Japanin alpeille.

Lue lisää:
Shirakawa-go, kuvankaunis kylä Japanin alpeilla
19. viikko Japanissa / viimeinen viikko Japanissa

 

Elokuu: Taiwan

Elokuun kruunu oli kymmenen päivän soolomatka Taiwaniin. Tuo Japanin Okinawan lähellä sijaitseva saari on yksi halvimmista lentokohteista Japanista käsin – puhumattakaan paikan hienoudesta.

Vietin muutaman päivän Taipeissa, lähdin junalla Kaohsiungiin. Olin ajatellut lähteväni pikkuruiselle Green Islandille skootteroimaan, snorklailemaan ja lillumaan kuumissa lähteissä, mutta taifuuni pisti suunnitelmani uusiksi. Vietin ekstrapäivän Kaohsiungissa ja suuntasin Taiwanin itärannikolle Hualieniin. Vietin upean päivän Tarokon kansallispuistossa ja toisen veneretkellä delfiinejä bongaillen.

Taiwanista päällimmäisinä mieleen jäi upein luonto, jota olen missään nähnyt. Junarata, jonka toisella puolella kohisee valtameri. Kuplatee, +35°c helle, skootterit, ystävälliset ihmiset sekä halvat ja herkulliset kasvisruoat. Tämän reissun tunnelmia voi parhaiten bongailla Instagramini @iidaeli storyjen highlighteista.

Lue lisää:
Ensitunnelmia Taiwanista
Paluupäiväkirja

 

Marraskuu: Tallinna

Syksy Suomi-arkeen palaamisineen tuntui raskaalta. Tein liikaa töitä ja koulua, väsyin. Onneksi syksyyn mahtui mukaviakin asioita, kuten marraskuinen viikonloppu ystävän kanssa Tallinnassa. Katsoimme yhden leffafestivaalielokuvan, kävimme Fotografiskassa, Balti Jaama Turgilla, Koplissa, joulutorilla ja vintageputiikeissa. Niin, ja tietysti söimme hyvin.

Vaikka olen käynyt Tallinnassa lukemattomia kertoja, se ei vieläkään kyllästytä minua. Varmasti ensi vuoteenkin joku Viron piipahdus mahtuu!

Lue lisää:
Joulukuu, mitä kuuluu?

 

Joulukuu: Lomailua Helsingissä

Joulukuussa odottelin kahden viikon lomaa. Haaveenani oli vain takkatulen edessä loikoilu, wiener nougattien popsiminen, elokuvat ja saunominen. Oli lomani onneksi sitäkin, mutta myös sairastamista. Olenhan juuri sellainen, joka sairastaa lomalla – paitsi, jos on reissu varattuna. 😉

Kuva on eräältä aamulta, jolloin pidimme ystävän kanssa hitaan lounaan ja kävimme Tuomaan markkinoilla. Vikojen koulupäivien iloja, jolloin on vain yksittäisiä palautekeskusteluja jäljellä ja lähestyvän loman voi aistia ilmassa.

 

tipahtaneita kirsikankukkia sormien välissä

Mitä 2020 tuo tullessaan?

Tämän vahinko-reissutauon aikana olen miettinyt, mitä seuraavaksi tahtoisin. Euroopassa kutkuttavat klassiset kaupunkikohteet, interreilaaminen, Georgia, juna Pietariin, ruokamatka Italiaan.

Reissuhimojani ruokkivat tässä kuussa jokavuotiset matkamessut, jotka järjestetään 17.–19.1. Messukeskuksessa. Odotan erityisesti Maata pitkin -matkamessuja ja uusia ideoita suosikkilähikohteeseeni Viroon, joka on tänä vuonna Matkamessujen partnerimaa.

Niin, ja saattaapa yksi seikkailu olla jo mielen päällä. 😉 Kerron siitä lisää täällä blogin puolella, kun arkielämän kuviot sen ympärillä näyttävät selkeämmiltä.

 

+ Voita kaksi lippua matkamessuille!

Sain Matkamessuille bloggaajapassin ja kaksi lippua arvottavakseni sinulle ja avecillesi. Osallistu arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen jotakin – vaikkapa miltä sinun reissuvuotesi 2020 näyttää tai mikä näistä 2019 reissuistani kuulosti houkuttelevimmalta. Arvonta suoritetaan 12.1. ja liput toimitetaan voittajalle meilitse.

Muu Aasia Taiwan

Ensitunnelmia Taiwanista

tiistai, elokuu 20, 2019

Terveisiä Taiwanista! Tässä ensifiiliksiä vehreästä ja ystävällisestä saarivaltiosta, jossa sain elokuun alussa viettää kymmenen päivää.

 

Ensimmäiseksi huomaan kaikki ne tuoksut. Suitsuke, viemäri. Pahanhajuiset kiinalaiset sienet yrttikaupan edessä olevissa laareissa. Pistävä ruoan haju, hieman kuin erikoisesta juustosta – ehkä se on sitä kuuluisaa stinky tofua.

Ja mikä tuoksujen kirjo onkaan luvassa night markettien puolella! Tarjolla olevista ruoista puhumattakaan, kuten vaikkapa ”isompi sisäelin pienemmän sisäelimen sisällä”.

Skootterit pörräävät joka puolella. Liikenne tuntuu niin kaoottiselta, että vasta toisena reissupäivänä tajuan sen olevan oikeanpuoleinen – mieleni on vielä vasemmanpuoleisessa Japanissa. Aluksi arastelen kadun ylittämistä ja liikenteen sekaan menemistä, mutta jo parissa päivässä kaaos alkaa tuntua kotoisalta.

En ole nähnyt missään elämäni aikana näin vähän länsimaalaisia ihmisiä. Ehkä siksi, koska kaikkialla sanotaan, ettei Taiwaniin kannata matkustaa elokuussa? On hellettä ja taifuuneja.

On niin uskomattoman kuumaa ja hikistä. Sää-app kertoo, että 32°c lämpötila tuntuu oikeasti neljältäkymmeneltä. Onneksi on kylmät puolen litran teet, joista yksikään ei maksa yli kahta euroa. Välillä juomakojujen listat ovat pelkästään kiinaksi, joten osoitan summanmutikassa jotain. Saan kylmää jasmiiniteetä, yrttiteetä ja mitä herkullisimpia puristettuja hedelmämehuja.

Ihmettelen, miten matalalla laskeutuvat lentokoneet lentävät Taipein yllä.

Taipei tuntuu hassulta yhdistelmältä kaikkea. On herttaisen kulahtaneita asuinkortteleita, joiden naapurista saattaa löytyä kiiltävä pilvenpiirtäjä tai Mikkellerin hipsterioluthuone. On kiinalaisia lamppuja ja pieniä korttelipyhäkköjä, halpoja ravintoloita muovituoleineen. Kaduilla on puikkelehdittava jalkakäytävää ja tien reunaa vuorotellen, jotta ei törmäisi pysäköityihin skoottereihin.

Näen ensimmäistä kertaa Aasiaan saapumisen jälkeen raskaana olevan työnaisen. (Havainto kylmää vähän – siis Japanin osalta.) Mietin, etten myös ole koskaan nähnyt Japanissa kenenkään kuivaavan alusvaatepyykkiään muiden nähden. Täällä niin tehdään reteästi kadulla. Jotenkin ilahdun moisesta välittömyydestä.

Sekoilen uuden valuutan kanssa, uuden metron kanssa, uuden kielen kanssa. Ihmiset puhuvat joko tosi hyvää englantia, tai eivät sanaakaan. Väärinymmärrykset jatkuvat silti erityisesti ruokakioskeilla, taidan kahdesti syödä vahingossa kanaa. Pyydän hostellin respaa kirjoittamaan lapun mandariinikiinaksi asioista, joita en halua syödä. Loppureissu sujuu ruoan osalta sujuvammin.

Sim-kortin data on halpaa, hostelleihin kuuluu kiva ilmainen aamiainen. Opin, että lounaasta voi maksaa alle 3€ mutta fiini kahvilakahvi saattaa maksaa 6€.

Mietin korealaiskaverini lausahdusta Japanista: ”ihmiset ovat kohteliaampia, mutta vähemmän ystävällisiä”. Taiwanilaiset törttöilevät jonoissa ja osa asiakaspalvelijoista on lähes ilkeitä, mutta toisaalta kohtaan sellaista ystävällisyyttä, jota en ole Japanissa tässä määrin kohdannut. Kaksi ihmistä neuvoo pyytämättä tietä ja vahtii minut oikeaan bussiin, toinen taas ostaa minulle junalipun automaatista harhaillessani asemalla eksyneen näköisenä. (Harmi vain, että harhailin hitaiden TRA-junien lippuautomaatilla, enkä HSR-luotijunien lähellä, joilla olisin halua kulkea. Niinpä matkustin Taiwanin päästä päähän tuplasti hitaammin, mutta ainakin ehdin ihailla maisemia.) 

Kun juna puksuttaa läpi maaseudun ja lähiöiden, ihmettelen miten monipuolista ja villiä arkkitehtuuria korkeissa kerrostaloissa näkee. (Japanilaiset kerrostalot näyttävät välillä siltä, että ne ovat saman suunnittelijan piirtämiä.) Junassa on pehmeät penkit menosuuntaan, kärrymyyntiä ja kyykkyvessat. Ainoa ongelma on, että vaunut on rakennettu ennen virtapistokeiden yleistymistä. Niinpä olen offline ja keskityn lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Näen niin paljon tatuoituja ihmisiä, että vaihdan lyhythihaisiin. Yhtään ketään ei kiinnosta.

Taiwanin toiseksi suurimmassa kaupungissa Kaohsiungissa näen vielä vähemmän länsimaalaisia kuin Taipeissa. Nautin nähtävyyksistä ja ilmapiiristä, kunnes kuulen taifuunin lähestyvän.

Se pistääkin loppureissuni suunnitelmat uusiksi, mutta se on jo toinen tarina.

 

Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin Storystä. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!